| Maltillinen kokoomus | |
|---|---|
| Moderata samlingspartiet | |
 | |
| Perustettu | 1904 |
| Puheenjohtaja | Ulf Kristersson |
| Puoluesihteeri | Gunnar Strömmer |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto[2][3] |
| Toimisto | Stora Nygatan 30, Tukholma |
| Jäsenmäärä | n. 40 000 (2014)[4] |
| Valtiopäivät[5] | 68 / 349 |
| Euroopan parlamentti[6] | 4 / 20 |
| Kansainväliset jäsenyydet | –EPP –IDU |
| Naisjärjestö | Moderatkvinnorna |
| Nuorisojärjestö | Moderata Ungdomsförbundet |
| Opiskelijajärjestö | Moderata studenter |
| Seniorijärjestö | Moderata seniorer[7] |
| HLBT-järjestö | Öppna moderater[8] |
| Kotisivu | moderaterna |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Maltillinen kokoomus (ruots.Moderata samlingspartiet,M, yleisimmin ruotsiksiModeraterna: ”Maltilliset”) onruotsalainenkeskusta-oikeistolainen poliittinenpuolue. Maltillisen kokoomuksen juuret juontavat 1800-luvulle, kunRuotsin valtiopäivienkonservatiiviset edustajat liittoutuivatAllmänna valmansförbundet -nimen alle. Virallisesti puolue perustettiin vuonna 1904 nimelläHögerpartiet (suom.Oikeistopuolue). Vuonna 1969 puolue otti käyttöön nykyisen nimensä.[9] Maltillinen kokoomus on ollut aatteelliselta pohjaltaan konservatiivinen, mutta ainakin 1980-luvulta asti puolueessa on nähtyliberaaleja suuntauksia.
Maltillisen kokoomuksen historia edustaa tyypillisimmillään kehitystä, jokakonservatismille usein kuvitellaan tapahtuneen.Ruotsalaista konservatismia edustava puolue on modernisoitunut ja sen aatteellinen sisältö on liberalisoitunut. Alkujaan aatetta edustavaoikeisto olisääty-yhteiskunnan ylimpien luokkien etujen ajaja, mutta myöhemmin konservatismista on muodostunutporvarillinen liike, joka edustaa yrittäjyyttä ja hyvin koulutettua väestöä.[10]
Konservatiivit ovat vastaavasti menettäneetsuurvalta-ajoilta periytyvän traditiossaan maataloutta tukevan luonteensa, osin uskonnollisuuteen perustansa sekä ennen kaikkeakuninkuuteen rakentuvan valtansa. Samanaikaisesti ruotsalaisesta konservatismista on muodostunut liike, joka puolustaa ihmisen vapautta, erilaisuutta ja omistamisen oikeutta samanlaistavaan yhteiskuntaan pyrkivää enemmistövaltaa vastaan. Vastaavastivasemmiston hellimä ajatus Ruotsista kansainvälisensolidaarisuuden yleisenä toteuttajana on tämän myötä kärsinyt takaiskuja ja kansainvälisyys on muuttunut oikeiston korostamaksi eurooppalaisuudeksi.[10]
Perinteisesti Maltillinen kokoomus on kamppaillut keskusta-oikeiston johtoasemastaKeskustapuolueen jaKansanpuolueen kanssa, mutta vuoden 1979 vaalien jälkeen maltilliset on pitänyt hallussaan Ruotsin toiseksi suurimman puolueen asemaasosiaalidemokraattien jälkeen. Maltillinen kokoomus on olluttoisen maailmansodan jälkeen hallituksessa kolmesti: vuosina 1976–1982 pienempänä hallituspuolueena sekä pääministeripuolueena vuosina 1991–1994 ja 2006–2014.[3]
Kärsittyään suuren tappionvuoden 2002 valtiopäivävaaleissa puolue valitsi uudeksi puheenjohtajaksiFredrik Reinfeldtin, jonka johdolla Maltillinen kokoomus siirtyi lähemmäskeskustaa ja otti käyttöön perinteisiä sosiaalidemokraattien teemoja. Reinfeldt muun muassa julisti kokoomuksen "uudeksi työväenpuolueeksi".[3]
Vuoden 2006 vaaleihin Ruotsin valtiopäivien porvarilliset puolueet muodostivat Maltillisen kokoomuksen johtamanAlliansen-liittouman, joka lopulta voitti vaalit ja nousi valtaan. Maltillinen kokoomus nosti kannatustaan seuraavissavuoden 2010 vaaleissa, jossa muut hallituspuolueet menettivät paikkojaan.[3]
Vuodesta 2003 puheenjohtajana toiminut Fredrik Reinfeldt ilmoitti eroavansa tehtävästä huonon vaalituloksen vuoksivuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen. Tammikuussa 2015 järjestetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiinAnna Kinberg Batra, josta tuli Maltillisen kokoomuksen historian ensimmäinen naispuheenjohtaja.[11]
Puolueen kannatus ei kuitenkaan Kinberg Batran johdolla lähtenyt nousuun vuoden 2014 vaalitappion jälkeen, ja samaan aikaanRuotsidemokraatit olivat menneet kannatusmittauksissa Maltillisen kokoomuksen ohi. Puolueen sisällä Kinberg Batran eroa alettiin vaatia äänekkäämmin keväästä 2017. Kinberg Batra oli tammikuussa esittänyt mahdollisuuttaLöfvenin hallituksen kaatamiseen Ruotsidemokraattien tuella ja jonkinasteisen yhteistyön tekemistä puolueen kanssa. Alliansenin muista porvaripuolueista keskusta jaliberaalit tyrmäsivät ehdotuksen ja Kinberg Batran ehdotus myös jakoi sisäisesti maltilliset.[12]
Anna Kinberg Batra ilmoitti erostaan elokuussa 2017, minkä jälkeen puolueen nimitysvaltiokunta ehdotti yksimielisestiUlf Kristerssonia puheenjohtajaksi. Kristerssonin valinta Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajaksi vahvistettiin lokakuun alussa järjestetyssä puoluekokouksessa.[13][14]
| Puheenjohtaja | Vuodet |
|---|---|
| Gustaf Fredrik Östberg | 1904–1905 |
| Axel Svedelius | 1905–1906 |
| Hugo Tamm | 1907† |
| Gustaf Fredrik Östberg | 1908–1912 |
| Arvid Lindman1 | 1912–1935 |
| Gösta Bagge | 1935–1944 |
| Fritiof Domö | 1944–1950 |
| Jarl Hjalmarson | 1950–1961 |
| Gunnar Heckscher | 1961–1965 |
| Yngve Holmberg | 1965–1970 |
| Gösta Bohman | 1970–1981 |
| Ulf Adelsohn | 1981–1986 |
| Carl Bildt | 1986–1999 |
| Bo Lundgren | 1999–2003 |
| Fredrik Reinfeldt | 2003–2015 |
| Anna Kinberg Batra | 2015–2017 |
| Ulf Kristersson | 2017– |
1Olof Jonsson i Hov toimi väliaikaisena puheenjohtajana 1917.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaMaltillinen kokoomusWikimedia Commonsissa Ruotsin puolueet | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Valtiopäivät (349 paikkaa) |  | ||||||||||||
| Euroopan parlamentti (20 paikkaa 751:stä) |
| ||||||||||||
Parlamenttiryhmä:Euroopan kansanpuolueen ryhmä | |||||||
| Puolueet |
| ||||||
| Puolueen puheenjohtajat | |||||||
| Europarlamentin ryhmäpuheenjohtajat | |||||||
| Komissaarit | |||||||
| Hallituksien johtajat |
| ||||||
