Marcus Aurelius Valerius Maximianus (noin250–310) oliRooman keisarinDiocletianuksen hallitsijakumppani1. maaliskuuta,286–305. Diocletianus teki aluksi Maximianuksesta caesarin ja antoi tämän hallittavaksi Länsi-Rooman. Myöhemmin Diocletianus korotti Maximianuksen augustukseksi ja nimittiConstantiuksen hänen caesarikseen. Diocletianus erosi virastaan vuonna 305 ja pakotti vastahakoisen Maximianuksen myös eroamaan. Constantius nimitettiin samalla Länsi-Rooman uudeksi augustukseksi. Maximianus yritti kuitenkin paluuta valtaan vuonna 306 Constantiuksen kuoleman jälkeen. Maximianus ja hänen poikansaMaxentius julistivat itsensä keisareiksi. Todellinen valta oli kuitenkin Maxentiuksella, ja vuonna 308 Maximianus kapinoi poikaansa vastaan, mutta epäonnistui. Maximianus pakeni Constantiuksen pojanKonstantinus Suuren luokse. Vuonna 310 Maximianus yritti jälleen päästä valtaan kapinoimalla Konstantinusta vastaan, mutta tämä kukisti Maximianuksen ja otti tämän vangiksi. Maximianus kuoli vuonna 310, joko tekemällä itsemurhan tai joutumalla salamurhan uhriksi.
Maximianus syntyi köyhään perheeseen Illyriassa, mutta eteni urallaan armeijassa. Maximianus taisteliAurelianuksen jaProbuksen armeijoissa. Hän oli luultavasti mukanaCaruksen sotaretkellä Persiaa vastaan vuonna283. Caruksen kuoleman jälkeen armeija huusi erään Diocletianuksen keisariksi20. marraskuuta284. Diocletianus oli Maximianuksen tapaan illyrialainen.[1]
Diocletianuksen mielestäRooman valtakunnan johtaminen oli käynyt mahdottomaksi tehtäväksi yhdelle miehelle. Vuoden285 heinäkuussa Diocletianus adoptoi Maximianuksen ja nimitti tämäncaesariksi, joka tuohon asti oli yleensä ollut kruununperillisen arvonimi. Maximianus sai hallittavakseen valtakunna länsiosan ja Illyrian länsipuolisen rajan puolustaminen. Diocletianus otti omalle vastuulleen vaarallisemman itärajan. Diocletianus loi myös itselleen ja Maximianukselle jumalalliset taustat. Maximianuksen esi-isäksi hän tekiHerakleen ja omaksi itsensä pääjumalaJuppiterin. Kun eräsCarausius julisti itsensä keisariksi vuonna286 Britanniassa korotti Diocletianus Maximianuksen augustukseksi eli saman arvoiseksi itsensä rinnalle. Kummallakin keisarilla oli omat hovinsa, armeijansa ja byrokratiansa. Kummallakin oli myös oma pretoriaaniprefekti joka toimi heidän lähimpänä apulaisenaan.[2]
1. maaliskuuta293 Diocletianus jatkoi uudistuksiaan ja loi järjestelmän jota kutsutaantetrarkiaksi koska siinä oli yhteensä neljä keisaria. Kummallekin augustukselle nimitettiin oma apukeisarinsa, jonka titteliksi tulicaesar. Diocletianus valitsi apukeisarikseen entisen pretoriaaniprefektinsäGaleriuksen, joka hänkin oli illyrialainen. Galerius sai aluksi vastuulleen Syyrian ja Egyptin puolustamisen persialaisia vastaan. Maximianuksen nuoremmaksi kumppanit nimitettiinKonstantinus Suuren isäConstantius, joka sai hallittavakseen Gallian ja Britannian. Kummatkin augustuksest adoptoivat myös apukeisarinsa ja tekivät heistä kruununperillisensä. Galerius erosi vaimostaan ja meni naimisiin Diocletianuksen tyttären Valerian kanssa. Samoin Constantius oli jo aikaisemmin mennyt naimisiin tyttärenTheodoran ja eronnut entisestä vaimostaanHelenasta.[3] Kummallakin caesarilla oli oma hovinsa ja virkamiehensä, mutta heillä ei kuitenkaan augustusten tapaan ollut omaa pretoriaaniprefektinsä.[4] Tämä kasvatti tietysti valtakunnan byrokratiaa entisestään.
Kun Constantius kuoli vuonna306 armeija julisti hänen poikansaKonstantinuksen keisariksi. Pian tämän jälkeen Maximianuksen poika Maxentius julistautui keisariksiRoomassa. Tämä teki isästään oman hallitsijakumppaninsa. Isä ja poika taistelivat Severusta vastaan ja voittivat. Vuonna307 Konstantinus meni naimisiin Maximianuksen tyttären Faustan kanssa. Vuonna308 Maximianus yritti kapinoida poikaansa vastaan ja joutui pakenemaan Konstantinuksen luokse Galliaan. Vuonna310 Maximianus yritti saada Konstantinuksen armeijat puolelleen mutta epäonnistui ja Konstantinus pakotti hänet tekemään itsemurhan.
Maximianus oli naimisissaSyyriasta kotoisin olevanEutropian kanssa. He saivat kaksi lasta, Maxentiuksen jaFaustan, jonka kanssa Konstantinus Suuri meni naimisiin. Flavia Maximiana Theodora, joka meni naimisiinConstantius I Chloruksen kanssa, oli luultavasti Eutropian lapsi aikaisemmasta avioliitosta.
Alan K. Bowman et al.: The Cambridge Ancient History, Second Edition, Volume XII: The Crisis of Empire, A.D. 193–337. Cambridge University Press, 2005. ISBN 0-521-30199-8
