Vuonna 490 eaa. kuningasDareios I johtipersialaisen armeijansa taisteluunMarathonin tasangollaMarathonissa itäisessäAttikassa. Tämä oli toinen yritys ateenalaisten ja eretrialaisten kukistamiseksi. Kaksi vuotta aikaisemmin myrsky tuhosi Persian laivaston. Myrskyä pidettiinOlympos-vuoren jumalten aiheuttamana. Nyt Persian laivasto purjehti uudelleen kohtiKreikkaa. Se valloitti useita saaria sekä muun muassaEretrianEuboialla. Laivasto laski maihin syyskuussa Marathoninlahdella, noin 35 kilometriä Ateenasta koilliseen.
Monet myöhemmän ajan kreikkalaiset historioitsijat liioittelivat suuresti persialaisten armeijan kokoa. Amiraali William L. Rodgers teki hyvänkenen mukaan? arvion persialaisten armeijasta kirjassaanGreek and Roman Naval Warfare. Hän perusti arvionsaHerodotoksen todenmukaiseksi arvioituun tietoon, jonka mukaan persialaisilla oli 600 laivaa. Rodgersin arvion mukaan persialaisilla oli 30 jalkamiestä tai viisiratsukkoa per laiva. Hän arvioi persialaisten armeijan kooksi yhteensä noin 15 000 miestä: 6 000 merimiestä, 1 500 ratsumiestä ja 7 500 jalkamiestä.[1]
Kreikkalaisten armeijassa oli 11 000 miestä. Näistä 10 000 oli Ateenasta ja tuhatPlataiaista.[1]
Vaikka persialaiset kävivät valloitussotaa, he taistelivat puolustusvoittoisesti. Pääaseena oli jousi ja nuolet. Taktiikkana oli päästää viholliset lähelle ja ampua nuolimyrsky tuhoisalta etäisyydeltä. Ateenalaiset olivat hyökkäävämpiä. Heidän pääaseenaan oli pitkä, raskas keihäs, ja he suojasivat itseään kypärillä ja rintahaarniskoilla sekä raskaalla, pyöreällä kilvellä. Lähitaistelu oli suosiossa, heillä ei ollut jousimiehiä eikä ratsuväkeä.
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Joukkojen ryhmittely taistelun alkuvaiheessa.Joukkojen ryhmittely taistelun loppuvaiheessa.
Kahdeksan päivää armeijat tarkkailivat toisiaan. Yhdeksäntenä päivänä persialaiset aloittivat etenemisen. Ateenalaisten komentajanMiltiadeen oli pakko avata taistelu. Joidenkin lähteiden mukaan Militiades avasi taistelun koska persialaiset eivät olleet saaneet muodostetuksi täydellistä ratsuväkiosastoa armeijansa tueksi ja tämän tapahtuessa ateenalaisten falangin selusta, joka on sen haavoittuvin paikka, olisi ollut todellisessa vaarassa. Näin Militiades taktikoi voiton olevan saavutettavissa ainoastaan ennen ratsuväen kokoamista, jos ollenkaan. Persialaiset näkivät heikon armeijan lähestyvän vailla ratsuja tai jousimiehiä. He pitivät joukkoa hulluina, jotka juoksivat kohti varmaa tuhoutumista, kuten historioitsijaHerodotos kirjoittaa. Hyökkääjät saartoivat persialaiset, joiden nuolet ja lyhyet peitset eivät pärjänneet raskaille keihäille – eivätkä pystyneethopliittien haarniskoihin. Tähän saakka voittamattomat persialaiset pakenivat takaa-ajettuina laivoilleen. Ateenalaiset menettivät 192 miestä, persialaiset 6400 ja vielä seitsemän laivaa.
Miltiades ymmärsi että persialaiset saattaisivat hyökätä laivastollaan suojaamattomaan Ateenaan. Hän marssitutti armeijan pikaisesti takaisin Ateenaan, jonne se pääsi vähän ennen persialaisten saapumista. Persialaiset päättivät olla hyökkäämättä nähdessään ateenalaiset. Spartasta saapui myös pian apujoukkoja, jotka kävivät Marathonin kentällä katsastamassa ateenalaisten aikaansaannoksia.
Marathonin taistelu päätti kymmenen vuotta kestäneen konfliktin Kreikan ja Persian välillä. Persialaiset lyötiin ensimmäistä kertaa taistelussa maalla. Tämä loi ateenalaisiin uskoa oman maansa tulevaisuudesta. Taistelu oli tärkeä koko eurooppalaisen kulttuurin kehitykselle. Motivoituneet ateenalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen vihollisen, koska he taistelivat maansa ja perinteidensä puolesta. Kreikkalaisten käyttämäfalangi oli myös yksi syy taistelun lopputulokseen. Persialaiset eivät pärjänneet kreikkalaisten tiiviille keihäsmuodostelmille.
Herodotoksen mukaan ateenalaiset lähettivät ennen taistelua lähetin, Feidippideen, ilmoittamaanspartalaisille persialaisten saapumisesta. Tämä tarina kerrotaan myös niin, että Feidippides olisi juossut Marathonista Ateenaan taistelun jälkeen. Tämän version kertoo paljon myöhemmin kirjoittanutPlutarkhos.
