Iasonin ja muiden noin viidenkymmenenargonautin tultua ryöstämäänkultaista taljaa, kuningas lupasi luovuttaa taljan mikäli Iason suorittaisi muutaman tehtävän. Hänen tuli ensin valjastaa auran eteenHefaistoksen antamat tulta syöksevät härät, kyntää niillä pelto ja vielä kylvää siihenlohikäärmeenhampaat. Hampaista materialisoitui soturijoukko, mutta Medeia oli varoittanut Iasonia, joka tiesi heittää hyökkääjien joukkoa kivellä. Soturit eivät kyenneet päättelemään, mistä kivi oli tullut, ja he hyökkäsivät toisiaan vastaan surmaten lopulta toisensa. Lopuksi Aietes käski, että Iasonin tuli tappaa taljaa vartioiva lohikäärme, joka ei koskaan nukkunut. Medeia kuitenkin nukutti pedon yrteillään, jonka jälkeen Iason otti taljan. Kuningas ei pitänyt kuitenkaan sanaansa vaan yritti polttaa argonauttien laivanArgon. Nämä kuitenkin pääsivät pakoon, mukanaan Medeia, joka oli rakastunut Iasoniin.
Kuningas ryhtyi välittömästi takaa-ajoon, mutta Medeia viivytti isäänsä tappamalla veljensä Apsyrtoksen ja heittämällä tämän paloitellun ruumiin mereen. Ennen takaa-ajon jatkamista Aietes pysähtyi keräämään kaikki palaset talteen. Paon aikanaAtalante (ei esiinny kaikissa tarinan versioissa) haavoittui vakavasti, mutta Medeia paransi hänet. Paluumatkalla Medeia ennusti, että Argon perämies Eufemus jonain päivänä hallitsisi kokoLibyaa. Näin kävikin hänen jälkeläisensäBattuksen kautta. Matkan jatkuessa ristiin rastiin Argon puhuva kokkapuu kehotti Iasonia ja Medeiaa puhdistautumaan Apsyrtoksen murhasta. Sen neuvoa seuraten pari pistäytyiKirken luonaAiaian saarella, missä velhotar puhdisti heidät. Seuraavaksi heitä uhkasivat merimiehiä syövätseireenit, mutta mukaan kutsuttuOrfeus otti lyyransa esiin ja alkoi laulaa ja soittaa niin kauniisti, että se teki seireenien viettely-yritykset tyhjäksi.
Faiaakien saarelle saavuttuaan takaa-ajajat vaativat Medeian luovuttamista, johon faiaakien kuningas Alkinoos suostuikin mikäli Medeia olisi vielä neitsyt. Kuningatar kertoi ehdosta Medeialle, jonka jälkeen nuoripari nopeasti huolehti siitä, ettei kuninkaan ehto täyttyisi. Tämän jälkeen matka jatkui Libyan rannikolle ja sieltä edelleenKreetalle, jonka vartijana oliTalos, pronssinen jättiläinen. Taloksella oli vain yksi suoni, joka ulottui hänen niskastaan aina nilkkaan saakka. Tämän suonen piti kiinni yksi ainokainen pronssinen naula. Siitä, miten Talos lyötiin, on kaksi versiota. Joko Medeia hypnotisoi hänet ja huijasi hänet vetämään naulan pois, jotta voisi tehdä tästä kuolemattoman, tai vaihtoehtoisestiHerakleen ystävä Poias surmasi hänet nuolellaan.
Argonauttien ollessa matkoillaanHera, joka oli vihoissaanPeliakselle, teki suunnitelmia saadakseen hänet rakastumaan Medeiaan, jonka Hera toivoi tappavan Peliaksen. Kun Iason ja Medeia palasivat neljä kuukautta kestäneeltä matkaltaanIolkokseen,Thessaliaan, Pelias kieltäytyi luovuttamasta valtaistuintaan. Medeia astui kuvaan juonineen ja selitti, kuinka vanhan pukin voi muuntaa nuoreksi leikkaamalla sen kahtia ja keittämällä puoliskon. Medeian näyttäessä miten tämä tapahtuu padasta hyppäsi elävä, nuori pukki. Peliaksen tyttäret, innoissaan mahdollisuudesta nuorentaa isäänsä, leikkasivat tämän kappaleiksi ja heittivät pataan. Se oli kuitenkin Peliaksen loppu. Iason ja Medeia joutuivat pakenemaanKorinttiin, jonka kuningasKreon yritti saada Iasonia jättämään Medeian, jotta tämä voisi naida hänen oman tyttärensäGlauken (toinen nimi Kreusa). Tätä seuranneista tapahtumista on myös hieman eriävät versiot. Ensimmäisen mukaan Medeia myrkytti kuninkaan ja pakeniAteenaan jättäen lapsensa Iasonin huostaan, minkä jälkeen kostoksi Kreonin sukulaiset tappoivat lapset. Toisen mukaan Iason meni kuin menikin naimisiin Glauken kanssa, mutta Medeia antoi tälle lahjaksi viitan, joka sytytti kantajansa tuleen. Glauken mukaan nimettiinGlauken lähde, johon hän tämän jälkeen syöksyi. Sen jälkeen kun Medeia oli tappanut kuninkaan tyttären, hän palasi kotitaloonsa ja löi miekalla omat lapsensa kuoliaiksi.
Ateenassa Medeia meni naimisiinAigeuksen,Theseuksen isän kanssa. He saivat yhden lapsen,Medoksen. Kun Theseus vielä identiteettinsä isältään salaten palasi Ateenaan, Medeia koetti tappaa hänet pyytämällä Theseusta ottamaan kiinniMarathonia terrorisoineen hurjan sonnin. Theseus kuitenkin onnistui tehtävässään, minkä jälkeen Medeia antoi hänelle myrkytetyn viinipikarin. Kuitenkin viime hetkellä kun kuningas näki Theseuksen sandaalit, kilven ja miekan, hän ymmärsi että tässä oli hänen oma jälkeläisensä ja löi pikarin maahan. Medeia pakeni jälleen, tällä kertaa poikansa kanssa Vähään-Aasiaan, jossa Medos myöhemmin nousi kuninkaaksi.
TragediarunoilijaEuripideen näytelmäMedeia kertoo Korintin tapahtumista edellä kerrottuun tapahtumakulkuun nähden hieman poikkeavasti. Euripideen versiossa muun muassa Medeia tappaa itse omat lapsensa. Näytelmä esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 431 eaa. Jotkut aikalaiskriitikot syyttivät Euripidesta siitä, että hän olisi antanut rikkaiden korinttilaisten lahjoa itsensä viidellätalentilla (vastasi 30 000drakhmaa, eli oli valtava summa rahaa), jotta korinttilaisia ei kuvattaisi näytelmässä lasten murhaajina.
Antiikin mytologiset aiheet ovat kautta aikojen olleet oopperasäveltäjien suosiossa, joten ei ole ihme että Medeian tarinaan perustuviaoopperoita on sävelletty. Tunnetuimpien tekijöiden joukossa ovat ranskalainenMarc-Antoine Charpentier ja italialainenLuigi Cherubini. Molempien oopperat ovat nimeltäänMédée ja molemmissalibretot ovatranskan kielellä.
Elokuvan muotoon tapahtumat ovat (nimelläMedea) kääntyneet muun muassa vuonna 1969 (ohjaajanaPier Paolo Pasolini, pääosassaMaria Callas) ja vuonna 1988 (ohjaajanaLars von Trier). Samannimisen minisarjan TV:lle teki vuonna 2004 hollantilainenTheo van Gogh.
