| Matti Hoikka | |
|---|---|
 Matti Hoikka vuonna 1907. | |
| Kansanedustaja | |
22.5.1907–1.2.1914 4.4.1917–25.9.1918 | |
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Oulun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. helmikuuta1859 Rovaniemen pitäjä |
| Kuollut | 15. heinäkuuta1939 (80 vuotta) Oulujoki |
| Ammatti | seppä |
| Infobox OK | |
Matti Vihtori Hoikka (25. helmikuuta1859Rovaniemen pitäjä –15. heinäkuuta1939Oulujoki) oli suomalainenpoliitikko, joka toimiSDP:nkansanedustajana vuosina 1907–1914 ja 1917–1918.[1] Lähes 60 vuoden ajanseppänä työskennellyt Hoikka oli Pohjois-Suomen työväenliikkeen varhaisimpia johtohahmoja. Hänet tunnettiin maltillisena oikeistososialistina, joka otti vaikutteita myöstolstoilaisuudesta.[2][3]
RovaniemenMuurolassa syntyneen Matti Hoikan vanhemmat olivatsotilasvirkatalon vuokraaja Juho Hoikka (1807−1875) ja Maria Nyström (1822−1875). Hänen veljiään olivat valtiopäivämiesIisakki Hoikka ja pastoriJaakko Hoikka.[4] Hoikka lähti 17-vuotiaana sepän oppipojaksi työskennellen muun muassaOulussa,Raahessa,Rovaniemellä,Turussa,Uudessakaupungissa jaLappeenrannassa. Vuonna 1890 hän palasi rautatietyömaan mukana Ouluun ja sai paikanVeljekset Åströmin nahkatehtaan verstaalta.[2][5]
Hoikka oli käynyt ainoastaan rippikoulun, mutta hankki laajan tietämyksen itseopiskelulla.[6] Hoikka liittyiOulun työväenyhdistykseen jo perustamisvuonna 1886. Hän oli työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja pitkäaikainen voimahahmo yhdessäJanne Hautalan kanssa.[5][7] Pitkälti Hoikan ansiosta Oulun työnantajien ja työväenliikkeen suhteet pysyivät hyvinä ja rakentavina.[8] Vuonna 1899 Hoikka osallistuiSuomen Työväenpuolueenperustavaan kokoukseen jasuurlakon aikana hän oli Oulun suurlakkokomietan jäsen.[9][10] Hoikka kuului myös raittiusliikkeen uranuurtajiin ja oli 1900-luvun vaihteessa yksi niin sanotunjuomalakkoliikkeen johtohahmoista. OulunLaanilaan hän perusti kansakoulua edeltäneen yksityisen koulun sekä lukuseuran, josta myöhemmin kehittyi kyläkirjasto.[11] Vuonna 1907 Hoikka valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnanvaaleissa. Hän oli kansanedustajana vuoteen 1914 saakka ja palasi eduskuntaan vielä keväällä 1917.[1] Hoikka oli myös Oulujoen kunnanvaltuuston jäsen.[3]
Sisällissodan käynnistyttyä hänelle tarjottiin virkaakansanvaltuuskunnan elintarviketoimistosta, kouluylihallituksesta taivallankuomouksellisesta ylioikeudesta, mutta aseellista vallankumousta vastustanut Hoikka kieltäytyi. Hän pysytteli koko sodan sivussa punaisten toiminnasta ja vietti heikon terveydentilansa johdosta yli kuukauden sairaalassa. Sodan päätyttyä Hoikka kävi kotonaan Oulussa ja palasiHelsinkiin osallistuakseen eduskunnan istuntoon, mutta hänet pidätettiin 17. toukokuuta. Hoikka oli aluksiHelsingin lääninvankilassa, josta hänet heinäkuun alussa siirrettin muiden vangittujen kansanedustajien tavoinSörnäisten kuritushuoneeseen. Lokakuussa 1918 Hoikka saivaltiorikosoikeudelta kahden vuoden ehdollisen kuritushuonetuomionvaltiopetoksen valmistelusta. Syynä olivat syksyllä 1917 annettu sosialidemokraattienSorron yöstä nouskaa -vaalijulistus sekä hänen marraskuussa allekirjoittamansaMe vaadimme -ohjelma.[3]
Sodan jälkeen Hoikka jätti politiikan ja jatkoi sepän ammatissaan. Hän työskenteli Åströmin tehtaalla kaikkiaan yli 43 vuoden ajan jääden eläkkeelle 75-vuotispäivänään helmikuussa 1934.[11] Hoikka kuoli kotonaan Laanilassa 80-vuotiaana heinäkuussa 1939.[6] Hänet on haudattuOulujoen hautausmaalle.[12]
Matti Hoikan puoliso oli Maria Arffman (1859−1933), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1885. Pariskunnalla oli kahdeksan lasta, joista neljä kuoli jo nuorena.[3]
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
