Merkintäkieli (kuvauskieli) (engl.markup language) onformaali kieli, jolla kuvataan tekstin rakennetta tai esitystapaa metainformaatiolla. Merkintäkielellä pyritään erottamaan tekstin looginen rakenne sisällöstä. Merkintäkielistä käytetyin onHTML.Metakielillä kutenXML jaSGML voidaan luoda uusia merkintäkieliä. EsimerkiksiXHTML on määritelty XML:n avulla.
Merkintäkielellä on aluksi tarkoitettu dokumenttimerkintäkieltä, jossa merkinnät taitagit ilmaisevat sen loogisen rakenteen kuten kappalejaon.[1] Merkintäkieli antaa sen sisältämän dokumentin asetteluun erityisesti elektronisessa viestinvälityksessä sekä näytöllä.[1]
Varhaisin julkinen esitys merkintäkielen ideasta onWilliam W. Tunnicliffen vuonna 1967 pitämä esitys Canadian Government Printing Officelle.[2] Tunnicliffe esitteli ajatuksen tietosisällön erottamisesta sen muotoilusta.[2] Vuonna 1969Charles F. Goldfarb työskenteliIBM:lle ja johtiGeneralized Markup Language -kielen (GML) kehitystä.[2]
Tunnicliffe työskenteli 1970-luvullaGenCoden parissa ja GML johti SGML:n kehitykseen.[2]
Muita varhaisia esimerkkejä merkintäkielistä ovatUnixille julkaistutroff jaDonald KnuthinTeX.
Merkintäkieliä on erikoistuneita lukuisiin eri tarkoituksiin. EsimerkiksiRecipeBook onresepteihin erikoistunut XML-pohjainen merkintäkieli.
Yhteisiin standardeihin kuten XML perustuvia erikoistuneita merkintäkieliä biologian merkintäkieliä ovat muun muassaCellML jaSBML.
Merkintäkielien lajityyppejä ovat muun muassa:
- dokumenttimerkintäkieli, usein synonyyminä "merkintäkielen" kanssa, mutta voi tarkoittaa esimerkiksi tekstinkäsittelyyn erikoistunutta muotoa
- käyttöliittymän merkintäkieli, kutenQML
- matemaattinen merkintäkieli
- vektorigrafiikan merkintäkieli, kutenSVG
