| Malmi | |
|---|---|
| Malm | |
 | |
 Kaupungin kartta, jossa Malmi korostettuna. Helsingin kaupunginosat | |
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | koillinen suurpiiri |
| Pinta-ala | 8,99 km² [1] |
| Väkiluku | 26 335[2](31.12.2024;kaupunginosa Tattariharjua lukuunottamatta, ei peruspiiri) |
| Väestötiheys | 2 929 as./km² |
| Työpaikkoja | 11 027 kpl [3] (31.12.2022kaupunginosa) |
| Osa-alueet | Ylä-Malmi,Ala-Malmi,Pihlajamäki,Tattariharju,Malmin lentokenttä,Pihlajisto |
| Postinumero(t) | 00700 (Ylä-Malmi, Ala-Malmi, Tattariharju ja Malmin lentokenttä), 00710 (Pihlajamäki ja Pihlajisto) |
| Lähialueet | Tapaninvainio,Tapanila,Pukinmäki,Kivikko,Latokartano,Viikin tiedepuisto,Suurmetsä,Suutarila |
| Infobox OK | |
Malmi (ruots.Malm) onHelsingin kaupunginosa ja peruspiiri.
Malminkaupunginosa koostuu seuraavista osa-alueista:Ylä-Malmi (6 582asukasta 31.12.2024),Ala-Malmi (7 279 as.),Pihlajamäki (7 515 as.),Tattariharju (7 as., 31.12.2021)[4],Malmin lentokenttä (2 133 as.) jaPihlajisto (2 826 as.). Yhteensä tällä alueella on noin 26 300 asukasta.[2][a]
Malminperuspiiri on rajattu kaupunginosasta poikkeavasti niin, että siihen eivät kuulu Pihlajamäki ja Pihlajisto (jotka kuuluvatLatokartanon peruspiiriin), mutta kylläkinTapanila jaTapaninvainio (jotka yhdessä muodostavatTapaninkylän kaupunginosan).[1] Peruspiirissä asukkaita on yhteensä 30 653 (31.12.2024)[2] ja työtä alue tarjoaa 11 831 hengelle (31.12.2022).[3]
Kaupunginosan läpi kulkeepäärata.Malmin rautatieasema on tärkeä asema lukuisten vaihtoyhteyksien ja läheisyydessä asuvan suuren ihmismäärän ansiosta. Rautatie jakaa Malmin ydinalueen Ylä-Malmiin ja Ala-Malmiin.Malmintori on alueen keskus.
1930-luvulla perustettu Helsingin entinen päälentoasema sijaitsee Malmilla. Se on nykyäänHelsinki-Malmin lentoasema, joka on ollutyleisilmailun javiranomaisten, muun muassarajavartiolaitoksen käytössä. Malmin kiitotie suljettiin maaliskuussa 2021 ja lentoliikenne kentältä päättyi.
Malmi kuuluiHelsingin maalaiskunnan suurimpiin ja vanhimpiin kyliin ja se oli kunnan hallinnollinen keskus. Kylän liepeillä olevalla nummella oli suuri, Ruotsin vallan ajalta periytynyt"malmi" eli sotaväen harjoitus- ja leirialue ennen Malmin hautausmaan perustamista. Ruotsin vallan aikana sotaväen käytössä ollut harjoitusalue oli palvellut samaa tarkoitusta myös autonomian ajalla 1800-luvulla, mutta menettänyt kuitenkin merkityksensä, kun armeija oli siirtänyt harjoitusalueensa muualle 1800-luvun puolivälissä.[5][6]
Kylän maat jakaantuivat jo 1500-luvulla usean talonpoikaistalon kesken, jaisonjaon aikana 1770-luvulla kylä jaettiin kaikkiaan kahdeksaan maakirjataloon, jotka tulivat myöhemmin pirstotuiksi moniin pikkutiloihin. Malminkylän kautta kulkeva Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Aluksi sotilaskäyttöön tarkoitettu Malmin pysäkki perustettiin rautatien ja HelsingistäTuusulaan kulkevan maantien risteykseen vuonna 1871, minkä jälkeen sen ympäristöön alkoi muodostua pientä esikaupunkiasutusta. Tämä asutus lisääntyi vähitellen palstoituksen myötä, ensin hitaasti 1900-luvun alkuun saakka ja siitä lähtien nopeammin. 1910-luvulla perustettiin Malminkylän keskiosaanSunnuntaipalstat -niminen, alueen muusta asutuksesta erillinen asutusryhmä.[7]
Malminkylä julistettiintaajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1908 ja yhdistettiin Tapaninkylän taajaväkisen yhdyskunnan kanssa Malmi-Tapanilan yhdyskunnaksi vuonna 1915. Asukasmäärän kasvu jatkui 1920- ja 1930-luvuilla uusien asuntotonttien lohkomisen myötä. Yhdyskunnalle kehittyi jo varhain oma tieverkosto ja eri teillä oli jo 1930-luvulla omat nimensä paikallista osoitetarvetta varten.[7]
