Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Malta

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Euroopan valtiota. Muita merkityksiä onerillisellä täsmennyssivulla.
Maltan tasavalta
Repubblika ta’ Malta(maltaksi)
Republic of Malta(englanniksi)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Valtiomuotoparlamentaarinentasavalta
PresidenttiMyriam Spiteri Debono
PääministeriRobert Abela
PääkaupunkiValletta (5 200 as.)
35°53′52″N,14°30′45″E
Muita kaupunkejaSt. Paul's Bay
Birkirkara
Mosta
Qormi
Żabbar
Żebbuġ
Mdina
Pinta-ala
– yhteensä316 km²[1] (sijalla 185)
– josta sisävesiäei merkittävästi
Väkiluku (2024)469 730 (arvio)[1] (sijalla 174)
– väestötiheys1 486 as. / km²
– väestönkasvu0,51 %[1] (2024)
Viralliset kieletmalta,englanti
Lukutaito99,5 %[2]
Valuuttaeuro (EUR)
BKT (2012)
– yhteensä11,14 miljardia USD (PPP)[1]  (sijalla 148)
– per asukas26 100 USD
HDI (2019)0,895[3] (sijalla 28)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous1,9 %[1]
– teollisuus17,2 %[1]
– palvelut80,9 %[1]
AikavyöhykeUTC+1
– kesäaikaUTC+2
Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

21. syyskuuta1964
LyhenneMT
– ajoneuvot:M
– lentokoneet:9H
Kansainvälinen
suuntanumero
+356
Tunnuslauseei mottoa
KansallislauluL-Innu Malti

Edeltäjä(t) Malta (Commonwealth realm)
(1964–1974)
Maltan kruununsiirtomaan lippuMaltan kruununsiirtomaa
(1813–1964)
Maltan protektoraatti
(1800–1813)
Infobox OKNimi-testi OK

Maltan tasavalta (maltaksiRepubblika ta’ Malta,engl.Republic of Malta) eliMalta onsaarivaltioVälimerellä, noin 93 kilometriäSisiliasta etelään.[1] Valtio koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja: pääsaariMalta,Gozo jaComino. PääkaupunkiValletta sijaitsee pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio onItalia.

Maltalla asuu noin 469 730 asukasta (vuoden 2024 arvio).[4] Sen pinta-ala on kuitenkin vain 316neliökilometriä, joten asutustiheys on suuri, noin 1 486/km². Virallisetkielet ovatmalta jaenglanti. Myösitaliaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.

Malta kuuluuEuroopan unioniin ja sillä on kuusi paikkaaEuroopan parlamentissa.[5] Euroopan unionin lisäksi Malta kuuluuKansainyhteisöön, johon valtio liittyi vuonna 1964.[6]

Maltalla sijaitsee Maltanvapaasatama.

Maantiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Maalaismaisemaa Maltalla.

Malta koostuu kahdeksasta saaresta, joistaComino (maltaksiKemmuna),Gozo (maltaksiGħawdex) jaMalta ovat asuttuja.[7] Pienempiä ja asuttamattomia saaria ovatFilfla, Cominotto,St Paul’s Island (maltaksiIl-Gżejjer ta' San Pawl),Manoel Island (maltaksiIl-Gżira Manwel) jaFungus Rock (maltaksiIl-Ġebla tal-Ġeneral).

Malta sijaitsee noin 96 kilometriä ItalianSisiliasta etelään ja noin 290 km Afrikasta pohjoiseen. Idässä Maltaa lähinnä on 1 519 km:n päässäAleksandria ja lännessäGibraltar 1 836 km:n päässä.[8]

Blue Lagoon.

Kolmen suurimman saaren maasto on suurimmaksi osaksi tasaista alankoa.[7] Pääsaaren eteläpuoli on paikoin mäkinen ja siellä sijaitsee Maltan korkein kohta,Ta’Dmejrek (253 m). Maltan maaperä on kivikkoista ja rannat kallioisia.[7]

Veden saanti Maltalla on ollut haasteellista, koska maassa ei ole luonnostaan jokia eikä järviä. Juomakelpoista vettä saadaan joko pumppaamalla pohjavettä tai keräämällä sadevettä.[9][10][11]

