
Michael Praetorius (mahdollisesti15. helmikuuta1571 – 15. helmikuuta1621) olisaksalainen säveltäjä.
Praetorius syntyiCreuzburgissa,Thüringenissä. Hän opiskeliTorgaussa,Frankfurt an der Oderissa jaZerbstissä. Hän toimiurkurina MarienkirchessäFrankfurtissa sekäGröningenissä. Vuonna 1589 hänestä tuli Braunschweig-Wolfenbüttelin herttuan Heinrich Juliuksen hovikapellimestari. Hän johti myös joissain tilanteissaSaksin herttuan kuoroa ja orkesteria.[1]
Praetorius oli tuottelias säveltäjä. Hänen musiikissaan oli vaikutteita muun muassaSamuel Scheidtin jaHeinrich Schützin musiikista. Praetoriuksen sävellyksiin kuuluu muun muassa paljonlaulumusiikkia sekäTerpsichore-niminentanssisarja.
Praetorius kirjoitti kolmiosaisen musiikkitietokirjanSyntagma Musicum (1614–1620).[2] Teos ilmestyi 1615Wittenbergissä ja siitä tuli vuosisatojen ajaksi evankelisten kirkkojen liturgisen musiikin suuntaviivoja esittelevä teos. Hän julkaisi myös kokoelmanMusae Sioniae (pain. 1609), joka oli kokoelma moniäänisiä ja monikuoroisiakoraalisovituksia. Näiden joukossa on neliääninen kantionaalisovitus virteen”Es ist ein Ros entsprungen" ("On ruusu Iisain juuren",Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virsi 23,Ruotsin kirkon virsikirja 113). Sävelmän vanhin tunnettu muoto onAlte Catholische Geistliche Kirchen-gesang -kirjassa vuodelta 1599. Kirja tunnetaan myösSpeyrerer Gesangbuch -kirjana. On oletettu, että sävelmä olisi tuota vuotta vanhempi.[3][1]