Malediivit eliMalediivien tasavalta (divehiksi ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ) on noin 800 kilometriä pitkä saaristoIntian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190saarta jaatollia, joista 200 on asuttua ja lisäksi 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita.[1] Saaret ovat suosittu turistikohde.
Malediivit onIntian valtameressä oleva noin 820 kilometriä pitkä saarijono, jonka eteläisimmät saaret ovat hiemanpäiväntasaajan pohjoispuolella. Saaristo on muodostunut kahdesta rinnakkaisesta saarijonosta, joissa on 1 192 saarta ja 26atollia. Malediivien maapinta-ala on 298 neliökilometriä, mutta koko merialueen koko on noin 115 300 neliökilometriä.[5][6]
Malediivit on muodostunut 960 kilometriä pitkän vedenalaisen vuorijonon huipuille. Niiden ympärille on muodostunutkoralliriuttoja jasärkkiä. Suurimpaan osaan atolleista kuuluu kymmeniä saaria, mutta esimerkiksiFuvahmulah on yksittäisestä saaresta muodostunut atolli.[7]
Malediivit on maailman matalin valtio. Sen korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella, ja 80 prosenttia maasta on alle metrin korkeudella.Ilmaston lämpenemisen aiheuttama mahdollinenmerenpinnan nousu on vakava uhka Malediivien olemassaololle.[8]
Malediivien koralliriuttoja on louhittu korukiveksi ja rakennusmateriaaliksi, jolloin atolleja suojaavat riutat ovat vahingoittuneet ja jättäneet saaret alttiiksieroosiolle sekä hyökyaalloille.[9]
Päivälämpötilat ovat ympäri vuoden 24 °C:n ja 33 °C:n välillä. Kosteus on korkea, muttamerituuli vähentää ilmaston tukaluutta.Monsuunit ohjaavat sateiden ajoittumista: talvella vallitsee koillistuuli ja kuivuus, kesällä lounaistuuli ja sadekausi. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa keskimäärin 2 540 mm, etelässä 3 810 mm.[10]
Malediivien näkyvin puulaji on kansallispuukookospalmu. Palmumetsien lisäksi saarilla on viisi kasvillisuustyyppiä. Lähimpänä rantaa kasvaa ruohostoa, joka muodostuu 20 kasvilajista. Sen sisämaan puolella on pensaikkoa, jossa on pieniäkairapalmuja jaPemphis acidulaja- sekäScaevola serica -kasveja määräävinä lajeina. Alueilla, joilla maa ei pidä vettä, esiintyvätkiinanruusun sukulainenHibiscus tiliaceus sekä viisimetriseksi kasvavarantakarhepuu (Cordia subcordata). Suurimpien saarten sisäosissa kasvaa tiheitä metsiä, joissaHernandia nymphaeifolia jaTerminalia catappa ovat yleisiä. Saarten suurin puu onbanian.[11]
Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että jo 2000-luvulla eaa. saaret olivat varhaisten Egyptin, Mesopotamian ja Intian kulttuurien merenkulkijoiden reitillä.[12] Ensimmäiset Malediiveille asettuneet ihmiset olivat kotoisin Intiasta jaSri Lankasta. Malediivien nykyinen kielidivehi on sukua Sri Lankassa puhutullesingaleesille. 1100-luvulla tuli merenkulkijoita Itä-Afrikasta ja arabimaista.[9]
Vuonna 1153 Malediivien kuningas määräsi alaisensa vaihtamaan uskonnonbuddhalaisuudestaislamiin. Samalla kuningas otti islamilaisen nimen ja tittelin, joten häntä alettiin kutsua sulttaaniksi.[12] Seuraavat 800 vuotta saarta hallitsivat muslimisulttaanit. Ensimmäiset eurooppalaiset saarille saapuneet olivatportugalilaisia 1500-luvulla.Portugali valtasi pääsaaren Malen vuonna 1558 ja hallitsi aluettaGoasta. Heidät karkotettiin kuitenkin 1573 ja saaresta tuli itsenäinen sulttaanikunta. Sittemminhollantilaiset hallitsivat saarta 1645–1795.Britit otti vuonna 1887 saaret haltuunsa suojelualueena.[9]
Iso-Britannia otti hoidettavakseen Malediivien ulkopolitiikan ja lupasi sotilaallista suojelua. Maan sisäisiin asioihin britit lupasivat olla sekaantumatta. Malediiveista yritettiin tehdä tasavalta jo vuonna 1953, jolloin se oli vielä Britannian suojelualue. 1950- luvun poliittinen levottomuus sai jatkoa vuonna 1959. Tuolloin kolmen eteläisimmän atollin asukkaat nousivat kapinaan vastustamaan Malén keskusvallan tiukkenevaa otetta. He julistivat alueelleen oman tasavallan ja nimittivät oman presidentin,Abdullah Afeefin.