Luonto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maltalla on monia maisematyyppejä: metsää, pensaikkoa, kallioita, rantoja ja hiekkadyynejä, ja siksi saarten kasvisto on monipuolinen. Saarilta on löydetty yli 1 100 kasvilajia.[12] Suuri osa metsistä on hävitetty, mutta jäljellä onrautatammimetsän sirpaleita ja istutettujaalepponmäntymetsiä. Maltan kansallispuuatlassypressi kasvaa laaksoissa ja jyrkänteiden alla. Yleisin kasvistotyyppi ongarigue-pensaikko. Niittyjä hallitsevat monet ruohot, ohdakkeet, herne- ja sipulikasvit.[13]

Rehevin saarista on Gozo, ja siellä harjoitetaan laajamittaista maanviljelyä. Myös laidunnus keskittyy sinne. Eroosion estämiseksi pellot on pengerretty.[14]

Maltan kansallislintu onsinirastas.[15] Maltan ylitse kulkee yksi Välimerta ylittävien muuttolintujen reiteistä.[16] Ainoa sammakkoeläin onkirjosammakko (Discoglossus pictus), käärmeitä ja liskoja on sen sijaan monta eri lajia, samoin lepakoita. Maltan saarella elää myöslumikko.[15] Saarten muihin nisäkkäisiin kuuluvatvälimerensiili japikkumetsähiiri. Hyönteisiä on noin 5 000 lajia, nilviäisiä tuhat lajia.[12]

Ilmasto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Maltan ilmasto

Välimeri vaikuttaa suuresti Maltan ilmastoon, joka muistuttaa Etelä-Italian ja Kreikan eteläosien ilmastoa. Talvet ovat leutoja, paitsi silloin harvoin kun kylmää ilmaa kiertyy Keski-Euroopasta luoteistuulten mukana. Kesät ovat lämpimiä, kuivia ja hyvin aurinkoisia.Merituuli viilentää useimpia kesäpäiviä, mutta keväällä ja syksyllä Afrikasta puhaltavasirocco voi tuoda epämiellyttävän kuumaa ilmaa. Sirocco vaivaa myös Italiaa ja Kreikkaa; Maltalla se on kuivempi, koska matka Afrikasta on lyhyempi.[17]

Maltan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)15,215,516,719,123,327,530,730,728,024,220,116,7ka.22,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)9,29,310,111,914,918,421,021,820,117,113,911,0ka.14,9
Vrk:n keskilämpötila (°C)12,212,413,415,519,122,9525,8526,2524,0520,6517,013,85ka.18,6
Sademäärä (mm)89,061,340,922,56,63,20,47,040,489,780,0112,3Σ553,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
15,2
9,2
15,5
9,3
16,7
10,1
19,1
11,9
23,3
14,9
27,5
18,4
30,7
21,0
30,7
21,8
28,0
20,1
24,2
17,1
20,1
13,9
16,7
11,0
S
a
d
a
n
t
a
89,0
61,3
40,9
22,5
6,6
3,2
0,4
7,0
40,4
89,7
80,0
112,3


Lähde: World Meteorological Organization[18]
Topografinen kartta Maltasta.

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Maltan historia

Vanhimmat jäänteet ovat noin ajalta 5000 eaa.[13] Tällöin ehkäSisiliasta saapui saarelle metsästäjä-maanviljelijöitä. He asuivat mm. luolissa, kutenGħar Dalamissa, jonka keramiikka muistuttaa tuon ajan sisilialaista. Noin 4100–2500 eaa. Maltalla palvottiin jumaliamegaliittisissa temppeleissä, jotka olivat rakennetut monesti hyvin käsitellyistä kivistä. Näitä olivatGozon saarenĠgantijan temppeli,Tarxien,Ħaġar Qim,Mnajdra ja puoliksi maanalainenHal Saflienihypogeum.Äitijumalattarelle uhrattiin eläimiä.Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin tai vieraisiin valloittajiin. Joka tapauksessa noin 2500 eaa. saarelle saapui uusia kansoja, jotka toivat mukanaan polttohautauksen, pronssin ja pienemmätdolmen-tyylin megaliitit.

Tarxienin temppeli Maltalla.

Foinikialaiset saapuivat saarille noin 1000 eaa. ja antoivat pääsaarelle nimenMalta.Kreikkalaiset valloittivat Maltan 736 eaa. Noin 400 eaa. saaret joutuivatKarthagon ja 218 eaa.Rooman valtaan.[19]

Arabit valtasivat Maltan 870 jaa.Bysantin valtakunnalta. Vuonna 1090 Sisiliannormannit valtasivat saaret, minkä jälkeen ne päätyivät välivaiheiden kauttaEspanjanAragonian haltuun. Vuonna 1530 Espanja luovutti saaretJohanniittain ritarikunnalle, jonkaturkkilaiset olivat karkottaneetRodokselta.[13]

Vuonna 1565 turkkilaiset pyrkivät valtaamaan saaren. Johanniittojen suurmestariLa Vallette oli pyytänyt EspanjanKaarle V:ltä ja paavilta lisäjoukkoja, mutta apua ei kuulunut. ToukokuussaSuleiman suuren lähettämät 40 000 turkkilaista aloittivat piirityksen. Vastassaan heillä oli vain n. 700 johanniittaritaria ja 8 000 maltalaista sotilasta. Seuraavina kuukausina käytiin verisiä taisteluita, mutta johanniitat eivät suostuneet antautumaan. Maltalaisten pyytämät apujoukot saapuivat saarelle syyskuussa ja turkkilaiset joutuivat vetäytymään, menetettyään tuhansia miehiä.Voltairen kerrotaan myöhemmin sanoneen ”mikään ei ole tunnetumpaa, kuin Maltan piiritys” (rien est plus connu que la siege de Malte).[20]

Napoleon valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne vuonna 1800.[21] Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osaBrittiläistä imperiumia.

Suezin kanavan avaaminen vuonna 1869 vaikutti suotuisasti Maltan talouteen. Saari sai itsehallinnon vuonna 1921, mutta se peruttiin vuonna 1933.[13]

Toisen maailmansodan aikana 1942 Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta Yrjön ristin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille.[22] Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.

Malta 50 vuotta tasavaltana -juhlajulisteita Valletassa vuonna 2024.

Malta itsenäistyi muodollisesti 21. syyskuuta 1964Commonwealth realmina, ja siitä tulitasavalta 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööriAnthony Mamo vannoi presidentin virkavalan.[22]

Vuosina 1971–1984 vallassa ollut Työväenpuoluetta edustanut vasemmistolainen pääministeriDom Mintoff lähensi Maltan suhteitaMuammar Gaddafin Libyaan ja sosialistisiin maihin. Vuonna 1979 Mintoffin hallitus sulki Maltalla olleen brittiläisen sotilastukikohdan. Vuonna 1987 valtaan tullut Kansallispuolue suuntasi oikeistolaisen pääministeriEddie Fenech Adamin johdolla Maltan poliittista linjaa taas kohden Euroopan integraatiota ja länttä.[23]

Malta liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1995, mutta erosi siitä jo seuraavana vuonna säilyttääkseen liittoutumattomuutensa. Se hyväksyttiin EU:n jäseneksi vuonna 2004 ja euroon vuonna 2008.[22]

Malta mainitaan myösRaamatussa.Apostolien tekojen luvuissa 27 ja 28 kerrotaan, kuinka laiva, jollaapostoli Paavalia kuljetettiinRoomaan, haaksirikkoutui Maltalle.[24] Tämän arvellaan tapahtuneen noin 60 jaa. Muistona tästä Maltalla onSt. Paul’s Island jaSt. Paul’s Bay.

Politiikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Maltan parlamenttitalo.

Malta ontasavalta,[25] jonkapresidentin valitsee viiden vuoden kaudelle 65-jäseninen yksikamarinenparlamentti. Presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa, mutta hän nimittääpääministerin.

