Mahmoud Darwish (arab.محمود درويش,Maḥmūd Darwīš;13. maaliskuuta1941 –9. elokuuta2008) oli palestiinalainenrunoilija jakirjailija. Hän sai lukemattomia palkintoja kirjallisesta tuotannostaan ja häntä pidettiin Palestiinan kansallisrunoilijana.[1] Hänen tuotannossaan Palestiinasta tuli kadotetun paratiisin, syntymän ja ylösnousemuksen ja karkotuksen ja maanpaon aiheuttaman tuskan vertauskuva[2][3] RunoilijaNaomi Shihab Nye on sanonut Darwishin teoksista:
» Palestiinan kansa hengittää Darwishin kautta, hän on maanpakolaisuuden ja yhteenkuuluvuuden kaunopuheinen todistaja....[4]»
Darwish syntyial-Birwan kylässäAkkon piirikunnassa, silloisessaPalestiinan brittiläisessä mandaatissa, nykyisenIsraelin alueella.[5] Hän oli Salim ja Houreyyah Darwishin toinen lapsi. Hänen isänsä oli muslimi ja maanomistaja. Äiti oli lukutaidoton, mutta isoisä opetti Darwishin lukemaan.[6]Israelin valtion perustamisen jälkeen perhe pakeniLibanoniin, ensinJezziniin, ja sieltäDamouriin.[7] Vuoden kuluttua he palasivat Akkoon, joka nyt kuului Israelille, ja asettuivat asumaanDeir al-Asadiin.[8] Darwish kävi lukionKfar Yasifissa, kahden kilometrin päässäJadeidista pohjoiseen. Myöhemmin hän muutti Haifaan. Ensimmäisen runokirjansaAsafir bila ajniha hän julkaisi 19-vuotiaana.Darwish muutti pois Israelista 1970-luvun alussa opiskelemaan Neuvostoliittoon, ja häneltä riistettiinIsraelin kansalaisuus.[9] Hän opiskeli vuodenMoskovan yliopistossa,[3] ennen kuin muutti Egyptiin ja Libanoniin.[10] Kun hän liittyi PLO:hon 1973, hänen ei enää sallittu palata Israeliin.[6] Vuonna 1995 hän kuitenkin palasi maahan osallistuakseen kollegansaEmile Habibin hautajaisiin. Matkan aikana hän sai Israelin viranomaisilta luvan jäädä maahan neljäksi päiväksi.[11] Darwish sai lopulta 1995 luvan palata asumaan LänsirannalleRamallahin kaupunkiin.[11] Darwish oli naimisissa kaksi kertaa ja erosi molemmista avioliitoista. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli kirjailija Rana Kabbani. 1980-luvun puolivälissä hän avioitui egyptiläisen kääntäjän Hayat Heenin kanssa. Hänellä ei ollut lapsia.[6] Darwishilla oli pitkäaikainen sydänsairaus. Saatuaan sydänkohtauksen 1984 hän joutui sydänleikkaukseen. Vuonna 1998 hänet leikattiin jälleen.[6] Hän kävi viimeisen kerran Israelissa 15. heinäkuuta 2007 osallistuakseen runojenlukutilaisuuteen.[12] Tilaisuudessa hän arvosteliFatahin jaHamasin keskinäistä väkivaltaisuutta ja sanoi, että se on ”kadulla tehty itsemurhayritys”.[13]
Darwishilta on ilmestynyt yli 30 runoteosta ja kahdeksan proosateosta. Hän on ollut päätoimittajana eri lehdissä kutenAl-Jadid,Al-Fajr,Shu'un Filistiniyya jaAl-Karmel (1981). Hänen ensimmäinen julkaistuun runokokoelmaansa "Leaves of Olives" sisältyi runo "Identity Card", jonka hän kirjoitti 1964.[14]
Hän nousi kansainväliseen maineeseen runoillaan, ja niissä kiinnittää huomiota erityisesti hänen rakkautensaPalestiinaa kohtaan ja hänen hänen halveksuntaIsraelin valtiota kohtaan. Darwish on todennut Israelin valtiosta:
»Minua syytetään, että vihaan juutalaisia. Ei ole mukavaa, että he esittävät minut paholaisena ja Israelin vihollisena. En tietenkään rakasta Israelia, siihen minulla ei ole mitään syytä. Mutta en vihaa juutalaisia.[15]»
Hänen teoksiaan on palkittu useaan kertaan, ja niitä on käännetty 20 kielelle.[16]