Elokuussa 1917 Helsingin maalaiskunnan kunnanvaltuusto kokoontui Malmin kunnantalolle käsittelemään työttömyyskysymystä. Kunnantalon ympärille kerääntyi työläisiä vaatimaan töitä ja palkankorotuksia. Työläiset piirittivät valtuutetut rakennuksen sisään ja kunnantalo uhattiin polttaa painostuskeinona. Kunnantalon piiritys vaikeutti yhteistoimintaa väestöryhmien välillä, sillä piiritykseen liittyi myös pitäjän poliisin nöyryyttäminen. Piirityksen jälkeen poliisit vietiin kunnantalon portaille ja pakotettiin irtisanoutumaan viroistaan. Tämän jälkeen työväen miliisi otti haltuunsa Malmin poliisiaseman ja kunnan järjestyksenpidon.[8]
Malmi liitettiin osaksi Helsinkiä vuoden 1946suuressa alueliitoksessa. Kaupunginosa jaettiin Ala-Malmin, Ylä-Malmin, Malmin lentokentän, Kivikon ja Pihlajamäen osa-alueisiin vuonna 1959.Asemakaavoja vahvistettiin alueittain vuodesta 1960 lähtien. Pihlajamäestä erotettiin uudeksi osa-alueeksi Pihlajisto vuonna 1969.Malmin kirkko on rakennettu pitäjän entisen kunnantalon paikalle, siksi kadunnimi Kunnantie.[7]
Malmin ja sen ympäristön maastossa on monin paikoin nähtävissäensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin suojaksi rakennettuja linnoitteita (Krepost Sveaborg). Linnoitteita löytyy Pihlajamäestä, Kivikosta, Sepänmäestä, Nallenmäestä, Kotitienmäestä ja Ormusmäestä, jonka varustukset ovat suojeluarvoltaan merkittävimmät.[9]
Malmin nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa muodoissaMalm (1543),Malmby (1551),Malme (1589),Malmsby (1590) jaMalmn (1592). Nimi on sama kuin Uudenmaan ruotsalaismurteissa esiintyvä, tasaista ja hiekkaista metsämaata tarkoittava sanamalm. Sanalla on tarkoitettu etenkin ympäristöään korkeammalla olevaa metsäistä somerikkoa, kuten soraharjua. Sana on ollut Helsingin pitäjän alueella yleinen päätellen 1700-luvun nimistä, kutenKeimolanTappermalmen,Voutilan–ViinikkalanMottmalmen,Tikkurilan–HakkilanHaxmalm jaLänsisalmenBrändmalm jaSandmalm. Suomalaiset vastineet Malmi ja Malminkylä tulivat käyttöön 1800-luvun lopulla.[10] Malminkylän vanhoista maatiloista ovat kadunnimistössä säilyneet Paavolantie (Påvals), Pietiläntie (Pehrs), Vilppulantie (Filpus), Yrjölänkuja (Örjans) ja Örskinkuja (Örskis). Ormusmäki (ruots. Ormusbacka) -nimen alkuperäinen muoto on Orrmossebacken (suom. Teerisuonmäki).[11]
Malmi on Koillis-Helsingin aluekeskuksena tärkeä liikenteellinen solmukohta. Malmin rautatieasema sijaitseeKeravan kaupunkiradan varressa, ja asemalle on tiheää lähijunaliikennettä Helsingin keskustasta. Malmilla pysähtyvät junat K ja T, sekä kehäradan junat I ja P. I-juna tarjoaa Malmilta yhteydenHelsinki-Vantaan lentoasemalle ja P-juna tarjoaa vastaavan yhteyden keskustaan.
Malmi on myös useiden bussilinjojen tärkeä solmukohta. Malmin terminaalialueilta on bussiyhteydet mm. Töölöön, Alppilaan, Itäkeskukseen, Kontulaan, Vuosaareen sekä Herttoniemeen ja seutuliikenteen linjoillaRunkolinja 560:llaPaloheinään jaMyyrmäkeen sekäAviapoliksen asemalle linjalla 561. Lisäksi Malmia palvelevat pienkalustolla liikennöitävät paikallislinjat 603, 701, 702, 703, 705.
Juna-aseman molemmin puolin sijaitsee liikkeitä ja kauppoja.Ylä-Malmin puolella sijaitsevaKauppakeskus Malmintori on yhdessäKauppakeskus Malmin Novan ja lähiliikenneterminaalin kanssa koko Koillis-Helsingin aluekeskus.
Suomenevankelis-luterilaisen kirkon Malmin seurakunta on yli 60 000 jäsenineen Helsingin suurin ja Jyväskylän seurakunnan jälkeen koko Suomen toiseksi suurin seurakunta, ja sen alue kattaa koko Koillis-Helsingin. Malmilla on ollut vuodesta 1894 lähtien Helsingin seurakuntien käyttämäMalmin hautausmaa. Malmin alueella sijaitsevat myösMalmin sairaala jaKehitysvammaliiton toimitilat.
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |  | |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri | ||