Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Markku Aro

Wikipediasta
Markku Aro
Markku Aro Kiuruveden Iskelmäviikko -musiikkitapahtumassa 2016
Markku AroKiuruveden Iskelmäviikko -musiikkitapahtumassa 2016
Henkilötiedot
Koko nimiMarkku Tuomas Puputti
Syntynyt3. helmikuuta1950 (ikä 75)
Mouhijärvi,Suomi
KansalaisuusSuomi
Muusikko
TaiteilijanimiMarkku Aro
Laulukieletsuomi
Tyylilajitiskelmä
Soittimetlaulu
Levy-yhtiötCBS RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Kotisivut
Infobox OK

Markku Aro (oik.Markku Tuomas Puputti[1]; s.3. helmikuuta1950Mouhijärvi) onsuomalainen iskelmälaulajaNokialta. Hän oli Suomen suosituimpia iskelmälaulajia 1970-luvulla ja edusti SuomeaEurovision laulukilpailussa vuonna1971.

Ura

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Aro soitti kouluaikoina ystäviensä kanssa bändissä ja osallistui kotikaupungissaan iskelmälaulukilpailuihin, joista manageriTauno "Tappi” Suojanen keksi hänet. Aro pääsi mukaanKristina Hautalan kesäkiertueelle vuonna 1968 ja samana vuonna ilmestyi ensisingle ”Käyn uudelleen eiliseen”.

Aro osallistuieuroviisukarsintoihin vuosina1969,1971,1974,1976,1979 ja1981. Vuonna 1971 hän voittikarsinnat ja oli mukanaEuroviisujen Kansainvälisessä finaalissaDublinissa yhdessäKoivistolaisten kanssaRauno Lehtisen säveltämällä kappaleella ”Tie uuteen päivään”, joka sijoittui kahdeksanneksi.[2]

Aro oli Suomen suosituimpia iskelmälaulajia 1970-luvulla. Hänen hittejään tuolloin olivat muun muassa ”Hyvännäköinen”, ”Moskiitto”, ”Jestas sentään”, ”Oma kultasein”, ”Anna kaikkien kukkien kukkia”, ”Etsin kunnes löydän sun”, ”Pois sun vien”, ”Kun sä vierelläin sateessa oot” ja ”Loit elämälle pohjaa”. Vuosikymmenen loppupuolella Aron yhteistyökumppaniksi tuli tuottaja ja sovittajaVeikko Samuli, jonka kanssa syntyivät muiden muassa hitit ”Keskiyön aikaan” sekä ”Ollaan lähekkäin”.

1970- ja 1980-lukujen taitteessa alkoi Aron yhteistyö brittiläis-singaporelaisenNisa Sorayan kanssa. Sittemmin suomalaistuneen Sorayan kanssa Aro esitti vuoden 1981 euroviisukarsinnoissadueton ”Mun suothan tulla vierees sun”. Tämän jälkeen tuottajaksi vaihtuiKassu Halonen, jonka kanssa syntyivät muun muassa levytykset ”Kaksi rakkainta” ja ”Kyyneleet sielun puhdistaa”, joka sijoittui kolmanneksiSyksyn Sävel -kilpailussa 1989.

Syksyn Säveleen Aro osallistui ensimmäistä kertaa jo vuonna 1969 kappaleella ”Kertoisin sanoin suoraan sen”. ”Vain eteenpäin” sijoittui toiseksi 1971, ”Oo mikä nainen” kolmanneksi 1972. 1980-luvulla Aro oli kilpailussa mukana vuoden 1989 lisäksi vuonna 1981 kappaleella ”Aamulla”, vuonna 1985 kappaleella ”Ikuisuus aamuun” ja 1986 kappaleella ”Tänään tulen kotiin”.

Markku Aro on säilyttänyt tasaisen suosionsa esiintyjänä ja levyttänyt säännöllisesti, vaikka hittejä ei välillä ole syntynytkään. 2000-luvun levytyksistä soitetuimpia on ”Jotain taikaa sinussa on”, joka oli mukana vuonna 2001 ilmestyneellä pitkäsoitollaSinetti. Samana vuonna Aro oli yksiIskelmä-Finlandia -ehdokkaista. Vuonna 2002 Aro oli mukanaDannyn jaTapani Kansan muodostamassa Pojat-kokoonpanossa, joka esitti laulajien hittejä 1960-luvulta.

Aro vuonna 2009

Aron myydyin albumi onkultalevyn saavuttanut, vuonna 1976 julkaistuEtsin kunnes löydän sun, jota on myyty yli 31 000 kpl[3].

Vuonna 2015 Aro osallistui Tähdet, tähdet -ohjelmantoiselle tuotantokaudelle.[4] Aro putosi kilpailusta kolmantena.[5]

Markku Aron elämäntarina,Tomi Lindblomin kirjoittamaMarkku Aro - Käyn uudelleen eiliseen, julkaistiin elokuussa 2023.lähde?

Yksityiselämä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Aro on ollut naimisissa aikaisemmin kolmesti. Avioliitoista on seuraavat lapset: Tuomas ja Miika (1.), Teemu (2.) ja Senja (3.). Hän on ollut naimisissa Satu-nimisen (s. 1975) naisen kanssa vuodesta 2010 lähtien.[6][7]

Diskografia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Albumit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Ruissalo, Pekka: Legendaarinen Markku Aro lähtee viimein konserttisaleihin. Tamperelainen, 10.8.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.11.2019.
  2. Suomi 1971: Markku Aro & Koivistolaiset – Tie uuteen päivään Viisukuppila. Viitattu 9.12.2016.
  3. Markku Aro IFPI. Arkistoitu 26.6.2018. Viitattu 1.5.2010.
  4. He ovat uudet Tähdet, tähdet -tähdet! Ilta-Sanomat. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 9.12.2016.
  5. Puuman metsästys päättyi pettymykseen - Markku Aro ulos tähtitaistosta MTV. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 9.12.2016.
  6. https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009430504.html
  7. https://www.tanssiin.fi/artistit/miestahdet/markku-aro/

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaMarkku Aro.
1960-luku
Suomen Euroviisulogo
1970-luku
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Yliviivattu vuosiluku tarkoittaa, että Suomi ei osallistunut kilpailuun kyseisenä vuonna.
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Markku_Aro&oldid=22967762
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp