Carey nousi musiikkimaailman tietoisuuteen 1990-luvun alussa omaa nimeään kantavandebyyttialbuminsa myötä. Carey on kautta aikain menestyneimpiä artisteja: hänen albumejaan ja singlejään on myyty maailmanlaajuisesti yli 220 miljoonaa kappaletta.[7] Carey on myös voittanut urallaan viisi Grammya ja hänellä on 19 Billboard-yleislistan ykköshittiä, enemmän kuin kenelläkään muulla sooloartistilla.[8] Monet laulajat ovat nimenneet Careyn esikuvakseen ja häntä pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista naisartisteista historiassa.[6][9] Carey tunnetaan myös vaikutuksestaanjoulumusiikkiin: hänen vuonna 1994 julkaisema joululaulu "All I Want for Christmas Is You" on yksi myydyimmistäjoulusingleistä historiassa.[10] Hänestä onkin toisinaan käytetty nimitystä "Queen of Christmas".[11]
Laulajanuransa ohella Carey on näytellyt myös elokuvissa ja julkaissuthajuvesiä.
Carey syntyiHuntingtonissa,New Yorkissa[12] vuonna 1969.[a] Hänellä onafrikkalaisia javenezuelalaisia juuria isänsä puolelta jairlantilaisia äitinsä puolelta.[15] Hän sai nimensä kappaleesta nimeltä "They Call the Wind Maria", joka on peräisin vuoden 1951 Broadway-musikaalista.[b][16] Careyn perheeseen kuuluivat alun perin hänen isänsä Alfred Roy Carey, hänen äitinsä Patricia, hänen isoveljensä Morgan ja hänen isosiskonsa Allison, mutta Careyn vanhemmat erosivat, kun hän oli 3-vuotias.[17] Careyn äiti Patricia onJuilliard Schoolissa opiskellut oopperalaulaja ja laulunopettaja,[18] joka tutustutti tyttärensä laulamiseen ja huomasi tämän laulutaidon, kun tämä 3-vuotiaana imitoi häntä tarkasti hänen laulaessaan italiaksiGiuseppe Verdin oopperaaRigoletto.[19] Carey on sanonut lapsuutensa olleen traumaattinen, ja hän on kertonut selvinneensä siitä musiikin avulla.[20]
Carey alkoi kirjoittaa runoja ja laulunsanoja opiskellessaan New Yorkissa Harborfields High Schoolissa, josta hän oli usein poissa, koska hän käytti aikaansa musiikin tekemiseen.[21] Tänä aikana hän tutustui muun muassa muusikoihinGavin Christopher jaBen Margulies, joiden kanssa hän teki yhteistyötä demolevyään varten. Carey muutti New York Cityyn, jossa hän teki osa-aikatöitä ja 500 tuntia kauneusalan opintoja.[21]
Laulajanura sai tuulta alleen, kun laulaja Brenda K. Starr otti Careyn taustalaulajakseen ja päätti auttaa tyttöä uralla eteenpäin. Joulukuussa 1988 Carey seurasi Starria musiikkiyhtiön juhlaan, missä hän ojensi demoäänitteensäColumbia Records -levy-yhtiön johtajalleTommy Mottolalle. Kuunneltuaan äänitettä matkalla kotiin, hän pyysi välittömästi kuljettajaa kääntymään takaisin. Carey oli jo poistunut tilaisuudesta, ja Mottola vietti kaksi viikkoa etsiessään häntä. Toinen levy-yhtiö osoitti kiinnostusta, ja käynnistyi tarjouskilpailu. Mottola allekirjoitti Careyn Columbialle ja palkkasi tuottajiksi Ric Waken, Narada Michael Waldenin ja Rhett Lawrencen hänen ensimmäiselle albumilleen. Columbia markkinoi Careyta tärkeimpänä naisartistinaan kilpaillenArista RecordsinWhitney Houstonin jaSire RecordsinMadonnan kanssa. 5. kesäkuuta 1990 Carey teki ensimmäisen julkisen esiintymisensä vuoden 1990 NBA Finals -tapahtumassa laulaen kappaleen "America the Beautiful".[22]
Columbia käytti yli miljoona dollaria markkinoidakseen Careyn debyyttistudioalbumiaMariah Carey. Hitaan alun jälkeen albumi nousi lopultaBillboard 200 -listan kärkeen yhtäjaksoisesti yhdentoista viikon ajaksi Careyn altistumisen jälkeen 33. vuosittaisissa Grammy-palkinnoissa, joissa hän voitti parhaan uuden artistin ja parhaan naispopvokalistin palkinnot kappaleestaan "Vision of Love". Albumin singlet "Vision of Love", "Love Takes Time", "Someday" ja "I Don’t Wanna Cry" nousivat kaikki Yhdysvaltain Billboard Hot 100 -listan kärkeen.[8] Mariah Carey -albumi oli Yhdysvaltain myydyin albumi vuonna 1991 ja saavutti maailmanlaajuiset myyntiluvut 15 miljoonaa kappaletta.[23]
Seuraavana vuonna Carey kirjoitti, tuotti ja äänitti toisen studioalbuminsaEmotions. Carey kuvasi albumiaan kunnianosoituksenaMotowninSoul -musiikkille ja otti avukseenWalter Afanasieffin, jolla oli pienempi rooli hänen debyytissään, sekä Robert Clivillésin ja David Colen, jotka olivatdanceyhtyeC+C Music Factoryn jäseniä. Careyn suhde Marguliesiin huononi lauluntekijärojaltiriidan vuoksi. Hänen nostettuaan oikeusjutun Columbian emoyhtiötä Sonya vastaan, lauluntekijäduo erosi. "Emotions" julkaistiin 17. syyskuuta 1991. Albuminnimikkokappale nousi Careyn viidenneksi listaykköseksi Billboard Hot 100 -listalla, tehden hänestä ensimmäisen artistin, jonka ensimmäiset viisi singleä ylsivät listan huipulle.[24] Vaikka kriitikot ylistivät albumin sisältöä ja kuvasivat sitä kypsempänä teoksena, albumia arvosteltiin laskelmoituksi ja alkuperättömäksi. Vaikka albumi saavutti myyntilukuja kahdeksan miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti, Emotions ei yltänyt edeltäjänsä kaupallisiin ja kriittisiin huippuihin.[25]
Carey ei lähtenyt maailmankiertueelle edistämään albumia. Vaikka hän selitti tämän esiintymiskammon ja kappaleidensa laulullisen vaativuuden vuoksi, huhut kasvoivat, että Carey olisi studiolaulaja ja kykenemätön tuottamaan täydellistä äänenkorkeutta ja viiden oktaavin laajuutta, joista hänet tunnettiin.[26] Lopettaakseen kaiken spekuloinnin hänen olevan "studiolaulaja", Carey varasi esiintymisenMTV Unplugged -ohjelmaan. Ohjelma esitti laulajia ilman studiovarusteita. Päiviä ennen ohjelman nauhoitusta Carey ja Afanasieff päättivät lisätäThe Jackson 5:n vuoden 1970 kappaleen "I’ll Be Theren" settilistaan. 16. maaliskuuta 1992 Carey soitti ja äänitti seitsemän kappaleen shown Kaufman Astoria StudiosillaQueensissa,New Yorkissa. Kehuttu esitys lähetettiin yli kolme kertaa useammin kuin keskimääräinen jakso, ja kriitikot ylistivät sitä "vokaaliseksi voimannäytteeksi". Careyn live-versio "I’ll Be There" -kappaleesta nousi hänen kuudenneksi listaykköseksi Billboard Hot 100 -listalla. Sony hyödynsi sen menestystä ja julkaisi sen EP:na. Se sai kolminkertaisen platinasertifikaatin Recording Industry Association of America (RIAA):lta, ja sai kulta- ja platinasertifikaatiot useissa Euroopan markkinoilla.
