Melvillensaari onKanadan arktisiin saariin kuuluva, laaja ja asumaton saari. Se on pinta-alaltaan (42 149 km2[1]) maailman 33. suurin jaKanadan 8. suurin saari. Saaren länsiosa kuuluuLuoteisterritorioihin ja itäosaNunavutiin. Saaren korkeimmat vuoret ovat noin kilometrin korkuisia.
Saarella on kasvillisuutta erittäin vähän tai ei ollenkaan. Vähäinen kasvillisuus koostuu yleensäsammalmättäistä,jäkälistä,heinistä jasaraheinistä. Ainoa puinen laji,vaivaispaju, kasvaa tiheänä maanpintaa myötäillen. Saarella elää kuitenkin useita eri eläinlajeja, kutenjääkarhuja,karibuja,myskihärkiä,sopuleita, arktisiasusia,naaleja janapajäniksiä. Vuonna2003 saarella nähtiinharmaakarhu ja harmaakarhujen jättämiä jälkiä. Kyseessä on pohjoisin havainto harmaakarhusta koskaan.
Melvillensaari on toinen kahdesta suuresta pienensepelhanhilajin pesimäpaikasta.DNA-analyysien ja tutkimuksien mukaan näyttää siltä, että kyseinen laji on erilainen kuin muu sepelhanhikanta. Lajiin kuuluu vain noin 4 000–8 000 yksilöä, minkä perusteella se saattaa olla maailman harvinaisimpia hanhilajeja.
- ↑CD-Facta (2005).Melvillensaari. WSOY