Ibrahim Nasir tuli vuonna 1957 Malediivien pääministeriksi. Malediivit oli tuolloin brittiläinenprotektoraatti eli suojelusalue, jossa sisäistä valtaa käytti sulttaani. Malediivien itsenäistyttyä sulttaanikuntana vuonna 1965 Nasir jatkoi pääministerinä. Hän järjesti maassa kansanäänestyksen, jonka tuloksena maa muutettiin tasavallaksi jaIbrahim Nasir syrjäytti sulttaaniMuhammad Fareed Didin vuonna 1968. Tuolloin Nasirista tuli Malediivien tasavallan ensimmäinen presidentti. Myöhemmin hän sai tunnustusta maan modernisoinnista ja koulutusmahdollisuuksien kehittämisestä, mutta toisaalta häntä syytettiin itsevaltaisuudesta ja korruptiosta. Nasir jätti virkansa ja lähti maanpakoon vuonna 1978.[13]
Ibrahim Nasirin seuraaja Malediivien presidenttinä oliMaumoon Abdul Gayoom, joka hallitsi maata autoritaarisesti ja kovalla otteella vuodesta 1978 lähtien. Vuonna 2008 maassa kuitenkin siirryttiin monipuoluedemokratiaan ja uusi perustuslaki astui voimaan. Presidentinvaaleissa vuonna 2008 Gayoon häviää toimittuaan yhtäjaksoisesti 30 vuotta Malediivien presidenttinä.[14][15]
Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttamatsunami tappoi ainakin 83 henkeä Malediiveilla. Kolmannes väestöstä koki vakavia vaikutuksia. 198 asutusta saaresta 53 kärsi pahasti ja 10 prosenttia saarista tuhoutui kokonaan.[16]
Islamismi on ottanut nopeasti jalansijaa Malediiveilla. Joulukuussa 2011 järjestettiin 100 000 hengen mielenosoitus, jossa vaadittiin kaiken islamin vastaisen toiminnan kieltämistä.[17]Pääosin turismista elävillä saarilla suljettiin vuoden 2012 alussa hotellien kylpyläosastot ja kauneushoitolat, koska islamistinen oppositiopuolue Adhaalath väitti niissä harjoitettavan prostituutiota.[18] Alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla on kielletty, mutta hotelleista sitä saa.[19]
Lokakuussa 2008 virkaansa Gayoonin seuraajana ja Malediivien historian ensimmäisenä demokraattisilla vaaleilla valittuna presidenttinä vaalivoittonsa jälkeen astunut presidenttiMohamed Nasheed eroaa virastaan vuonna 2012 viikkoja kestäneiden mielenosoitusten ja levottomuuksien jälkeen ja hänen tilalleen presidentiksi tuli varapresidenttiMohammed Waheed Hassan.[20] Marraskuussa 2013 aloitti Malediivien presidenttinä niukasti presidentinvaalit voittanutAbdulla Yameen.[21]
Marraskuussa 2018Ibrahim Mohamed Solih vannoi virkavalansa Malediivien uutena presidenttinä. Hän oli voittanut presidentinvaalit syyskuussa 2018 ja oikeus oli hylännyt väistyvän presidentinAbdulla Yameenin valitukset vaalituloksesta. Uusi presidentti Salih lupasi puuttua maassa rehottavaan korruptioon sekä selvittää edeltäjänsä valtakaudella tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia. Yameenin valtakaudella vuosina 2013–2018 opposition edustajia oli vangittu ja ajettu maanpakoon. Yameen ei ollut paikalla Solihin virkaanastujaisissa, joissa sen sijaan olivat paikalla Yameenin aikana vankilaan tekaistujen ja poliittisesti motivoituneiden syytteiden takia joutuneet entiset presidentitMaumoon Abdul Gayoom jaMohamed Nasheed. Paikalla oli myös Intian pääministeriNarendra Modi. Malediivien ja Intian välit olivat viilentyneet presidentti Abdulla Yameenin valtakaudella, sillä Malediivit lähentyi Kiinaa, joka investoi maahan runsaasti. Presidentti Solih sanoi jatkossa Intian olevan taas Malediivien tärkein kumppani.[22]
Marraskuussa 2019 entinen presidentti Abdulla Yameen tuomittiin rahanpesusta viideksi vuodeksi vankeuteen. Syyttäjän mukaan yksityisen yrityksen maksama huomattava summa, joka oli tarkoitettu maan turismielinkeinoon, meni Yameenin omalle pankkitilille. Yameen itse kiisti syytteet.[23]
Intian pääministeriNarendra Modi ja Malediivien presidenttiIbrahim Mohamed Solih presidentin virkaanastujaisissa marraskuussa 2018Kansan neuvoston rakennus Maléssa.