1993–1996: Music Box, Merry Christmas sekä Daydream
Carey laulamassa kappalettaan "One Sweet Day" yhdessäBoyz II Menin kanssa.
Emotionsin epäonnistuttua saavuttamaan debyyttialbuminsa kaupallista menestystä, Careyn seuraava julkaisu oli tarkoitus markkinoida aikuisille suunnattuna aikuispop-musiikkina.Music Box tuotettiin Careyn ja Afanasieffin toimesta, ja se käynnisti lauluntekijäkumppanuuden, joka jatkuisi aina vuoden 1997Butterfly-albumiin saakka.[27] Albumi julkaistiin 31. elokuuta 1993, ja se sai sekalaisia arvioita musiikkikriitikoilta. Careyn laulunteko tuomittiin kliseiseksi, ja hänen lauluesityksiään kuvailtiin vähemmän tunteellisiksi ja laiskemmiksi. Arvioitaessa albumia AllMusicin Ron Wynn totesi: "joskus liiallinen henki on parempi kuin intohimon puute." Albumia markkinoitiin Music Box Tour -konserttisarjalla, joka oli Careyn ensimmäinen kiertue. Music Boxin ensimmäinen ja toinen single, "Dreamlover" ja "Hero", nousivat Careyn seitsemänneksi ja kahdeksanneksi listaykkösiksi Yhdysvalloissa, kun taas cover Badfingerin "Without You" -kappaleesta oli kaupallinen läpimurto Euroopassa, nousien ensimmäiseksi listaykköseksi Saksassa[28], Ruotsissa[29] ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa[30]. Music Box on edelleen Careyn myydyin albumi ja yksi parhaiten myyneistä albumeista, maailmanlaajuisilla myyntiluvuilla yli 28 miljoonaa kappaletta.[23]
Heinäkuussa 1994 Carey äänitti ja julkaisi duetonLuther Vandrossin kanssa. Kyseessä oli coverLionel Richien jaDiana Rossin kappaleesta "Endless Love".Merry Christmas julkaistiin 1. marraskuuta 1994, ja siitä tuli historian myydyin joulualbumi, myyden maailmanlaajuisesti yli 15 miljoonaa kappaletta.[31][32] Albumin ensimmäisestä singlestä, "All I Want for Christmas Is You", tuli jouluklassikko, ja se jatkaa suosiotaan joka vuosi joulukauden aikana. Lokakuuhun 2017 mennessä siitä oli tullut modernin musiikin 11. myydyin single.[33] Vuonna 2019, 25 vuotta kappaleen julkaisun jälkeen, se nousi ensimmäistä kertaa Billboard Hot 100 -listan ykköseksi, ja siitä lähtien kappale on noussut listaykköseksi joka joulu. Tämän myötä kappaleesta tuli ensimmäinen, joka on pitänyt ykkössijaa useampana kuin kahtena eri vuonna.[34]
Careyn viidennellä studioalbumillaDaydreamilla hän vahvisti uransa luovaa hallintaa, mikä johti jännitteisiin Columbian kanssa. Albumi poikkesi hänen pop-uskollisuudestaan ja suuntautui vahvastiR&B:hen jahip hoppiin. Kriittisesti albumia kuvailtiin Careyn tähänastisesti parhaaksi. The New York Times nimesi sen yhdeksi vuoden 1995 parhaista albumeista ja totesi: "albumi nostaa R&B-karkkien valmistuksen uudelle huipulle tekstuurisen hienostuneisuuden suhteen... Careyn laulunteko on ottanut harppauksen eteenpäin ja muuttunut rennommaksi, seksikkäämmäksi ja vähemmän riippuvaiseksi jykevistä kliseistä."[35] Albumin ensimmäinen single, "Fantasy", oli ensimmäinen naisartistin single, joka debytoi Billboard Hot 100 -listan ensimmäisenä. Toinen single, "One Sweet Day", jossa oli mukana R&B-yhtyeBoyz II Men, pysyiBillboard Hot 100 -listan kärjessä ennätykselliset 16 peräkkäistä viikkoa, ollessaan tuolloin listahistorian pisimpään ykkössijalla ollut kappale. Kolmas single, "Always Be My Baby", oli Careyn yhdestoista listaykkönen, mikä toi hänelleMadonnan jaWhitney Houstonin kanssa eniten listaykkösiä naisartistien joukossa tuohon aikaan.