Parlamentissa on kaksi puoluetta,kristillisdemokraattinenkansallispuolue (engl.Nationalist Party,maltaksiPartit Nazzjonalista) sekätyöväenpuolue (engl.Labour Party,maltaksiPartit Laburista). Maltalla on myös kolme pienempää puoluetta, jotka eivät ole edustettuina parlamentissa. Ne ovat ekologiapuolue (maltaksiAlternattiva Demokratika,engl.Democratic Alternative), oikeistolainenImperium Europa sekä liberaalinen ja reformistinen Alpha.[26]

Maltalla on maailman korkeinäänestysprosentti, jos ei huomioida maita, joissa onäänestysvelvollisuus.[27] Katolisen kirkon mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti päivänpolitiikkaan, muun muassa abortti- ja avioerokysymyksiin.[28] Avioero sallittiin vasta vuonna 2011 kansanäänestyksen jälkeen.[22]Samaa sukupuolta olevien avioliitto laillistettiin vuonna 2017.[29]

Maltan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1987, ja se määrittää Maltan poliittisen neutraliteetin, joka ei ole muuttunut Maltan liittyessäEuroopan unionin jäseneksi vuonna 2004.[30]

Maltan pitkään vallassa ollut Kansallispuolue menetti maaliskuussa 2013 parlamenttivaaleissa niukan enemmistönsä Työväenpuolueelle ja vuodesta 2004 virassa ollut Kansallispuolueen pääministeriLawrence Gonzi astui syrjään.[31] Entisen oppositiojohtajaJoseph Muscatin 14-jäseninen hallitus vannoi virkavalansa 14. maaliskuuta 2013.[32] Muscat ilmoitti 2. joulukuuta 2019 eroavansa tehtävästä vuoden 2020 puolella. Mielenosoittajat ovat vaatineet hänen eroaan toimittajaDaphne Caruana Galizian murhan vuoksi. Galizia kuoli vuonna 2017 autopommi-iskussa ollessaan tutkimassa Maltan yritysmaailman ja politiikan piirissä rehottavaa korruptiota.[33] Työväenpuolueen uudeksi johtajaksi ja samalla pääministeriksi valittiin tammikuussa 2020Robert Abela.[34]

Maltan Suomen-suurlähettiläs Michael Zammit Tabona joutui eroamaan verrattuaan toukokuussa 2020 Saksan liittokansleri Angela Merkeliä Hitleriin. Hän oli ollut suurlähettiläänä Suomessa vuodesta 2014.[35]

Maltan seremonialliseen presidentin virkaan astui huhtikuussa 2024Myriam Spiteri Debono, jonka valintaa tukivat sekä hallitus että oppositio.[36]

Sotavoimat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maltan puolustusvoimat Armed Forces of Malta (AFM) koostuu maalla, merellä ja ilmassa toimivista joukoista. Asevelvollisuutta ei ole, 17,5-vuotiaat pääsevät halutessaan vapaaehtoisina varusmiespalvelukseen.[1] Maa käyttää puolustukseensa 0,5 % bkt:stä.[4] Lennosto toimii Luqan lentokentältä käsin. Italian ilmavoimat tukevat sitä tarvittaessa kahdella pelastushelikopterilla.[37]

Aluejako

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Maltan kunnat
Maltan kuntakartta.

Maltan seitsemän saarta on jaettu viiteen alueeseen, joita käytetään tilastoinnissa, hallinnollista merkitystä niillä ei ole.[38]

Hallinnollisesti valtio on jaettu kuntiin (maltaksiKunsilli Lokali,engl.local councils), joita on 68.[39] Väkiluvultaan suurimmat kunnat ovatSt. Paul's Bay (noin 29 000 asukasta vuonna 2019),Birkirkara,Sliema,Mosta,Qormi jaŻabbar.[40]

Talous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Maltan talous
Vallettan kalkkikivisiä rakennuksia.

Maltan merkittävimmät luonnonvarat ovatkalkkikivi jasuola. Maan talous on muuttunut 1990-luvulta alkaen rajusti. Käsityövaltaiset alat ovat kärsineet toiminnan siirtyessä halvemman työvoiman maihin. Nykyisin noin 75 prosenttia maan vientituloista tulee elektroniikasta, koneista ja kuljetusvälineistä. Myösmatkailu on merkittävää maan taloudelle. Vuosittain maassa käy noin miljoona turistia. Perinteistä teollisuuden alaa maassa edustaa telakkateollisuus.[30]

Rakennusmateriaalina käytettävänkalkkikiven lisäksi Maltalla ei ole merkittäviä omia luonnonvaroja, joten maa on riippuvainen ulkomaisista raaka-aineista. Maalla ei ole myöskään kotimaisia energianlähteitä aurinkovoimaa lukuun ottamatta, ja neljä viidesosaa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Länsimaisella tasolla maltalaisten keskitulot ovat pienet, mutta maa on kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa. Maltan veroprosentti on maailman pienin.[30] Maltalla on työttömiä 2,7 prosenttia työvoimasta, nuorisotyöttömyys on 7,8 % (v. 2024 arvio).[4]

