Alkuaineen eriisotoopeilla on keskenään samajärjestysluku (Z), mutta eri massaluku. Toisin sanoen saman alkuaineen eri isotoopeilla on yhtä monta protonia ytimessään – neutronien määrä (N) sen sijaan vaihtelee.
Toisinaan myös järjestysluku merkitään näkyviin. Esimerkiksi kloori-35 merkitään. Merkintä tarkoittaa, että atomin massaluku on 35 ja sen järjestysluku eli protonien määrä on 17. Neutroneita atomissa on näin ollen 18.
Koska sekä protonin että neutronin massat ovat likipitäen yhdenatomimassayksikön suuruiset, on jokaisen atomin massaluku samalla likiarvo senatomimassalle. Tästä johtuu käsitteen nimikin. Ydintensidosenergian vuoksi niiden todellinen massa kuitenkin poikkeaa jonkin verran massaluvusta, mutta tämä erotus,massaylijäämä, on harvoin suurempi kuin 0,1 atomimassayksikköä.