Daydreamista tuli Careyn myydyin albumi Yhdysvalloissa,[36] ja hänen toinen albuminsa, joka sertifioitiin RIAA:n toimesta timanttilevyksi Music Boxin jälkeen.[37] Albumi jatkoi Careyn dominanssia Aasian musiikkimarkkinoilla ja myi yli 2,2 miljoonaa kappaletta pelkästään Japanissa ja yli 20 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti.[38] Daydream ja sen singlet olivat ehdolla kuudessa kategoriassa 38. Grammy-palkintojen aikaan. Vaikka Careya pidettiinkin suosikkina voittamaan illan ykköspalkinnot, hänet suljettiin pois, mikä sai hänet kommentoimaan: "Mitä voit tehdä? En enää koskaan pety." Alkuvuodesta 1996 hän aloitti ensimmäisen kansainvälisen konserttisarjansa, Daydream World Tourin. Seitsemän päivän mittainen kiertue kattoi kolme päivää Japanissa ja neljä Euroopassa.Forbes nimesi Careyn vuoden 1996 parhaiten ansaitsevaksi naisartistiksi, keräten arvioidut 32 miljoonaa dollaria.[39]
1997–2000: Imagon muutos Butterfly ja Rainbow -albumien myötä
Careyn myöhemmät musiikilliset julkaisut seurasivat Daydreamin aluksi asettamaa suuntausta. Hänen musiikkinsa alkoi luopua popista ja aikuisten nykyballadeista ja sen sijaan sisällyttää voimakkaita hip-hop- ja R&B-elementtejä.Butterfly-levyllä Carey teki yhteistyötä muiden tuottajien kuin Afanasieffin kanssa, kutenSean Combsin,Q-Tipin,Missy Elliottin kanssa. Kesällä 1997, neljän avioliittovuoden jälkeen, Carey ja Mottola erosivat. Carey kuvasi Mottolaa yhä hallitsevammaksi ja näki uuden itsenäisyytensä uutena mahdollisuutena elämässään. Kahdennentoista studioalbuminsaMemoirs of an Imperfect Angelin (2009) esitteessä Carey kirjoitti pitävänsä Butterflya mestariteoksenaan ja käännekohtana sekä elämässään että urallaan. Butterfly esitteli hillitymmän laulutyylin, ja kriitikot huomauttivat Careyn sisällyttävän hengittäviä lauluääniä.[40] Jotkut näkivät hänen ylärekisterin vähentyneen merkkinä kypsyymisestä, kun taas toiset kyseenalaistivat, ennustiko se laulullisen taituruuden heikentymistä. Albumin johtosingle "Honey", hänen ensimmäisensä erottuaan Mottolasta, esitteli avoimemman seksuaalisen kuvan. Butterflysta tuli Careyn parhaiten arvioitu albumi, ja huomio kiinnittyi albumin kypsimpiin sanoituksiin. Rolling Stone kirjoitti arviossaan "[Se] ei ole niin kuin Carey olisi täysin hylännyt vanhan sokerisen, Houston-tyylisen balladinsa, mutta 'Butterflyn' vallitseva tunnelma on kylmän eroottinen haaveilu."AllMusicin toimittaja Stephen Thomas Erlewine kuvasi Careyn laulua "seksikkäämmäksi ja hallitummaksi kuin koskaan,"[41] ja albumi "osoittaa, että Carey jatkaa musiikkinsa parantamista ja jalostamista, mikä tekee hänestä harvinaisen ilmiön 90-luvun vertaisistaan." "Honey" ja albumin viides single "My All" nousivat molemmat Hot 100 -listan kärkeen, tehden Careysta naisartistin, jolla on eniten listaykkösiä listan historiassa. Vaikka albumi olikin kaupallinen menestys, Butterfly ei saavuttanut edeltäjiensä, Music Boxin ja Daydreamin, kaupallista huippua.
Careyta haastatellaan vuonna 2000
Butterfly World Tourin päätyttyä Carey osallistui VH1 Divas -hyväntekeväisyyskonserttiin 14. huhtikuuta 1998, missä hän lauloi yhdessäAretha Franklinin,Céline Dionin,Shania Twainin,Gloria Estefanin jaCarole Kingin kanssa.[42] Carey alkoi suunnitella elokuvaprojektia All That Glitters, joka myöhemmin nimettiin yksinkertaisestiGlitter (2001),[43] ja kirjoitti kappaleita muihin elokuvaprojekteihin, kutenMen in Black – miehet mustissa (1997) jaThe Grinch (2000). Kun Glitter ajautui kehityshelvettiin, Carey lykkäsi projektia ja alkoi kirjoittaa materiaalia uutta albumia varten. Sony Musicin johtajat vaativat häntä valmistautumaan kokoelma-albumiin ajoissa joulukautta varten. Albumi, nimeltään#1's (1998), sisälsi coverin Brenda K. Starrin kappaleesta "I Still Believe" ja duetonWhitney Houstonin kanssa, "When You Believe", joka sisältyi elokuvanEgyptin prinssi (1998) ääniraitaan. #1'sistä tuli ilmiö Japanissa, myyden yli miljoona kappaletta avausviikollaan, tehden Careysta ainoan kansainvälisen artistin, joka saavutti tämän saavutuksen.[44] Se myi yli 3,25 miljoonaa kappaletta Japanissa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ja pitää ennätystä parhaiten myyneenä albumina ei-aasialaiselta artistilta.[44]
Koska hänellä oli vain yksi albumi jäljellä täyttääkseen sopimuksensa Sonyn kanssa ja hänellä oli palava halu erottautua ammatillisesti levy-yhtiöstä, jota hänen ex-miehensä yhä johti, Carey sai albumin valmiiksi kolmessa kuukaudessa vuoden 1999 puolivälissä. Albumin nimi oliRainbow, ja Carey tutustui tuottajiin, joiden kanssa hän ei ollut työskennellyt aiemmin. Rainbowista tuli Careyn ensimmäinen albumi, jossa ei ollut mukana hänen pitkäaikainen kirjoituskumppaninsaWalter Afanasieff; sen sijaan hän valitsi työskennelläDavid Fosterin jaDiane Warrenin kanssa. "Heartbreaker" ja "Thank God I Found You" nousivat molemmat Billboard Hot 100 -listan kärkeen, kun taas coveristaPhil Collinsin "Against All Odds (Take a Look at Me Now)" -kappaleesta, jossa oli mukana irlantilainen poikabändiWestlife, tuli Careyn toinen ykköshitti Britannian listoilla. Rainbow julkaistiin 2. marraskuuta 1999, saaden avausviikollaan uransa tähän asti korkeimmat myyntiluvut, mutta debytoi silti toisena Billboard 200 -listalla. Careyn jännitteinen suhde Columbian kanssa kasvoi entisestään; hän alkoi julkaista viestejä verkkosivustollaan, jakamalla faneille tietoja riidasta sekä ohjeistaen heitä pyytämään radiokanavilta "Can't Take That Away (Mariah's Theme)" kappaletta. Lopulta kappale sai hyvin rajatun ja vähän promotoitavan julkaisun. Rainbowin vastaanotto oli yleisesti positiivinen. Vaikka kaupallinen menestys, Rainbow oli Careyn uran siihen mennessä heikoin myyvä albumi.[45] 9. huhtikuuta 2000 Carey osallistui toiseen VH1 Divas -konserttiin, joka oli omistettuDiana Rossille.
2001–2004: Henkilökohtaiset ja ammatilliset takaiskut, Glitter ja Charmbracelet
Carey sai Billboardilta vuosikymmenen artisti -palkinnon ja World Music Awardin parhaasta myydyimmästä popnaisartistista vuosituhannella,[46] ja hän irtisanoutui Columbian levy-yhtiöstä. Hän allekirjoitti huhtikuussa 2001 ennennäkemättömän 80 miljoonan dollarin arvoisen viiden albumin levytyssopimuksenVirgin Recordsin kanssa.[47]Glitter oli musiikillinen poikkeama, luoden uudelleen 1980-luvun jälkeisen diskokauden elokuvan säestykseksi, joka sijoittuu vuoteen 1983. Careylle annettiin täysi konseptuaalinen ja luova määräysvalta projektissa.[47]
Heinäkuussa 2001 Carey kärsi fyysisestä ja emotionaalisesta romahduksesta. Hän alkoi julkaista häiritseviä viestejä verkkosivuillaan ja käyttäytyi epävakaasti live-promootioissa.[48] 19. heinäkuuta hän teki yllätysesiintymisenMTV-ohjelmassa Total Request Live (TRL). Kun show'n isäntä Carson Daly aloitti nauhoituksen mainoskatkon jälkeen, Carey tuli ulos työntämällä jäätelökärryä yllään suuri miesten paita, ja aloittistripteasen, jossa hän paljasti tiukan kokonaisuuden. Päivien kuluttua hän julkaisi epäsäännöllisiä ääniviestejä verkkosivuillaan: "Yritän ymmärtää asioita elämässä juuri nyt, joten en todellakaan tunne, että minun pitäisi tehdä musiikkia juuri nyt. Mitä haluaisin tehdä, on vain ottaa vähän taukoa tai ainakin saada yksi yö unta ilman, että joku ilmestyy videosta. Kaikki mitä todella haluan, on olla vain minä, ja se on mitä minun olisi pitänyt tehdä alun perin... En sano tätä usein, mutta arvaa mitä, en pidä itsestäni huolta."[49] Viestien nopean poiston jälkeen Careyn edustaja Cindi Berger kommentoi, että Carey oli ollut "ilmeisesti uupunut eikä ajatellut selvästi" kirjoittaessaan kirjeitä.[50]
Mariah Carey Charmbracelet-kiertueellaan vuonna 2003
26. heinäkuuta Carey joutui sairaalaan uupumuksen ja "fyysisen ja emotionaalisen romahduksen" vuoksi. Hänet otettiin sairaalaan Connecticutissa ja hän oli lääkärinhoidossa kaksi viikkoa, minkä jälkeen hän pysyi poissa julkisuudesta pidemmän aikaa. Virgin Records ja20th Century Fox lykkäsivät Glitterin ja sen ääniraidan julkaisua.[50] Kriitikot haukkuivat Glitterin ja sen ääniraidan; molemmat olivat kaupallisesti epäonnistuneita.[51] Ääniraita oli Careyn siihenastisen uran heikosti myyvin albumi. St. Louis Post-Dispatch hylkäsi sen "absoluuttisena sotkuna, joka jää ärsyttävänä tahran hänen uraansa." Hän selitti heikon suorituksen mielentilallaan sekä ääniraidan julkaisullasyyskuun 11. päivänä.[52]
Careyn levytyssopimus Virgin Recordsin kanssa ostettiin pois 28 miljoonalla dollarilla.[47] Hän lensiCapriin, Italiaan, viideksi kuukaudeksi, missä hän kirjoitti materiaalia uudelle albumille.[48] Hän kuvasi aikaansa Virginilla "stressaavaksi tapahtumaksi... Tein täysin impulsiivisen päätöksen, joka perustui rahaan, enkä koskaan tee päätöksiä rahan perusteella. Opin suuren läksyn siitä."[53] Hän allekirjoitti sopimuksenIsland Recordsin kanssa, jonka arvo oli yli 24 miljoonaa dollaria, ja perusti levy-yhtiön MonarC. Careyn isä, Alfred Roy, jonka kanssa hänellä oli ollut vähän kontaktia lapsuudesta asti, kuoli syöpään sinä vuonna.[54] Vuonna 2002 Carey nähtiin indie elokuvassaWiseGirls – mafian kaunottaret yhdessäMira Sorvinon jaMelora Waltersin kanssa, jotka esiintyivät tarjoilijoina mafian pyörittämässä ravintolassa. Se sai ensi-iltansa Sundance-elokuvajuhlilla ja sai kielteisiä arvioita, vaikka Careyn suoritus sai kehuja;Fox Newsin Roger Friedman kuvasi häntä "uuden vuosituhannen Thelma Ritteriksi" ja kirjoitti: "Hänen vuorosanansa toimitetaan terävästi, ja hän onnistuu saamaan oikeat naurut."[55]