Yksi huomattava ja kasvava taloudenala onMaltan elokuvateollisuus. Maltalla on kuvattu kansainvälisiä elokuvia vuodesta 1926 lähtien. Maltalla on elokuvan tekemiseen suotuisa ilmasto sekä kuvaukselliset ympäristöt. Lisäksi Maltan valtio on panostanut saadakseen maahan lisää elokuvaprojekteja.[41]

Viime vuosina Maltan talouskasvua ovat tukeneet maahan asettuneetkasino- jarahapeliyhtiöt. Maltan lainsäädäntö poikkeaa muiden EU-maiden lainsäädännöstä, sillä maa katsoo maltalaisen pelilisenssin oikeuttavan pelien tarjoamisen myös muihin maihin. Peliyhtiöitä saarivaltiossa toimii useita satoja, ja niiden osuuskansantuotteesta oli vuonna 2015 jo 14 prosenttia. Yritykset työllistävät lisäksi 12 000 ihmistä.[42]

Liikenne

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maltalla on yksi lentokenttä,Maltan kansainvälinen lentoasema lähellä Vallettaa, ja kaksi helikopterikenttää. Päällystettyä maantietä on 2 710 kilometriä.[1]

Maltalle on tiiviit lauttayhteydet Italiasta sekä joitakin lauttojaTunisiasta.[43]

Maan kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin, 1 650 alusta. Pääkaupunki Vallettan lisäksi maalla on vapaasatamaMarsaxlokkissa.[1]

Maltan maanteillä on vasemmanpuoleinen liikenne.

Väestö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
St. Paul's Bay.

Maltalla oli vuonna 2024 asukkaita arviolta 469 730, joista miehiä 50,5 % ja naisia 49,5 %. Syntyvyys vuonna 2024 oli tuhatta henkeä kohti 9,4 ja kuolleisuus 8,8. Miesten elinajanodote oli 81,5 vuotta ja naisten 85,8 vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus vuonna 2024 oli 14,5 prosenttia. Kaupunkiväestön osuus oli 94,9 prosenttia.[44] Vakaumukseltaan 88,6 % on katolisia, 4,5 % ateisteja/agnostikkoja, 2,6 % muslimeja, 0,4 % Jehovan todistajia, 0,8 % muita kristittyjä, 1,3 % muita uskovia, ja 1,8 % ilmoittaa vain uskovansa Jumalaan.[45]

Maltalaisista 95 prosenttia on etnisesti maltalaisia.[46] Virallisia kieliä on kaksi:malta, jota puhuu 90,1 % väestöstä, jaenglanti, jonka puhujia on 6 %. Vuoden 2005 väestönlaskennassa 3 % ilmoitti olevansa monikielisiä.[1]

Maltan koulutusjärjestelmän runko on 5–16-vuotiaille tarjottava ilmainen opetus valtion kouluissa. Koulunsa päättävät nuoret voivat halutessaan osallistua päättökokeeseen, jonka suorittaneet voivat jatkaa akateemisia tai ammatillisia opintoja.[47]PISA-kokeissa vuonna 2013 Malta sijoittui 40.–45. sijalle 74 maan joukossa. Tytöt saivat parempia tuloksia kuin pojat.[48]

Maltalla toimii yliopisto, jossa on noin 11 000 opiskelijaa.[49]

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ħal Saflienin hypogeum

UnesconMaailmanperintöluettelossa on Maltalta kolme kohdetta:Ħal Saflienin hypogeum,Maltan megaliittiset temppelit jaVallettan kaupunki.[50]

Useimmat rakennukset on tehty paikallisesta kalkkikivestä. Tasakatolta kerätään sadevettä talteen. Talot ovat lähellä toisiaan, kaupungeissa suoraan kadunvarressa ilman etupihaa, maaseudulla rykelmänä kylän kirkon ympärillä. Osoitejärjestelmä perustuu pikemminkin talojen kuin katujen nimiin.[14]

Kirjallinen perinne koostuu kansantarinoista, lauluista ja sananlaskuista. Vanhin maltaksi kirjoitettu teksti on runo 1400-luvulta, varsinainen kirjallinen perinne alkaa 1600-luvulta.[14]

Maltalaisen kansanmusiikin parhaiten säilynyt muoto on miesten kilpalaulanta kitaran säestyksellä. On löydetty myös keskiaikaisia romanttisia balladeja.

