| Macklenburg-Strelizin suurherttuakunta Großherzogtum Mecklenburg-Strelitz | |
|---|---|
1815–1918 | |
Suurherttuakunnan lippu | Suurherttuakunnan vaakuna. |
Suurherttuakunnan sijainti vuonna 1871. | |
| Valtiomuoto | suurherttuakunta |
| Pääkaupunki | Neustrelitz |
| 53°22′N,13°4′E | |
| Uskonnot | Mecklenburgin evankelisluterilainen maakirkko |
| Historia | |
| – Nousu suurruhtinaskunnaksi | 1815 |
| – Lakkautus Saksan vallankumouksessa | 1918 |
| Kielet | saksa,alasaksa |
| Edeltäjä(t) | Mecklenburg-Strelitzin herttuakunta[1] |
| Seuraaja(t) | Mecklenburg-Strelizin vapaavaltio |
| Infobox OK | |
Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunta (saks.Großherzogtum Mecklenburg-Strelitz) oli Pohjois-Saksassa, nykyisenMecklenburg-Etu-Pommerin osavaltion alueella sijainnut herttuakunta, jota hallitsi nuorempi sukupolviMecklenburgin suvusta. Suurherttuakunta muodostettiin vuonna 1815Wienin kongressissa, ja lakkautettiinSaksan vallankumouksessa vuonna 1918. Sen ensimmäiseksi suurherttuaksi astui sen hetkinen herttua Kaarle II.[1]
Mecklenburgin herttuakunta oli jaettu kahteen osaan, Mecklenburg-Schweriniin ja Mecklenburg-Strelitziin jo vuonna 1701[1] Hampurin sopimuksessa. Noustessaan suurherttuakunnaksi saivat sen ensimmäinen hallitsija Kaarle II ja hänen serkkunsa Frederik Frans I kummatkin suurherttuan arvot. Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunnan armeija oli auttanut merkittävästiPreussin armeijaaPreussin-Itävallan sodassa, joskin senhetkinen suurherttua Frederik Vilhelm oli tämän toimia vastaan. Suurherttuakunta liittyi vuonna 1866Pohjois-Saksan liittoon ja vuonna 1871Saksan keisarikuntaan. Kun Aadolf Frederik VI tek itsemurhan 23. helmikuuta 1918,Mecklenburg-Schwerinin suurherttuakunnan senhetkinen hallitsija, Frederik Frans IV toimi sijaishallitsijana, kunnes kummatkin alueet lakkautettiin 14. marraskuuta alkaneessa Saksan vallankumouksessa.[1]