Joulukuussa 2002 Carey julkaisi yhdeksännen studioalbuminsaCharmbraceletin. Charmbraceletin myynti oli kohtuullista, ja Carey'n laulunlaadusta esitettiin arvostelua.The Boston Globen Joan Anderson julisti albumin "hänen uransa huonoimmaksi ja paljasti äänen, joka ei enää kykene joko painottomiin akrobatialiikkeisiin tai pehmeisiin hyväilyihin," kun taas AllMusicin toimittaja Stephen Thomas Erlewine kirjoitti: "Mariahin ääni on tuhoutunut, kuulostaen repeytyneeltä koko levyn ajan. Hän ei enää kykene laulamaan, eikä hän pysty suorittamaan painovoimaa uhmaavia laulujuoksuja."[56] Albumia tukemaan Carey lähti Charmbracelet World Tourille, joka kiersiPohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa kolmen kuukauden ajan. Yhdysvaltojen esitykset oli varattu teattereihin. Vaikka kiertueen Yhdysvaltain osuudelle varattiin pienempiä paikkoja, Carey esiintyi stadioneillaAasiassa jaEuroopassa, laulaen yli 35 000 ihmiselle Manilassa, 50 000 Malesiassa ja yli 70 000 Kiinassa.Isossa-Britanniassa se oli hänen ensimmäinen kiertueensa, jossa oli esityksiä Lontoon ulkopuolella, varaten areenapaikkoja Glasgow'ssa, Birminghamissa ja Manchesterissa.[57] Kiertue sai yleisesti myönteiset arvostelut, ja monet kehuivat tuotantoa ja Careyn laulunlaatua.[58]
Careyn kymmenes studioalbumi,The Emancipation of Mimi julkaistiin vuonna 2005, tuotettiin yhteistyössä Neptunesin,Kanye Westin ja Careyn pitkäaikaisen yhteistyökumppanin,Jermaine Duprin kanssa. Hän kuvasi albumia "hyvin juhlavaksi levyksi... prosessiksi, jossa laitetaan meikkiä ja valmistaudutaan lähtemään ulos... Halusin tehdä levyn, joka olisi siitä heijastava." The Emancipation of Mimi nousi Yhdysvaltojen listakärkeen ja oli Careyn viides ykkösalbumi ja ensimmäinen sittenButterflyn (1997). Se sai lämpimän vastaanoton kriitikoilta. The Guardianin Caroline Sullivan kuvasi sitä "cooliksi, keskittyneeksi ja urbaaniksi [...] ensimmäisiksi Mariah Careyn kappaleiksi vuosiin, joiden kuuntelemisesta ei tarvitsisi maksaa",[59] kun taas USA Todayn Elysa Gardner kirjoitti, "Kappaleet todella heijastavat laululinnun uudelleen löytynyttä itseluottamusta, joka on ottanut osumia, mutta jatkanut lentämistä". Albumin toinen single, "We Belong Together", oli uran uudelleen määrittelevä kappale Careylle,[60] kohtalaisen epäonnistuneen ajanjakson jälkeen ja kohdassa, jolloin monet kriitikot olivat katsoneet hänen uransa päättyneeksi.[56]
Musiikkikriitikot ylistivät kappaletta hänen "paluuksi muotoonsa"[61] ja monien mielestä se herättäisi uudelleen "uskon" Careyn mahdollisuuksiinballadilaulajana.[62] "We Belong Together" rikkoi useita ennätyksiä Yhdysvalloissa ja nousi Billboard Hot 100 -listan kärkeen, ollen Careyn kuudestoista listaykkönen.[8] Pysyttyään neljätoista viikkoa ykkösenä, kappaleesta tuli toiseksi pisimpään listaykkösenä pysynyt kappale Yhdysvaltain listahistoriassa, Careyn vuoden 1995 "One Sweet Day" jälkeen. Billboard listasi sen "vuosikymmenen kappaleeksi" ja kaikkien aikojen yhdeksänneksi suosituimmaksi kappaleeksi.[63] Kappale rikkoi useita radiosoiton ennätyksiä Nielsen BDS:n mukaan ja keräsi historian suurimmat yhden päivän ja yhden viikon yleisöt.[64]
Viikolla 25. syyskuuta 2005 Carey teki toisen ennätyksen, tullessaan ensimmäiseksi naiseksi, joka hallitsi kahden kärkipaikanBillboard Hot 100 -listalla, "We Belong Togetherin" pysyessä ykkösenä ja seuraavan singlen, "Shake It Offin", noustessa toiseksi (Ashanti oli ollut listan kärjessä 2002 ollessaan "esitellynä" laulajana toisena sijalla olevassa kappaleessa). Billboard Hot 100 -listan vuoden 2005 lopun listalla "We Belong Together" julistettiin ykköskappaleeksi, ensimmäisenä Careylle.[65] Billboard listasi "We Belong Togetherin" yhdeksänneksi The Billboard Hot 100 -kaikkien aikojen suosituimmista kappaleista ja julisti senBillboardin vuosikymmenen suosituimmaksi kappaleeksi.[66] Albumi julkaistiin uudelleen The Ultra Platinum Editionina, josta "Don't Forget About Us" nousi hänen seitsemänneksi listaykköseksi.
The Emancipation of Mimi keräsi kymmenenGrammy-ehdokkuutta: kahdeksan vuonna 2006 alkuperäisestä julkaisusta, joka oli suurin Careyn saama määrä yhden vuoden aikana, ja kaksi vuonna 2007 Ultra Platinum Editionista. Carey voitti parhaan nykyaikaisen R&B-albumin ja parhaan naispuolisen R&B-lauluesityksen sekä parhaan R&B-laulun kappaleesta "We Belong Together".
The Emancipation of Mimi oli Yhdysvalloissa vuoden 2005 myydyin albumi, lähes viisi miljoonaa kappaletta myyty. Se oli ensimmäinen soolonaisartistin albumi, joka nousi vuoden myydyimmäksi albumiksi sittenAlanis MorissettenJagged Little Pillin vuonna 1996.[67] Vuoden 2005 lopussa IFPI ilmoitti, että The Emancipation of Mimi oli myynyt maailmanlaajuisesti yli 7,7 miljoonaa kappaletta ja oli toiseksi myydyin albumi vuonna 2005 Coldplayn X&Y:n jälkeen.[68][69] Sitä on sittemmin myyty 12 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti.[70]
Albumia tukemaan Carey lähti ensimmäisel kiertueelle kolmeen vuoteen nimeltä The Adventures of Mimi.[71] Kiertue käsitti 40 esiintymistä, joista 32 Yhdysvalloissa ja Kanadassa, kaksi Afrikassa ja kuusi Japanissa. Se sai lämpimän vastaanoton musiikkikriitikoilta ja konserttiyleisöltä, joista monet juhlivat Careyn laulunlaadun laatua.[72]
2008–2009: E=MC², Memoirs of an Imperfect Angel sekä Precious
Vuoden 2007 alussa Carey aloitti työskentelyn yhdennellätoista studioalbumillaan,E=MC². Vaikka suurin osa kriitikoista otti albumin hyvin vastaan,[73] osa heistä arvosteli sitä siitä, että se oli hyvin samankaltainen kuin The Emancipation of Mimi.[74] Kaksi viikkoa ennen albumin julkaisua "Touch My Body", levyn ensimmäinen single, nousi Billboard Hot 100 -listan kärkipaikalle, tullen Careyn kahdeksaksitoista ykkössingleksi ja tehdessään hänestä sooloartistin, jolla oneniten ykkössinglejä Yhdysvaltain historiassa. Hän ohittiElvis Presleyn aikakauslehden uuden laskentamenetelmän mukaan.[75] Carey on toisena vainThe Beatlesin jälkeen, joilla on kaksikymmentä ykkössingleä. Lisäksi se toi Careylle 79. viikon kärkipaikalla Hot 100 -listalla, tasoittaen hänet Presleyn kanssa artistiksi, jolla on eniten viikkoja listan kärjessä Billboardin historiassa.[76]
Carey Tribeva elokuvafestivaaleissa vuonna 2008
E=MC² debytoi ensimmäisenä Billboard 200 -listalla 463 000 myydyllä kappaleella, hänen uransa suurimmilla avausviikon myynnillä.[77] Vuonna 2008 Carey näytteli myös laulajaa Krystalia elokuvassaTennessee ja tekicameo-roolinAdam Sandlerin elokuvassaZohan – lupa saksia esittäen itseään. Albumin julkaisun jälkeen Carey oli suunnitellut lähtevänsä laajalle kiertueelle E=MC²:n tukemiseksi. Kiertue kuitenkin peruutettiin äkillisesti joulukuun alussa 2008. Carey myöhemmin ilmoitti olleensa raskaana tuolloin ja kokeneensa keskenmenon, minkä vuoksi hän peruutti kiertueen.[78][79] 20. tammikuuta 2009 Carey esitti "Hero"-kappaleen kunBarack Obaman vannoi virkavalansa Yhdysvaltain ensimmäisenä afroamerikkalaisena presidenttinä.[80] 7. heinäkuuta 2009 Carey – yhdessä Trey Lorenzin kanssa – esitti oman versionsa The Jackson 5 -kappaleesta "I'll Be There"Michael Jacksonin muistotilaisuudessa.[81]
Vuonna 2009 hän esiintyi sosiaalityöntekijänä elokuvassaPrecious, joka perustui Sapphiren vuoden 1996 romaaniin Push. Elokuva sai pääosin positiivisia arvioita kriitikoilta, myös Careyn suorituksesta.[82] Variety kuvasi hänen näyttelemistään täydelliseksi.[83] Tammikuussa 2010 Carey voitti Breakthrough Actress Performance Award -palkinnon roolistaan Precious-elokuvassa Palm Springs International Film Festivalilla.
Syyskuussa 2009 julkaistiin Careyn kahdestoista studioalbumiMemoirs of an Imperfect Angel. Albumin vastaanotto oli pääosin vaihtelevaa; AllMusicin Stephen Thomas Erlewine kutsui sitä "hänen mielenkiintoisimmakseen albumikseen vuosikymmeneen,"[84] kun taas The New York Timesin Jon Caramanica arvosteli Careyn laulusuorituksia, moittien hänen liiallista käyttöä pehmeässä äänialassaan tehden haittaa voimakkaammille alempille ja ylemmille rekistereille.[85] Kaupallisesti albumi debytoi kolmantena Billboard 200 -listalla ja oli hänen uransa huonoiten myynyt studioalbumi.[86] "Obsessed" toimi ensimmäisenä singlenä,[87] ja debytoi sijalla yksitoista Yhdysvalloissa ennen kuin nousi sijalle seitsemän. Siitä tuli Careyn 27. top-ten-merkintä Yhdysvalloissa, ja sen myötä hänellä oliElton Johnin sekäJanet Jacksonin ohella viidenneksi eniten top-ten-merkintöjä.[87] Sen jälkeinen single, cover-versio Foreignerin kappaleesta "I Want to Know What Love Is", onnistui rikkomaan ilmestyssuoritusennätyksiäBrasiliassa. Kappale pysyi 27 viikkoa Brasilian Hot 100 Airplayn kärjessä, tehden siitä listan historian pisimpään listaykkösenä pysyneen kappaleen.[88]
2. marraskuuta 2010 Carey julkaisi kolmannentoista studioalbuminsa, joka oli hänen toinen joulualbumiMerry Christmas II you. Projektissa oli mukana muiden muassaJermaine Dupri,Randy Jackson sekäBryan-Michael Cox. Merry Christmas II you debytoi Billboard 200 -listan neljäntenä. Kyseessä oli näin ollen Careyn 16. top-ten -albumi Yhdysvalloissa.[89]
Neljännentoista studioalbuminsa, nimeltäänMe. I Am Mariah... The Elusive Chanteuse, Carey julkaisi 27. toukokuuta 2014.[90] Albumin ensimmäinen single, "#Beautiful", julkaistiin jo vuosi aiemmin, 6. toukokuuta 2013.[91] Se nousi Billboard Hot 100 -listalla 15. Vuonna 2015 Carey vaihtoiEpic Records -levy-yhtiöön.
