| Martti Larni | |
|---|---|
 Martti ja Viola Larni Putkilahdessa 1938. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. syyskuuta1909 Helsingin maalaiskunta |
| Kuollut | 7. maaliskuuta1993 (83 vuotta) Helsinki |
| Vanhemmat | Johan Viktor Laine & Matilda Puntila |
| Puoliso | Gurli Viola o.s. Zetterström |
| Lapset | Harri "Harry" Martin Larni |
| Kirjailija | |
| Salanimi | mm. Dan Aster, Aslak Nuorti |
| Aikakausi | 1930–1970-luku |
| Tyylilajit | satiiri |
| Palkinnot | |
Pro Finlandia | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
Martti Johannes Larni (vuoteen 1942Laine;22. syyskuuta1909Helsingin maalaiskunta –7. maaliskuuta1993Helsinki) olisuomalainenkirjailija jatoimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoitaNeuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansaNeljäs nikama ansiosta. Larni oliSuomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa.
Larni syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin paimenena äitinsä kotonaHauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti kirjanHyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerranJuttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyiNuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928.
Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisenosuusliike Elannon julkaisemanElanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana.
Larni asuiYhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisenKeskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.
Larnin ensimmäinen romaani oli Aslak Nuorti -salanimellä vuonna 1936 julkaistuSeikkailuja Saamenmaassa. Vuonna 1937 ilmestynyt seuraava kirjaKuilu aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita,Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta jahomoseksuaalisuutta.Kuilu kertoi toimittaja ja kirjailija Unto Kamarasta, jolla oli homoseksuaalinen suhde tohtori H:ksi kutsuttuun kirjallisuudentutkijaan. Sisällissodan alkaessa Kamara liittyy punaisiin ja tappaa tohtori H:n. Kamara joutuu valkoisten vangiksi ja valkoiset upseerit vaativat häneltä sukupuolisia palveluita vastineena lievemmästä tuomiosta. Vapauduttuaan Kamara yrittää muuttaa elämänsä ja menee naimisiin. Lopulta hän kuitenkin tappaa vaimonsa ja tekee itsemurhan. Erityisesti oikeistolaiset lukijat ja arvostelijat hyökkäsivät teoksen rohkean sisällön vuoksi kirjan kimppuun pitäen sitä sairaana ja moraalisesti vahingollisena.
Osittain tämän kritiikin takia Larni julkaisi seuraavan kirjansa vasta vuonna 1942 muutettuaan sitä ennen sukunimensä Laineesta Larniksi. Sodan aikana hän kirjoitti käsikirjoituksiaSuomi-Filmin elokuviin ja oli yhteistyössä elokuvaohjaajaValentin Vaalan kanssa monissa elokuvissa.
Larnin sodan jälkeen kirjoittamista kirjoistaLähellä syntiä (1946) oli pohjanaHannu Lemisen vuonna 1955 ensi-illan saaneelle samannimiselle elokuvalle. Yhdysvaltain kokemustensa perusteella Larni kirjoitti vuonna 1957 kirjanNeljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan. Tämä kirja oli satiiri amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä kuten pika-avioliitoista, kaupallisuudesta ja amerikkalaisten tietämättömyydestä muun maailman asioista. Päähenkilö Jeremias Suomalainen muuttaa Yhdysvaltoihin, ja pian hänestä tulee siellä professori ja ihmeparantaja Jerry Finn. Kirjan nimi tuli siitä, että eräs sen henkilöistä,kiropraktikko Isaac Rivers uskoi kaikkien selkäsairauksien aiheutuvan selkärangan neljännestä nikamasta.
Larnin tietämättä teos käännettiin Neuvostoliitossa vuonna 1959, ja kirjasta tuli siellä samoin kuin muissa Itä-Euroopan maissa heti valtaisa menestys. Larni jatkoi myöhemmin samantyyppisten satiiristen kirjojen parissa. mutta myöhemmät kirjat eivät enää saavuttaneetNeljännen nikaman suosiota. Kaikkiaan Larnin teoksia on käännetty 20 eri kielelle.
Larnille myönnettiinPro Finlandia -mitali vuonna 1966. Hänet on haudattuMalmin hautausmaalle. Haudan osoite on 59-18-240b.
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa. |
