Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnäSuomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. |
Maistraatit ovatvaltion paikallisia hallintoviranomaisia ja myös nimi virastolle, jossa paikallista hallintoa toimitetaan. Vuoden 2019 loppuun saakka Suomessa oli yhdeksän maistraattia, joilla oli yhteensä 36 eri paikkakunnilla toimivaa yksikköä, mutta 1. tammikuuta 2020 maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyivätDigi- ja väestötietovirastoksi.[1]Ahvenanmaalla maistraatin virkaa hoitaavaltionvirasto.[2]
Suomen maistraatit vastasivat alueensa sekalaisista hallintotehtävistä, kuten väestötietojärjestelmästä ja muista rekistereistä. Maistraateissa voitiin myös siviilivihkiäavioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen.
Vuoteen 1978 asti maistraatit olivat niin sanottujenvanhojen kaupunkien virastoja, jotka ratkaisivat muun muassa lupa-asioita rakentamisen alalla. Maistraateilla oli toimivaltaa myös niin sanotuissa järjestysasioissa. Maistraatti toimi myösulosotonhaltijana ja suoritti kiinteistöjenpakkohuutokaupat alueellaan sekä toimi muutoksenhakuelimenäkaupunginvoutien ratkaisuihin. Viraston päällikköä kutsuttiinkunnallispormestariksi. Maistraatinraadin jäsen olioikeusneuvosmies.
Vuoden 1978 valtiollistamisen jälkeen vanhanmalliset maistraatit oikeushallintoviranomaisina lakkautettiin vuonna 1993, ja perinteikäs nimi annettiin vuonna 1996 ennen rekisteritoimistoiksi kutsutulle valtion paikallishallintoviranomaiselle.
Vuonna 2020 maistraateista tuli Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkoja.[3]
Ennen lakkauttamistaan vuoden 2019 lopussa Suomessa toimivat Ahvenanmaan valtionviraston lisäksi seuraavat maistraatit ja niiden yksiköt:[4]