31. joulukuuta 2016 Careyn esiintyminenTimes Squarella sai maailmanlaajuista huomiota teknisistä ongelmista johtuen: Careyn korvanapit eivät toimineet ja sen vuoksi hän ei kyennyt laulamaan kunnolla suuren yleisön edessä.[92] Helmikuussa 2017 Carey näytteliGotham Cityn pormestaria McCaskilliaLego Batman elokuvassa.[93]
Carey julkaisi viidennenentoista studioalbuminsaCautionin 16. marraskuuta 2018. Se debytoi Yhdysvaltain albumilistalla viidentenä.[94] Joulukuussa 2019 Careyn joulukappale "All I Want for Christmas Is You" nousi listaykköseksi Yhdysvalloissa. Se oli Careyn yhdeksästoista listaykkönen.[95] Vuonna 2020 Carey julkaisi omaelämäkerran nimeltä "The Meaning of Mariah Carey". Kirja on kirjoitettu yhdessä Michaela Angela Davisin kanssa.[96]
Listamenestyksellä mitaten Carey oli Yhdysvalloissa 1990-luvun suosituin artisti. Hänellä oli 90-luvulla joka vuonna ainakin yksi singleTheBillboard Hot 100 -listan kärjessä. Yhteensä Careyn singleistä on kiivennyt listan kärkeen 19, enemmän kuin kenelläkään muulla sooloartistilla.[97][98] Careyn edellä ykkössijojen määrässä on vainThe Beatles, jolla on 20 ykkössingleä.[97] Carey on myös ainut yli 100 miljoonaa albumia myynyt naisartisti, joka on itse kirjoittanut kaikki kappaleensa ja tuottanut albumeitaan.lähde?Careyn vuonna 2005 ilmestynyt studioalbumiThe Emancipation of Mimi on myynyt maailmanlaajuisesti yli 12 miljoonaa kappaletta. Ilmestyttyään se oli Yhdysvaltojen albumilistan viiden kärjessä 22 viikkoa. Albumilta julkaistu singleWe Belong Together on ollut vuoden soitetuimpia kappaleita maailmalla ja vietti 14 viikkoa USA:n virallisen singlelistan kärjessä.[8]
Mariah Carey esiintyi Suomessa puolityhjälle areenalle, mikä kielii hänen rajallisesta suosiosta Suomessa.
Vaikka Careyn maailmanlaajuinen suosio on ollut kiistatta erittäin suurta, Suomessa hänen menestyksensä on ollut huomattavasti vähäisempää. Hänen vuonna 1993 julkaisemaMusic Box -albumi saavuttiSuomen albumilistan ykkössijan, mutta tämä tapahtui käytännössä vain yhden kappaleen ansiosta. Alun perin albumi sijoittui listalla vain sijalle 25, mutta sen myynti lähti nousuunWithout You -singlen julkaisun myötä vuonna 1994.[101] Tämän lisäksi vuonna 1994 julkaistuMerry Christmas onnistui nousemaan kuudenneksi vuonna 2021, niin ikään vain yhden kappaleen ansiosta.[102] Muut Careyn studioalbumit eivät ole yltäneet kärkikymmenikköön Suomessa, eikä hänellä ole ollut yhtäkään albumia Suomen albumilistalla 2000-luvulla, lukuun ottamatta jouluisin säännöllisesti listalle palaavaa Merry Christmas -albumia.[101] Careyn rajallisesta suosiosta Suomessa kielii myös hänen vuoden 2016 konserttinsa, jonka katsojamäärä jäi noin viiteentuhanteen, eli vain noin puoleen areenan kapasiteetista. Tämä kontrasti hänen maailmanlaajuiseen menestykseensä on selkeä osoitus siitä, että vaikka Careyn musiikki on löytänyt suuren yleisön monissa maissa, Suomessa hänen vetovoimansa on ollut huomattavasti hillitympää.[101][103]
Mariah Careyn studioalbumien listasijoitukset Suomessa verrattuna viiteen muuhun maahan
Careyn laulutyyli ja -taidot ovat vaikuttaneet merkittävästi tämän päivän populaariin musiikkiin. Musiikkikriitikko C. Brown kirjoittaaThe Denver Post -lehdessä Careyn viisioktaavisen äänialan ja melismaattisen laulutyylin innoittaneen kokonaista sukupolvea poplaulajia.[106]Rolling Stonen mukaan Carey on puolestaan inspiroinutAmerican Idolin "äänikoulua" ja joka toistaR&B-laulajaa 1990-luvulta lähtien.[107]Slate-lehden toimittaja Jody Rosen kirjoittaa artikkelissaan Careyn vaikutuksesta moderniin musiikkiin ja nimeää tämän kaikista vaikutusvaltaisimmaksi laulustilistiksi viimeisen kahden vuosikymmenen ajalta.[108] Careyn on sanottu esitelleen R&B:n jahip hopin valtavirran popkulttuurille ja popularisoineenrap-musiikin käytön osana kappaleita. EsimerkiksiThe New Yorker -lehden toimittaja Sasha Frere-Jones kirjoittaa: "R&B- ja hip hop -tähdille, kutenMissy Elliottille jaBeyoncélle, tuli standardiksi yhdistää melodioihinsa rap-osuuksia. Lisäksi nuoret valkoiset poptähdet, kutenBritney Spears,Jessica Simpson,Christina Aguilera ja’N Sync, ovat viettäneet viimeiset kymmenen vuotta tehden popmusiikkia, joka muistuttaa selvästi R&B:tä." Frere-Jones jatkaa, että "[Careyn] idea yhdistää naislaulaja ja johtava miespuolinen rap-muusikko samaan kappaleeseen muutti R&B-musiikkia ja lopulta koko popkulttuuria."[109]
Carey esittää "Hero"-kappaleensaObaman virkaanastujaisissa.