Malediivit onpresidentillinentasavalta, jossa ei olepääministerin virkaa. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle, ja sama ehdokas voidaan valita toiselle kaudelle.[1] Yksikamarisessa parlamentissa elikansan neuvostossa on 93 jäsentä, jotka valitaan kahden kierroksen enemmistövaalilla viiden vuoden välein.[24]
Vuonna 2005 Malediivit päätti laillistaa poliittiset puolueet.[9] Marraskuussa 2008 astui virkaan uusi presidenttiMohamed Nasheed.[25] Nasheed joutui kuitenkin eroamaan helmikuussa 2012. Hän kertoi, että hänet painostettiin eroamaan aseella uhaten. Hänen tilalleen nousi varapresidenttiMohamed Waheed, jonka sanottiin ottaneen vallan vallankaappauksella. Maassa puhkesi mielenosoituksia.[26][27]
Syksyllä 2013 monien ongelmien jälkeen järjestetyn presidentinvaalin voitti niukastiAbdulla Yameen, joka on aiemman presidentti Maumoon Abdul Gayoomin velipuoli.[28] Hän hallitsi itsevaltaisesti ja vangitutti tai karkotti maanpakoon vastustajansa. Hänen seuraajakseen valittiin syyskuussa 2018 opposition ehdokasIbrahim Mohamed Solih 58 prosentin ääniosuudella.[29]
Huhtikuussa 2019 Malediivien parlamenttivaaleissa presidentti Ibrahin Mohamed Solihin puolue MDP (Maldives Democratic Party, Malediivien demokraattinen puolue) sai suurvoiton ja noin 60 paikkaa maan parlamentin 87 paikasta. Puoluetta johti entinen presidentti Mohammed Nasheed, joka teki näin samalla paluun maan politiikan huipulle. Vaaleihin osallistui myös entisen presidentin Abdulla Yameen puolue PPM (Progressive Party of Maldives, Malediivien edistyksellinen puolue), mutta Yameen itse ei osallistunut vaaleihin.[30]
Malediivit onMaailmanpankin mukaan ylemmänkeskitulotason maa, jonka talous on riippuvainenmatkailusta, mikä tekee maasta alttiin erilaisillemakrotaloudellisille ja muille ulkoisillesokeille.[31] Esimerkiksikoronapandemian takia Malediivien talous supistui vuonna 2020 yli 33 prosentilla. Talous lähti taas seuraavana vuonna käyntiin matkailijoiden palattua.[4]Talouskasvu on ollut 2000-luvulla varsin suurta, sillä 2010-luvun aikanabruttokansantuote kasvoi keskimäärin kuudella prosentilla vuodesta.Bruttokansantulo oli vielä 1970-luvulla maailman pienimpiin kuuluva, mutta 2010-luvulla maa saavutti ylemmän keskitulotason.[32]
Matkailu oli vielä 1970-luvulla varsin kehittymätöntä, mutta saarivaltiossa oli jo vuoden 2022 tietojen mukaan 168 lomakeskukseksi muutettua saarta.[32][6] Saarilla on muun muassa luksushotelleja, ja ympäröivä meri mahdollistaa sukellus- ja vesiurheiluharrastuksen. Malediiveille on rakennettu myös monia merenalaisia hotelleja, ravintoloita ja kylpylöitä.[32]
Kalastus oli ennen matkailun nousua Malediivien tärkein taloudenala. Kalastus on edelleen merkittävässä asemassa ulkomaanviennissä, ja sekin on kasvava taloudenala.[32] Kalastuksessa työskentelee yli viidennes työvoimasta, ja kalatuotteet vastaavat yli 98-prosenttisesti viennistä.Maataloudessa työskenteli 2020-luvun alussa 8 prosenttia työvoimasta, ja se pohjautuu erityisesti kookospalmujen ja muiden puukasvien viljelyyn.[4]
Malediiveilla ei ole lainkaan perinteisiä energianlähteitä, kuten öljyä, kaasua tai vesivoimaa,[33] eikä juurikaanraaka-aineita, joten maa on voimakkaasti riippuvainen öljyn ja lopputuotteiden tuonnista. Sen tavaravienti oli vuonna 2021Maailman kauppajärjestön mukaan 285 miljoonaa dollaria ja tuonti 2,5 miljardia dollaria. Matkailun ansiosta palveluvienti oli kuitenkin selvästi suurempi kuin palvelutuonti, joten Maailmanpankin mukaan vientitase oli vuonna 2021 positiivinen.[34]
Köyhyys on Malediiveilla merkittävä ongelma, sillä noin 15 prosenttia asukkaista elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Iso osa asukkaista joutuu elämään valtion tuilla.[4]
Ulkomailta tuotuja fossiilisia polttoaineita, lähinnädieselöljyä, käytetään sähköntuotantoon ja juomaveden puhdistamiseen merivedestä. Ulommilla saarilla poltetaan myös polttopuuta, risuja ja kookospähkinän jätteitä, mutta sielläkin siirrytään yhä enemmänkerosiinin janestekaasun käyttöön. Uusiutuvia energian lähteitä, lähinnä aurinkopaneeleita, käytetään tietoliikennelinkkien ja meriliikenteen merkkiloistojen sekä vastaavien etäisten kohteiden energianlähteinä, mutta niitä ei ole liitetty kansalliseen sähköverkkoon.[33]
Malediivien atollien välillä laivaliikenne on tärkeimmässä asemassa, ja suurimman osan kansainvälisestä lentoliikenteestä hoitaa MalénVelanan kansainvälinen lentoasema. Sekä Kiina että Intia pyrkivät saamaan vaikutusvaltaa strategisesti tärkeillä saarilla, ja kumpikin valtio on antanutsuoria ulkomaaninvestointia infrastruktuurin kehittämiseen.[32]
Malediivien asukasluku maan vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan on 515 132. Näistämalediivilaisia oli 382 639 ja ulkomaalaisia 132 493.Väestönkasvu on ollut nopeaa, sillä vielä vuoden väestönlaskennassa asukasluku oli ollut noin 402 000. Ulkomaalaisia oli tuolloin 63 000.[35]
Malediivienvaltionuskonto onislam, ja asukkaat ovat pääasiassasunnimuslimeja.[1] 1990-luvun puolivälissä maassa oli yli 700moskeijaa.[38] Malediivien perustuslaki vaatii kaikkien kansalaisten olevan muslimeita, ja julkisiin virkoihin voi päästä vain sunnimuslimi.[39]Open Doors -järjestön World Watch -listauksen mukaankristityt kokevat Malediiveillahyvin korkeaa vainoa. Malediivien tiiviit ja homogeeniset yhteisöt tarkkailevat yhteisöä myös uskonnollisten poikkeamien varalta. Järjestön mukaan kristityksi kääntyminen voi helposti johtaa raportointiin muslimiviranomaisille.[40][41]
Malediiveilla lapsille tarjotaan kolmea erilaista peruskoulua.Maktabeissa luetaan ja resitoidaanKoraania, mutta niiden lisäksi on sekä divehin että englanninkielisiä kouluja. Jatkokoulutusta on vain saatavilla englanniksi. Perus- ja keskikoulun käyvt käytännössä kaikki 6–15-vuotiaat, mutta sitä korkeimmalle tasolla jatkaa huomattavasti harvempi.Malediivien kansallisyliopisto alkoi vuonna 2000 tarjota alempaa korkeakoulututkintoa, mutta yliopistotasolla suuntautumisvaihtoehdot ovat niukat.[42] Vuoden 2022 väestölaskennan mukaan 98 prosenttia väestöstä osaa lukea divehiä ja yli 10-vuotiaista 81 prosenttia myös englantia.[43]
Malediivien kulttuuri on saanut vaikutteita saarilla käyneiltä merenkulkijakansoilta Intian valtameren eri rannoilta Itä-Afrikasta Intiaan, Arabiaan,Malesiaan jaIndonesiaan asti.[44]
Useimmat Malediivien perinneruoat sisältävättonnikalaa muodossa tai toisessa. Myös mausteisetcurryruoat ja riisi ovat tavallisia, ja läheisen Intian vaikutus näkyy ruokien maustamisessa.[45]
Perinteisen koulutusjärjestelmän tuloksena maassa on korkea lukutaito, 93 prosenttia. Perinteisissä makthab-kouluissa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan divehiä ja arabiaa sekä laskennon perusteet. Vuonna 1984 otettiin käyttöön uusi opetusohjelma perus- ja keskikouluille. Siihen kuuluu myös luonnontieteitä, ympäristöoppia ja englantia.[46]
Valtio ylläpitää radio- ja televisiokanavaa. Ensimmäinen yksityinen radioasema aloitti toimintansa vuonna 2007, ja muutama yksityinen televisioasema on saanut toimiluvan.[47]
Malediivien suosituin urheilulaji on jalkapallo.[48]Malediivien jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etelä-Aasian mestaruuskisojen 2. sijat vuosina 1997 ja 2003 sekä South Asian Gamesin 2. sija vuonna 1991. Marraskuussa 2020 se oli FIFAn rankingissa sijalla 155.[49]Malediivit on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1988 alkaen, mutta ei ole voittanut yhtään mitalia.[50]
.svg)
