Sellaisenaan mangaani on niin haurasta, ettei sillä ole käyttöä,[4] mutta siitä valmistetaan monia tärkeitämetalliseoksia.
Mangaania käytetään raudan jateräksen valmistukseen senrikkiä sitovien ja deoksidoivien ominaisuuksien vuoksi.[5] 85–90 prosenttia mangaanin tuotannosta käytetään teräksen valmistukseen vahvistamaan sitä. Sitä käytetään myösalumiiniseoksissa. 13 prosenttia mangaania sisältävä teräs on äärimmäisen vahvaa, ja sitä käytetään esimerkiksi ratakiskoissa ja vankilankaltereissa.[4] On myös arveltu, ettäspartalaisten voittamattomuus liittyisi heidän miekkojensa muita suurempaan mangaanipitoisuuteen.[3]
Tärkeimmät ja tunnetuimmat mangaania sisältävistä metalliseoksista ovat monet erikoisteräkset, joita käytetään vaadittaessa kulutuksen kestoa ja sitkeyttä, ja joihin kelpaa hiilipitoinenkin mangaani. Mangaania käytetään sitkeyttämäänalumiini-magnesiumseoksia sekä seosmetallina lisäämässäkorroosion kestävyyttä.Kupariin ja/tainikkeliin lisättynä mangaani muodostaa seoksen,manganiinin, jolla on suuri sähkönvastus ja joka kestää hyvin korroosiota.[5] Mangaanin, kuparin ja hopean seoksella kerrottiin korvattavan sotakäyttöön varattu nikkeli Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana viiden sentin kolikoissa.[6] Mangaania sisältäviä metalliseoksia käytetään pumpuissa, hammaspyörissä ja monissa merenkulkuun liittyvissä laitteissa, mm. laivojen potkureissa.
Mangaani reagoi laimeidenkinhappojen kanssa ja peittyy ilmassa oksidikerroksella sekä yhtyytyppeen 12 000 °C:ssa. Yhdessärikkihapon kanssa permanganaatit ovat voimakkaita räjähteitä.
Mangaanipitoisia mineraaleja on käytetty väriaineena jo kivikaudella luolamaalauksissa, ja lasin värjäys mangaanilla tunnettiin jo muinaisessa Egyptissä.[3]
Kaikki luonnon mangaani koostuu yhdestä pysyvästäisotoopista55Mn. Alkuaineelle tunnetaan 25 radioisotooppia alkaen46Mn ja jatkuen70Mn saakka. Näistä pysyvin on53Mn jonkapuoliintumisaika on 3,7 miljoonaa vuotta. Sitä seuraavat54Mn puoliintumisajalla 312,2 vuorokautta ja52Mn puoliintumisajalla 5,591 päivää. Kaikkien muiden radioaktiivisten isotooppien puoliintumisajat ovat alle kolme minuuttia, useimmiten alle yhden minuutin. Isotoopeilla joidenmassaluku on pienempi kuin pysyvällä55Mn:llä, pääasiallinen hajoamistapa onelektronisieppaus kun taas raskaammilla se onbeetahajoaminen.[7]
Mangaani on tärkeä osatekijä monissaaineenvaihduntaan osallistuvissaentsyymeissä sekäB1-vitamiinin muodostuksessa ja edistää mm.aivojen,hermojen jalihasten yhteistoimintaa. Vaikka sitä tarvitaan hyvin pieniä määriä, ihminen ei tule toimeen ilman sitä. Sitä saa kuitenkin riittävästi ravinnosta, eli ravintolisänä sitä ei tarvita. Sen merkitystä aineenvaihdunnassa ei vielä täysin tunneta.
1980-luvun kirjassaSeleenistä C-vitamiiniin väitetään mangaanin puutteen aiheuttaneen glukoosin intoleranssia.
On esitetty arvioita, joiden perusteella mangaani olisi erityisesti juomavedessä neurotoksinen lapsille ja sikiöille[8].
Vuonna 2007 mangaaniyhdisteitä tuotettiin 13,3 miljoonaa tonnia. Suurin mangaanin tuottaja oli Kiina, joka vastasi 46 %:sta mangaaniyhdisteiden tuotannosta. Mangaanimalmia louhittiin paljon entistä enemmän, mutta se oli mangaanipitoisuudeltaan aikaisempaa huonompaa. Siksi malmin tuotantomäärä kasvoi 12 % (38 miljoonaan tonniin) mutta mangaanin tuotanto vain 9 %. Suurimmat tuottajat olivat Kiina, Etelä-Afrikka ja Australia, jotka tuottavat kolmistaan jo 60 % maailman mangaanista. Niitä seuraavat Gabon (13 %) ja Ukraina, Intia ja Brasilia (noin 5 % kukin).[9]
↑Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 2.2.2020. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