Malta on osallistunutEurovision laulukilpailuun vuosina 1971, 1972, 1975 ja säännöllisesti vuodesta 1991. Maan paras sijoitus on toinen sija, jonka maa on saavuttanutvuosina 2002 ja2005.[51]

Johannittain ritarikunta suosi kuvataiteita ja tilasi töitä monilta merkittäviltä taiteilijoilta.Caravaggio vietti viimeiset vuotensa saarella.[52]

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maltan suosituin urheilulaji onjalkapallo,[53] jota pelaa noin 25 000 asukasta.[54]Maan edustusjoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisojen lopputurnaukseen.[55]FIFA-rankingissa naisten joukkue oli kesäkuussa 2025 sijalla 87 ja miesten joukkue heinäkuussa 2025 sijalla 168.[56] Maltan maajoukkue pelaaTa’Qali Stadiumilla, jolle mahtuu lähes 20 000 katsojaa.[57]

Malta osallistuiolympialaisiin ensimmäistä kertaaAmsterdamissa 1928 ja on kilpaillut yhdeksässä eri lajissa, mutta ei ole saanut mitaleja.[58] Maassa järjestetään vuosittainensnooker-turnausMalta Cup, joka oli vuosina 2005–2007ranking-turnauksen arvonimellä.[59] Vuonna 1980 Malta järjestišakkiolympialaiset Vallettassa.

