| Malediivien talous | |
|---|---|
.jpeg) Malé on Malediivien kaupallinen keskus | |
| Valuutta | Malediivien rufiyaa |
| Jäsenyydet | WTO,SAFTA |
| Tilastot | |
| BKT | 5,786 mrd USD (2019)[1] |
| - per asukas | 15 563 (2019)[1] |
| - kasvu | 4,8% (2017)[2] |
| - toimialoittain | maatalous 3%, teollisuus 16% palvelut 81% (2017)[2] |
| Inflaatio | 2,3% (2017)[2] |
| Köyhyysrajan alle jäävien määrä | 15% (2009)[2] |
| Gini-kerroin | 13,3 (2016)[3] |
| Työvoima | 222 200 (2017)[2] |
| - toimialoittain | maatalous 7,7%, teollisuus 22,8% palvelut 96,5% (2017)[2] |
| Työttömyys | 2,9% (2017)[2] |
| Merkittävimmät teollisuusalat | turismi, kalanjalostus, laivaliikenne, veneiden rakennus, kookospähkinöiden jalostus, käsityöt, korallien ja hiekan kaivostoiminta[2] |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Vienti | 256,2 mrd USD (2016)[2] |
| Vientituotteet | kala |
| Merkittävimmät vientimaat |  Thaimaa 42,5% Sri Lanka 8,7% Bangladesh 6,4% Ranska 6,2% Yhdysvallat 6,1% Saksa 5% Irlanti 4,6%(2017)[2] |
| Tuonti | 2,125 mrd USD (2016)[2] |
| Tuontituotteet | öljytuotteet, vaatteet , välituotteet ja tuotantohyödykkeet[2] |
| Merkittävimmät tuontimaat |  Arabiemiraatit 17,1% Intia 13,5% Singapore 13,3% Kiina 10,8% Sri Lanka 6,7% Malesia 6% Thaimaa 4,5%(2017)[2] |
| Julkinen talous | |
| Julkinen velka | 848,8 milj. USD (2016)[2] |
| Budjetin tulot | 1,19 mrd USD (2016)[2] |
| Budjetin menot | 1,643 mrd USD (2016)[2] |
| Alijäämä | -10,1% bkt:sta (2016)[2] |
| Infobox OK | |
Malediivien talous on hyvin riippuvainen maahan suuntautuvasta matkailusta. Turismin kasvun myötä siitä on nopeasti tullut keskitulotason valtio, mutta maassa on edelleen suuri ja kasvava talouden alijäämä. Maan talouspohjan monipuolistaminen on Malediiveille suuri lähitulevaisuuden haaste. Pidemmällä aikavälillä Malediivien viranomaiset ovat huolissaaneroosion jailmastonmuutoksen vaikutuksista matalaan maahan. Maan alueesta 80% on alle metrin korkeudella merenpinnasta.[2]
Teollisuuden osuus Malediivien bruttokansantuotteesta on vain noin 9%. Maan perinteisiä teollisuudenaloja ovat veneenrakennus ja käsityöt. Nykyaikainen teollisuus rajoittuu muutamaantonnikalasäilykkeitä tuottavaan laitokseen, vaatetehtaaseen ja pullotuslaitokseen. PääkaupunkiMaléssa on muutama yritys, jotka tuottavatPVC-putkia,saippuaa,huonekaluja jaelintarvikkeita.[4][5]
Malediivien maaperä soveltuu huonosti maanviljelykseen. Viljelykelpoista alaa on vähän, joten viljelykasvit rajoittuvat muutamiin kasveihin, joilla taataan toimeentulo. Tärkeitä viljelykasveja ovatkookospähkinä,banaani,leipäpuu,papaija,mango,taaro,betelpähkinä,chilit,bataatti jasipuli. Lähes kaikki elintarvikkeet on tuotava maahan.[4][5]
Malediivien työvoimasta kymmenesosa toimii kalastusalalla.Verkkokalastus on laitonta, joten kaikki pyynti tehdäänsiimalla. Kalastusaluksina toimivatdhoniveneet. Kun näissä alettiin käyttää 1980-luvulla perämoottoreita purjeiden sijasta, kalasaaliit nousivat merkittävästi. Tärkein saaliskala onboniitti. Noin puolet kalanjalostustuotteista viedään muualle Aasiaan taiEuroopan unionin jäsenmaihin.[4][5]
Kirkkaiden vesien, valkoisten hiekkarantojen jakorallien ansiosta Malediivit on houkutteleva turistikohde.Turismista muodostui 1980-luvulla maan tärkein valuutanlähde, ohi perinteisen kalastuksen. Maahan on 1970-luvulta lähtien rakennettu lomakeskuksia, jotka koostuvat olkikattoisistabungaloweista.[6] 1970-luvulta lähtien Malediiveilla on valjastettu noin 80 aiemmin asumatonta saarta turismia varten. Niiden kokonaiskapasiteetti on noin 19 000 vuodepaikkaa.[4] Pääkaupunki Malé on turisteilta suljettu maan perinteisen elämänmuodon suojelemiseksi.[6]
Malediivien infrastruktuuria on kehitetty pääasiassa turismin ja sitä täydentävien palvelualojen ja liikenteen tarpeisiin.[5] Matkailualan ylläpitäminen on Malediiveille välttämätöntä, sillä siitä saatavia tuloja ohjataanilmastonmuutoksen aiheuttamanmerenpinnan nousulta suojautumiseen.[7] Malediivit on maailman matalin valtio, se koostuu 27 koralliatollista ja se on keskimäärin noin 1-1,5 metrin korkeudella merenpinnasta.[8][7] Ongelman ratkaisemiseksi maassa on investoitu tekosaariin. Yksi tällainen onHulhumalén saari lähellä Maléa jaVelanan kansainvälistä lentoasemaa. Hulhumalé on rakennettu pumppaamalla hiekkaa ympäröiviltä atolleilta ja sitä on vahvistettu valleilla jotka ulottuvat kolme metriä merenpinnan yläpuolelle.[7][9]
Malediiveilla saarten välissä ei ole siltoja, minkä vuoksi paikalliset asukkaat liikkuvat saarelta toiselle veneillä.[7] Päällystettyjä teitä Malediiveilla on vain suurimmilla atolleilla.[2]
Malediiveilla kulutettu sähköenergia on tuotettu pääasiassadieselgeneraattoreista, muttaaurinkovoimaa on käytetty yhä enemmän korkeiden polttoainekustannusten säästämiseksi.[10]
| EU:n jäsenmaat |
|---|
