Mainz onRheinland-Pfalzin osavaltion pääkaupunki läntisessäSaksassa. Vuoden 2011 väestönlaskennassa siellä oli 200 344 asukasta.[1] Mainz sijaitseeReinin varrella muodostaen kaksoiskaupungin joen toisella puolellaHessenissä sijaitsevanWiesbadenin kanssa. Kaupunki on kirjapainon kehittäjänJohannes Gutenbergin ja televisiokanavaZDF:n kotikaupunki, ja siellä pidetään vuosittain karnevaalit, joihin osallistuu jopa yli miljoona ihmistä pitkienkin matkojen päästä. Kaupungilla on jalkapallojoukkue1. FSV Mainz 05, joka nousi kaudeksi 2004–2005 Saksan pääsarjaanBundesliigaan. Kaupungissa on yliopistoJohannes Gutenberg-Universität Mainz, jossa oli vuonna 2007 noin 34 500 opiskelijaa.
Roomalainen kenraaliDrusus perusti Mainzin edeltäjän, roomalaisen tukikohdancastrum Moguntiacumin, vuonna13 eaa. Moguntiacumilla oli koko Rooman valtakunnan ajan sotilaallista merkitystä sijaintinsa ansiosta. Se oli muun muassa Rooman jokilaivaston tukikohta ja maakunnan pääkaupunki.Alemannit piirittivät kaupunkia vuonna368.
Vuoden406 viimeisinä päivinägermaaniset heimot käyttivät harvinaista tilaisuutta hyväkseen ja ylittivät jäätyneen joen Mainzin kohdalla ja yllättivät roomalaisten puolustuksen. Tapahtumasta kertooWallace Breeminhistoriallinen romaaniEagle in the Snow.
Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen vuonna476frankit saivat vuonna 496Klodvig I:n johdolla haltuunsa Länsi-Euroopan. Mainzista tuli sijaintinsa vuoksi yksiFrankkien valtakunnan keskuksista. Klodvigin myöhempi seuraajaDagobert vahvisti Mainzin muureja ja perusti sinne yhden valtaistuimistaan.
Vuonna962 perustetussaPyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa Mainzin arkkipiispa oli yksi vaaliruhtinaista. Keskiajalla Mainz olislaaveihin ja germaaneihin kohdistuneen kristillisen käännytystyön keskus. Rooman lisäksi Mainz on ainoa hiippakunta, jota kutsutaan Pyhäksi istuimeksi (sancta sedes), ja Mainzin arkkipiispa oli perinteisestiprimas germaniae, paavin sijaisiaAlppien pohjoispuolella. Mainzin arkkipiispan erityisasema perustui siihen, että istuimen alkuperäinen haltija oli saksalaisten kristillistämisessä keskeisenä hahmona pidettyPyhä Bonifatius.[2] Vuonna1244 arkkipiispa Siegfried myönsi Mainzille kaupunginoikeudet, ja siten kaupunkilaiset saivat oikeuden valita valtuuston.
Vuonna1461 kaupungissa kiistelivät asemastaan kaksi arkkipiispaa. Kaupunkilaiset tukivat Diether von Isenburgia, ja häntä vastassa oli Adolf II von Nassau, jonkapaavi oli nimennyt. Vuonna1462 Adolf II joukkoineen valtasi kaupungin ryöstellen ja surmaten 400 asukasta. Henkiin jääneille annettiin oikeudessa kaksi mahdollisuutta: ne, jotka eivät lupaa seurata Adolfia (mm.Johannes Gutenberg), menettäisivät omaisuutensa ja karkotettaisiin kaupungista tai vangittaisiin, ja Adolfin seuraajat jakaisivat keskenään takavarikoidun omaisuuden. Uusi arkkipiispa riisti Mainzilta kaupunginoikeudet.
Ranskan vallankumouksen aikana Mainzin valloitti vuonna 1792 vallankumousarmeija. 18. maaliskuuta 1793 Mainzinjakobiinit ja ympäröivien kaupunkiendemokraatit julistautuivat ”Mainzin tasavallaksi”.[5]Preussi ei halunnut demokraattista tasavaltaa Saksaan, joten sen armeija valtasi Mainzin ranskalaisten antauduttua 22. heinäkuuta 1793.
Ranskalaiset palasivat vuonna 1797Napoleon Bonaparten johdolla. Tappioiden vuoksi Napoleonin oli vetäydyttävä toukokuussa 1814. Vuosina 1816–1866 Mainz oli Ranskan vastaisen rajan tärkein linnoitus, ja siellä oli huomattavasti sekäitävaltalaisia että preussilaisia sotilaita.
Preussin ja Itävallan sodassa 1866 Mainz oli puolueeton alue. 1870–1871 käydynRanskan–Preussin sodan jälkeen Mainz menetti strategista merkittävyyttään, koska Saksan raja siirtyi länteen, kunElsass-Lothringen siirtyi Saksalle.
Vuosisatojen ajan Mainzin asukkaat olivat kärsineet tilanpuutteesta ja sen aiheuttamista sairauksista.selvennä Vuonna 1874 Mainziin liitettiin Gartenfeldin alue, ja kaupungin pinta-ala kaksinkertaistui, ja Mainz pääsi mukaanteolliseen vallankumoukseen.
1800-luvun lopulla Mainziin rakennettiin uusi kaupunginosaNeustadt ja suunniteltiin uusi viemärijärjestelmä (sitten roomalaisten ajan) sekä rakennettiin merkittäviä rakennuksia:Mainzin kaupungintalo, joka oli aikansa suurin, kylpylöitä ja protestanttinen tuomiokirkko.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ranskalaiset miehittivät Mainzia vuoteen 1930.Toisessa maailmansodassa pommitukset tuhosivat lähes kaikki kaupungin historialliset rakennukset, joista useimmat on kuitenkin sittemmin rakennettu uudelleen.[6] Kaupungista tuhoutui sodassa noin 80 prosenttia. Sodan jälkeen Mainz jäiRanskan jaYhdysvaltain miehityssektorien väliin, ja rajana olleen Reinin yhdysvaltalaisen puolen alueet liitettiin osaksi Wiesbadenia.
.svg)