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdefghijklMalta The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. Malta - Literacy rate indexmundi.com. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  3. Human Development Report 2020. UNDP.org(englanniksi)
  4. abcMalta. The World Factbook, 7.7.2025. Central Intelligence Agency.Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. Euroopan parlamentti/Parlamentin jäsenet: hae maittain The European Parlament. Viitattu 18.4.2013.
  6. The Commonwealth Secretariat - Malta. The Commonwealth Secretariat. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
  7. abcEuroopan maat - Malta. Europa. Viitattu 21.6.2009.
  8. The Maltese Islands: Geography (s. 9) Green Cross Specal Rescue Group. Viitattu 12.7.2013.
  9. Malta wateractiondecade.org. 2025. Viitattu 30.5.2025. (englanniksi)
  10. Climate change & human activity endangering Malta's water supply Euronews. 6.4.2023. Viitattu 30.5.2025. (englanniksi)
  11. This is how Malta is building resilience through effective water management Global Center on Adaptation. 23.11.2020. Viitattu 30.5.2025. (englanniksi)
  12. abIntroduction Malt Wild Plants. Viitattu 12.7.2013.
  13. abcdMalta Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.7.2013.
  14. abcGoodwin S. C. (toim.): Culture of Malta Countries and their cultures. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  15. abPriority & Endangered Species (Fauna) Nature Trust Malta. Viitattu 12.7.2013.
  16. Mediterranean/Black Sea Flyway (PDF) Birdlife. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  17. Country Guide Malta BBC Weather. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  18. World Weather Infrormation Service - Luqa, Malta. World Weather Infrormation Service.. Viitattu 21.6.2009. (englanniksi)
  19. Terterov, Marat: Doing Business with Malta 2005. GMB Publishing Ltd. ISBN 1-905050-63-1 Viitattu 21.12.2014. (englanniksi)
  20. "The Great Siege - 1565", Visitmalta.com Viitattu 17.8.2016
  21. Napoleonguide
  22. abcdMalta Timeline BBC. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  23. Malta profile BBC News. 10.8.2018. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  24. Apt.28: Paavali Maltan saarella
  25. The Republic of Malta - Maltese Constitution. Legal-Malta. Arkistoitu 27.8.2011. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
  26. Political parties - Malta - power nationsencyclopedia.com. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  27. Mark N. Franklin. "Electoral Participation." inControversies in Voting Behavior
  28. Omaleimainen Malta - EU:n uusi mallioppilas vai luokan kapinallinen? Yle uutiset 7.1.2005
  29. Malta Just Became the 24th Country to Legalize Gay Marriage Global Citizen. 13.7.2017. Viitattu 3.5.2024. (espanjaksi)
  30. abcMartin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 257. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
  31. Parlamenttivaalit johtivat vallanvaihtoon Maltalla (Nettiversio) Kaleva. 9.3.2013. Oulu. Viitattu 10.3.2013.
  32. Muscat’s 14-minister Cabinet is sworn in 14.3.2013. Times of Malta. Viitattu 13.7.2013. (englanniksi)
  33. Daphne Caruana Galizia: Malta prime minister Joseph Muscat to resign in new year BBC. 1.12.2019. Viitattu 2.12.2019. (englanniksi)
  34. Saara-Miira Kokkonen: Maltalla valittiin uusi pääministeri Yle Uutiset. 12.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
  35. Jari Strömberg: Maltan Suomen-suurlähettiläs joutui eroamaan Facebook-skandaalin takia yle.fi, uutiset. 10.5.2020. Viitattu 10.5.2020.
  36. Giulia Magri: Parliament unanimously approves Myriam Spiteri Debono as Malta's next President Times of Malta. 27.3.2024. Viitattu 14.7.2025. (englanniksi)
  37. Air Wing AFM. Viitattu 14.7.2013. (englanniksi)
  38. Regions of Malta Statoids. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  39. 68 Localities of Malta Statoids. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  40. Government Gazette - 3rd September gov.mt.
  41. Film Production Guide (Arkistoitu – Internet Archive)
  42. Jussi Konttinen: Sadat suomalaiset ovat muuttaneet Maltalle pyörittämään nettikasinoita (Archive.org) 11.10.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 13.10.2015. Viitattu 19.4.2016.
  43. Getting there & away Lonely Planet. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  44. Malta. The World Factbook, 7.7.2025. Central Intelligence Agency.Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  45. MaltaToday Easter survey (Arkistoitu – Internet Archive) Malta Today 2016 maaliskuu
  46. Malta Encyclopædia Britannica World Data Analyst: Country Snapshots. 2016. Viitattu 19.4.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  47. Malta Education System Enic Naric. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  48. OECD Programme for International Student Assessment (PISA) Maltan hallitus. Arkistoitu 19.4.2017. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  49. Overview University of Malta. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  50. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 14.4.2010. (englanniksi)
  51. Malta eurovision.tv. Viitattu 17.6.2022.
  52. Caravaggio's dark heart in Malta Guardian Online. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  53. Sport aboutmalta.com. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  54. FIFA.com - Malta: country information FIFA. Arkistoitu 31.10.2011. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  55. Malta National Team List of Results RSSSF. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  56. FIFA/Coca-Cola World Ranking inside.fifa.com. Arkistoitu 15.6.2025. Viitattu 26.7.2025. (englanniksi)
  57. Malta Football Association - Ta'Qali National Stadium mfa.com.mt. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  58. Malta - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Arkistoitu 14.10.2016. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  59. Chris Turner: Malta - Chris Turner's Snooker Archive cajt.pwp.blueyonder.co.uk. Arkistoitu 3.4.2012. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaMalta.
Wikimatkoissa on matkaopas aiheestaMalta
  • Gvern ta' Malta Maltan hallituksen virallinen sivusto. (maltaksi)(englanniksi)
  • EU:n jäsenvaltiot: Malta Euroopan unioni. (tšekiksi)(tanskaksi)(saksaksi)(viroksi)(kreikaksi)(englanniksi)(espanjaksi)(ranskaksi)(italiaksi)(latviaksi)(liettuaksi)(unkariksi)(maltaksi)(hollanniksi)(puolaksi)(portugaliksi)(slovakiksi)(sloveeniksi)(suomeksi)(ruotsiksi)
  • Visit Malta – Maltan virallinen matkailusivusto visitmalta.com. (englanniksi)(espanjaksi)(hollanniksi)(italiaksi)(japaniksi)(kiinaksi)(portugaliksi)(ranskaksi)(saksaksi)(venäjäksi)
  • Malta - Viittaus saariin. Matkailu ja yrityksen tietoja, valokuvia.(englanniksi)
Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1Lasketaan kuuluvaksi myösAasiaan.
Euroopan unionin jäsenvaltiot
Jäsenvaltiot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malta&oldid=23461835
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp