| Makiston | |
|---|---|
| Μάκιστον | |
 Makistonin Athene Makistoksen temppelin raunioita. | |
| Sijainti | |
  Makiston | |
| Koordinaatit | 37°36′35″N,21°41′54″E |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Skillountía,Andrítsaina-Kréstena,Elis,Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Trifylia,Elis |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Makiston (m.kreik.Μάκιστον, myösMakistos,Μάκιστος;lat.Macistum, Macistus) oliantiikin aikainen kaupunki jakaupunkivaltio (polis)TrifyliassaEliin maakunnassaKreikassa.[1][2] Senarkeologinen kohde sijaitseeAndrítsaina-Kréstenan kunnassa lähelläSkillountían jaNéa Skillountían kyliä.[3][4][5]
Makiston sijaitsi Trifyliassa Eliin eteläosassa[2] itäänSkilluksesta ja kaakkoonPisasta jaOlympiasta.[5] Kaupunki sijoitetaan nykyisin lähelle nykyistä Skillountían kylää, jonka aiempi nimi on Mázi.[3] Aiemmin Makistonin oletettiin usein sijainneen lähempänä rannikkoa jaSamikonin kaupunkia.[2]
Makistonin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettin nimelläMakistia (Μακιστία).[2] Sen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä.[1] Alue rajautui Pisatiihin eli Pisan alueeseen.[2][6]
Makiston oli Trifylian pohjoisosan merkittävin kaupunki, siinä missäLepreon oli merkittävin eteläosassa.[2] Kaupungin nimeksi mainitaan myösPlatanistus (Πλατανιστοῦς,Platanistūs). Makistonin alkuperäisiä asukkaita olivatparoreatait jakaukonit, jotkaminyalaiset ajoivat pois.[2][7] Myöhemmin Makiston tuliEliin valtaan ja yhdeksi senperioikkikaupungeista viimeistään 400-luvulla eaa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiäMakistios (Μακίστιος).[1][2]
Kunspartalaiset hyökkäsivät EliihinAgis II:n johdolla vuonna 400 eaa., makistonlaiset liittyivät heidän puolelleen.[2][8] Tämän jälkeen noin vuosina 400–369 eaa. Makiston oli vapaa Eliin vallasta ja osa Trifylian kaupunkien liittoa. Noin vuonna 369 eaa. Makiston oletettavasti liittyiArkadian liittoon.[1]
Makiston yhdistetään lännempänä lähellä rannikkoa sijainneeseenSamikonin kaupunkiin, mutta niiden välinen suhde on epäselvä.[2][9][10] Aiemmin kaupunkeja pidettiin usein samana paikkana, jonka nimi olisi vaihtunut edellä kuvatuissa historiallisissa käänteissä, tai Makistonia ainakin etsittiin hyvin läheltä Samikonia.[10] Nykyisin kuitenkin pidetään selvänä, että Samikon ja Makiston sijaitsivat selvästi eri paikoissa.[10][3][11] Sen sijaan ne eivät välttämättä ole olleet olemassa ainakaan kukoistavina samanaikaisesti, silläklassisen kauden lähteet, kutenHerodotos jaKsenofon, mainitsevat vain Makistonin, kun taashellenistisen jaroomalaisen kauden lähteetPolybios jaPausanias mainitsevat vain Samikonin.[10]
Erään teorian mukaan rannikolla olleen Samikonin taannuttua minyalaiset olisivat rakentaneet Makistonin uuteen paikkaan, mutta nimi Samikon olisi myöhemmin elpynyt vanhan paikan nimeksi ja ollut jälleen käytössä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[10][2] Siksi nykytutkimuksessa Makiston on luettuarkaaisen tai klassisen kaudenpolisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta Samikonia ei.[1] Samikon saattoi olla tuohon aikaan Makistonin alaisuudessa. Tähän viittaisi se, ettäStrabonin mukaan makistonlaiset ylläpitivät jossakin vaiheessa Samikonissa olluttaPoseidon Samioksen temppeliä.[12]
Makistonin kaupunki kuitenkin katoaa historiasta ennen vuonna 219 eaa., koska se ei esiinny Polybioksen luettelossa Trifylian kaupungeista, ja voi olla, että Samikonista tuli makistonlaisten polis-keskus.[1][12] Ainakaan enää Strabonin aikana Makiston ei ollut asuttu.[2][13] Kaupungin ensimmäisetarkeologiset kaivaukset suoritettiin vuonna 1880, ja niitä on jatkettu muun muassa vuosina 1978–1981.[14]
Makistonin paikalta on löydetty suhteellisen suuren asutuksen jäänteet. Kaupunginakropolis on ollut linnoitettu muurein. Löydöksiin lukeutuu myös lukuisten yksityistalojen ja julkisiksi rakennuksiksi oletettujen rakennusten jäänteitä, sekä kaksi hauta-aluetta, jotka ajoitetaan 300-luvulle eaa.[1]
Arkeologinen kohde on tunnistettu Makistoniksi erään 300-luvulle eaa. ajoitetunpiirtokirjoituslöydön avulla. Se mainitsee Trifylian liiton,Athene-jumalattaren sekä Makistonin kansalaisia. Piirtokirjoitus on esilläPýrgoksen arkeologisessa museossa.[14]
Athene Makistoksen temppeli
Akropoliilla sijaitsi Athene Makistokselle omistettu temppeli, joka ajoitetaan arkaaisen kauden lopulle noin vuosiin 500–490 eaa. Se oliperipteraalitemppeli ja edustidoorilaista tyyliä.[1][14] Temppelissä oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 13 pylvästä, ja sen koko oli noin 14,2 × 32,9 metriä. Sisällä temppelissä olipronaos,cella jaopisthodomos.[14]
Temppeli oli koristeltu marmoriveistoksin, jotka on ajoitettu sata vuotta itse rakennusta myöhemmäksi noin vuoteen 390 eaa., ja ovat peloponnesolaslaisten kuvanveistopajojen työtä. Itäpäänpäätykolmiossa oli kuvattugigantomakhia ja länsipään päätykolmiossaamatsonomakhia, jotka olivat yleisiä aiheita Athenelle omistetuissa temppeleissä.Metooppeja ei ollut koristeltu. Temppelin säilyneet koristeosat ovat Pýrgoksen arkeologisessa museossa.[14]
Muut pyhäköt
Makistonlaisilla oli myösHerakleelle omistettu temppeli, joka sijaitsi lähellä rannikkoa ja Akidon-jokea.[2][15] Lisäksi heidän hallussaan oli jossakin vaiheessa historiaa SamikoninPoseidon Samioksen temppeli.[2][6][12]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaMakistonWikimedia Commonsissa