Carey on hyväntekijä, joka on ollut mukana useissa hyväntekeväisyysjärjestöissä.[139] Hän liittyi Fresh Air Fund -järjestöön 1990-luvun alussa, ja hän onNew Yorkin Fishkillissä sijaitsevan leirin perustaja, joka antaa kaupunkien sisäisille nuorille mahdollisuuden harrastaa taidetta ja tutustuttaa heidät uramahdollisuuksiin. Leiri nimettiin Camp Mariahiksi "hänen anteliaasta tuestaan ja omistautumisestaan Fresh Airin lapsille", ja hän sai kongressin Horizon Award -palkinnon nuorisoon liittyvästä hyväntekeväisyystyöstään. Carey on jatkanut suoraa osallistumistaan Camp Mariahiin, ja vuonna 2019 Fresh Air Fundin toiminnanjohtaja kertoi, että "...Camp Mariahissa käyneillä lapsilla on korkeammat valmistumisprosentit lukiosta ja yliopistosta.[140] Vuonna 2019 hänet palkittiin Varietyn Power of Women -ohjelmassa työstään The Fresh Air Fundin Camp Mariah -leirillä.[141]
Carey lahjoitti myös rojaltit hiteistään "Hero" ja "One Sweet Day" hyväntekeväisyyteen.[142] Hän on tehnyt yhteistyötäMake-A-Wish säätiön kanssa, ja marraskuussa 2006 hänelle myönnettiin säätiön Wish Idol -tunnustus "poikkeuksellisesta anteliaisuudestaan ja lukuisista toiveiden täyttämisistä."[143]
Vuonna 2020Koronaviruspandemian aikana Carey osallistui iHeart Living Room Concert for America- ja Rise Up New York! -televisio-ohjelmiin kerätäkseen rahaaCOVID-19-tautiin sairastuneille.[144][145] Samana vuonna vastauksenaGeorge Floydin murhaan Carey käytti sosiaalista mediaa ja lauloi pätkän vuoden 1990 kappaleestaan "There's Got to Be a Way" ja kannusti fanejaan vaatimaan oikeutta.[146]
Carey pidättäytyi tekemästä yritysten kanssa yhteistöitä vuoteen 2006 asti, jolloin hän osallistuiIntelCentrino -tietokoneiden mainoksiin. Sittemmin Carey on tehnyt lukuisia yhteistöitä muun muassaPepsin jaAmazonin kanssa.[147][148] Vuonna 2021 Carey tekiMcDonald'sin kanssa rajoitetun ajan saatavilla olevan jouluteemaisen menun.[149]
M by Mariah Carey on Mariah Careyn ensimmäinen hajuvesi, joka ilmestyi vuonna 2007 syksyllä. Hajuveden on tuottanutElizabeth Arden ja sen pohjana on toiminut tahitilaisten valkoisten Tiare -kukkien tuoksu, Gardenia-kukan (keikarinkukan) terälehdet, meripihkan tuoksu ja paahdetun vaahtokarkin tuoksu.[150]
Keväällä 2008 lanseerattiin ystävänpäivän kunniaksi Yhdysvalloissa hajuvedestäGolden Deluxe Edition Macy's -tavarataloon."M" by Mariah Carey Golden Deluxe Edition -pullo on väriltään kultainen ja hieman hintavampi.
Mariahin toinen hajuvesi on nimeltäänLuscious Pink ja se julkaistiin USA:ssa elokuussa 2008. Myös siitä julkaistiin erikoisversio, ja sen nimi onUltra Pink.
Uusimmat hajuvedet Carey suunnitteli myös Elizabeth Ardenin kanssa. Sarjan nimi onLollipop Bling ja siihen kuuluu kolme eri hajuvettä, jotka ovat saaneet nimensä Mariahin musiikkikappaleista.Ribbon-tuoksu on sekoitus vadelmaa, hunajamelonia, kurkkua, hortensiaa, sinistä lootusta, jasmiinia, myskiä, valkoista puuta ja sokeria. Mine Again -tuoksussa on punaviinimarjaa, verigreippiä, heliotrooppia, Meksikolaista vadelmasuklaata, hattaraa, magnoliaa, Creamy Musk'ia, tonkapapua ja vaniljaa. Honey-tuoksussa on ananasta, valkoista hunajaa, inkivääriä, sitruunaa, Amazonin liljaa, valkoista freesiaa, myskiä ja Linden-kukkaa.[151]
Carey avioitui vuonna 1993 yhdysvaltalaisen musiikkijohtajanTommy Mottolan kanssa, mutta erosi tästä vuonna 1997.[152] Carey meni uudelleen naimisiin 30. huhtikuuta 2008 näyttelijänä ja rap-artistina tunnetunNick Cannonin kanssa runsaan kuukauden seurustelun jälkeen.[153] Heille syntyi kaksoset huhtikuussa 2011.[154] Vuonna 2014 raportoitiin, että pariskunta asuu erillään, ja Cannon vahvisti asian.[155] Pariskunta päätyi eroamaan, ja vuonna 2016 Carey kihlautui australialaisen miljardöörin James Packerin kanssa[156], josta hän erosi lokakuussa 2016.[157] Careyn suhde tanssija Bryan Tanakaan alkoi alkuvuonna 2017 ja päättyi loppuvuonna 2023.[158] Huhtikuussa 2018, Carey kertoi kärsivänsätyypin II kaksisuuntaisesta mielialahäriöstä. Hän kertoi myös aloittaneensa hoidot käymällä terapiassa ja syömällä lääkkeitä. Careyn mielialahäiriö diagnosoitiin vuonna 2001.[159]
Julkaistu: 1. marraskuuta 1994 & 25. lokakuuta 2005
Tyyppi: Studioalbumi
Listasijoitukset USA: #3 US, #21 CAN, #32 UK, #2 AUS
Viimeisin RIAA ansainto: 5 × platinaa, 30.1.2003
Singlet:All I Want For Christmas Is You,Miss You Most (At Christmas Time), Joy To The World,Jesus Born On This Day,O Holy Night,Santa Claus Is Comin' To Town
↑abVaikka jotkin lähteet ilmoittavatkin Careyn syntymävuodeksi 1970,[11][13] Careyn kotikunnan sanomalehdestä löytyvän syntymäilmoituksen mukaan syntymävuosi on 1969.[14] Vuoden 1969 kannalla on myös usea muu lähde.[8][9]
↑The Long-Islander. (Huntington [N.Y.]) 1839-current, April 10, 1969, Image 15. The Long-Islander, 10.4.1969, nro 1969/04/10, s. 15. ISSN 0886-8328Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Michaels, Sean: Katy Perry wants to go folk acoustic – in style of Joni Mitchell. The Guardian, 1.10.2013. ISSN 0261-3077Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.8.2016. (englanniksi)
.jpg)
