Movatterモバイル変換

Marco Minghetti

Wikipediasta

Marco Minghetti

Italian pääministeri
24. maaliskuuta 1863–28. syyskuuta 1864
Monarkki	Viktor Emanuel II
Edeltäjä	Luigi Carlo Farini
Seuraaja	Alfonso Ferrero La Marmora
10. heinäkuuta 1873–25. maaliskuuta 1876
Monarkki	Viktor Emanuel II
Edeltäjä	Giovanni Lanza
Seuraaja	Agostino Depretis
Henkilötiedot
Syntynyt	8. marraskuuta 1818 Bologna,Kirkkovaltio
Kuollut	10. joulukuuta 1886 (68 vuotta) Rooma,Italian kuningaskunta
Tiedot
Puolue	Historiallinen Oikeisto
[Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Marco Minghetti, G. Riggion piirros vuodelta 1862.

Marco Minghetti (8. marraskuuta 1818 Bologna,Kirkkovaltio –10. joulukuuta 1886 Rooma)^[1] oli italialainen poliitikko, joka toimiItalian pääministerinä vuosina 1863–1864 ja 1873–1876.

Elämäkerta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Minghetti opiskeliBolognan yliopistossa, mutta omistautui pian sen jälkeen politiikalle. Hän toimitti BolognassaIl Feldineo -nimistä maltillista liberaalia sanomalehteä ja kannatti poliittisia reformeja Kirkkovaltiossa. Minghetti valittiin vuoden 1847 lopussa Kirkkovaltion Consulta-neuvostoon ja maaliskuussa 1848 uudistusmielinen paaviPius IX nimitti hänet yleisten töiden ministeriksiGiacomo Antonellin johtamaan hallitukseen. Minghetti erosi kuitenkin vielä samana vuonna ja liittyi esikuntaupseerinaSardinian kuningaskunnan armeijaan, joka taisteli Pohjois-Italiassa itävaltalaisia vastaan. Vuoden 1848 lopussa hän palasi Roomaan. Vallankumousliikehdinnän epäonnistuttua Italiassa Minghetti vietti seuraavat vuodet matkustelemalla sekä kirjoiittelemalla kansantaloudellisia tutkimuksia.^[2]^[1]

Vuonna 1859 Sardinian kuningaskunnan pääministeriCamillo Cavour nimitti Minghettin ulkoministeriönsä pääsihteeriksi. Hän toimi myös puhemiehenä Kirkkovaltiosta irtautuneenRomagnan maakunnan kansalliskokouksessa, joka päätti alueen yhdistämisestä Sardiniaan. Marraskuusta 1860 elokuuhun 1861 hän toimi Sardinian ja sen seuraajavaltioksi perustetunItalian kuningaskunnan sisäministerinä. Joulukuussa 1862 Minghetti nimitettiin valtiovarainministeriksi ja maaliskuussa 1863 hän seurasiLuigi Carlo Farinia pääministerinä. Minghetti teki 15. syyskuuta 1864Ranskan keisariNapoleon III:n kanssasopimuksen, jonka mukaan Ranska vetäisi miehitysjoukkonsa poisRoomasta vastineena Italian pääkaupungin siirtämiselleTorinosta Firenzeen. Koska sopimus merkitsi samalla luopumista vaatimuksista liittää Rooma yhdistyneeseen Italiaan, se herätti Italiassa voimakasta arvostelua. Lisäksi erityisesti torinolaiset olivat tyytymättömiä pääkaupungin aseman menetykseen. Seurauksena Minghetti joutui eroamaan vain viikkoa myöhemmin, 23. syyskuuta.^[2]^[1]

Minghetti toimi 1868–1869 Italian lähettiläänäLontoossa ja toukokuusta marraskuuhun 1869 Italian maatalousministerinä. Kesällä 1873 hän palasi oikeistohallituksen pääministeriksi. Hän otti itselleen myös valtiovarainministerin salkun, ja onnistui siinä ominaisuudessa tasapainottamaan valtion budjettia. Minghettin toisen hallituksen horjuva sisäpolitiikka kuitenkin johti lopulta sen kaatumiseen maaliskuussa 1876 ja pääministeriksi tuli vasemmistolainenAgostino Depretis. Minghetti esiintyi tämän jälkeen vielä joidenkin vuosien ajan Italian oikeisto-opposition johtajana.^[2]^[1]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

↑^a ^b ^c ^dMarvo Minghetti(englanniksi)Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 26.3.2014.
↑^a ^b ^cNordisk familjebok (1907), s. 585–586(ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 26.3.2014.

n k m Italian pääministerit
Kuningaskunta (1861–1946)	Cavour –Ricasoli –Rattazzi –Farini –Minghetti –La Marmora –Ricasoli –Rattazzi –Menabrea –Lanza –Minghetti –Depretis –Cairoli –Depretis –Cairoli –Depretis –Crispi –di Rudinì –Giolitti –Crispi –di Rudinì –Pelloux –Saracco –Zanardelli –Giolitti –Tittoni –Fortis –Sonnino –Giolitti –Sonnino –Luzzatti –Giolitti –Salandra –Boselli –Orlando –Nitti –Giolitti –Bonomi –Facta –Mussolini –Badoglio –Bonomi –Parri –De Gasperi
Tasavalta (1946–)	De Gasperi –Pella –Fanfani –Scelba –Segni –Zoli –Fanfani –Segni –Tambroni –Fanfani –Leone –Moro –Leone –Rumor –Colombo –Andreotti –Rumor –Moro –Andreotti –Cossiga –Forlani –Spadolini –Fanfani –Craxi –Fanfani –Goria –De Mita –Andreotti –Amato –Ciampi –Berlusconi –Dini –Prodi –D’Alema –Amato –Berlusconi –Prodi –Berlusconi –Monti –Letta –Renzi –Gentiloni –Conte –Draghi –Meloni

Italian pääministerit

Kuningaskunta
(1861–1946)

Cavour –Ricasoli –Rattazzi –Farini –Minghetti –La Marmora –Ricasoli –Rattazzi –Menabrea –Lanza –Minghetti –Depretis –Cairoli –Depretis –Cairoli –Depretis –Crispi –di Rudinì –Giolitti –Crispi –di Rudinì –Pelloux –Saracco –Zanardelli –Giolitti –Tittoni –Fortis –Sonnino –Giolitti –Sonnino –Luzzatti –Giolitti –Salandra –Boselli –Orlando –Nitti –Giolitti –Bonomi –Facta –Mussolini –Badoglio –Bonomi –Parri –De Gasperi

Tasavalta
(1946–)

De Gasperi –Pella –Fanfani –Scelba –Segni –Zoli –Fanfani –Segni –Tambroni –Fanfani –Leone –Moro –Leone –Rumor –Colombo –Andreotti –Rumor –Moro –Andreotti –Cossiga –Forlani –Spadolini –Fanfani –Craxi –Fanfani –Goria –De Mita –Andreotti –Amato –Ciampi –Berlusconi –Dini –Prodi –D’Alema –Amato –Berlusconi –Prodi –Berlusconi –Monti –Letta –Renzi –Gentiloni –Conte –Draghi –Meloni

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	FAST ISNI VIAF WorldCat
Kansalliset	Norja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Yhdysvallat Tšekki Kreikka Alankomaat Puola Portugali Vatikaani
Tieteilijät	CiNii
Henkilöt	Dizionario Biografico degli Italiani Deutsche Biographie DDB
Muut	SNAC IdRef

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marco_Minghetti&oldid=22507606”

Luokat:

Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