Darwish kirjoitti arabiaksi, mutta puhui englantia, ranskaa ja hepreaa. Israelilaisen kirjailijanHaim Gouri mukaan, joka tunsi hänet henkilökohtaisesti, hänen hepreansa oli erinomaista.[12]
Darwish arvosti arabirunoilijoitaAbd al-Wahhab al-Bayatiia jaBadr Shakir al-Sayyabia.[7] Hän mainitsiRimbaudin jaGinsbergin vaikutteiden antajinaan.[6] Darwish ihaili heprealaisrunoilijaYehuda Amichaita, mutta kuvaili hänen runojaan, että ne ovat "haaste minulle, koska kirjoitamme samoista paikoista. Hän haluaa käyttää hyväkseen maisemaa ja historiaa, jotka perustuvat minun tuhottuun identiteettiini. Me siis kilpailemme, kumpi omistaa tämän maan kielen? Kumpi rakastaa sitä enemmän? Kumpi kirjoittaa siitä paremmin?"[6]
Israelin opetusministeriYossi Sarid ehdotti maaliskuussa 2000, että israelilaisten lukioiden opetusohjelmaan liitettäisiin Darwishin runoja. PääministeriEhud Barak torjui ehdotuksen sillä perusteella, että Israel "ei ole valmis".[17] On esitetty, että tapaus liittyy enemmän Israelin sisäpolitiikkaan ja yritykseen kaataa pääministeriEhud Barakin hallitus kuin runouteen.[18] Darwishin kuoltua keskustelu hänen runojensa ottamisesta Israelin koulujen opetusohjelmaan on alkanut uudestaan.[19]
Darwish oli Israelin kommunistisen puolueenRakah jäsen, ennen kuin liittyi Palestiinan vapautusrintamaan Beirutissa.[20] Hänet pidätettiin useita kertoja ja hän joutui vankilaan poistuttuaan luvatta Haifasta.[3] Vuonna 1970 hän siirtyiMoskovaan ja häneltä riistettiin Israelin kansalaisuus.[9] Hän muutti myöhemmin 1971 Kairoon, jossa hän työskenteli sanomalehtial-Ahramille.Beirut ja oli toimittajana 1973 kuukausittain ilmestyvässä lehdessäShu'un Filistiniyya (Palestiinan asiat) ja työskenteli johtajana PLO ja siihen liittyvien järjestöjen Palestiinan tutkimuslaitoksessa. Libanonin sodan jälkimainingeissa Darwish kirjoitti poliittiset runotQasidat Bayrut (1982) jaMadih al-zill al'ali(1983). Darwish valittiin 1987PLO:n toimeenpaneva komiteaan. Vuonna1988 hän kirjoitti manifestin, joka oli tarkoitettu Palestiinan kansan itsenäisyysjulistukseksi. Vuonna 1993,Oslon rauhanprosessin jälkeen, Darwish vetäytyi PLO:n toimeenpanevasta komiteasta.[21] Darwish on jatkuvasti vaatinut "tiukkaa asennetta" neuvotteluissa Israelin kanssa.[22]
Vuonna 1988Yitzhak Shamir luki hänen runonsaPassers Between the Passing Wordsknessetissä.[6] Häntä on syytetty, että hän on vaatinut juutalaisia poistumaan Israelista, vaikka hän väitti tarkoittaneensaLänsirantaa jaGazaa[23]:"Lähde maastamme/Rannoiltamme, mereltämme/Meidän vehnämme, suolamme, haavamme." Darwishin runojen asiantuntija on sanonut, että runo on ymmärretty väärin ja käännetty väärin,[24] kun taas runoilija ja kääntäjäAmmiel Alcalay kirjoitti, että "hysteerinen reaktio runoa kohtaan toimii vain erinomaisena Israelin psyykenlakmustestinä... (runo) on järkkymätön kieltäytyminen hyväksymästä miehityskieltä ja termejä, joilla maa määritellään".[25]Huolimatta Israelin ja Palestiinan johtajien arvostelusta Darwish uskoi että rauha on saavutettavissa. "En luovu toivosta", hän sanoi israelilaiselle sanomalehdelleHaaretzille. "Olen kärsivällinen ja odotan israelilaisten ajatusten syvällistä mullistusta. Arabit ovat valmiit hyväksymään voimakkaan Israelin ydinaseineen, kunhan se vain avaa linnoitustensa portit ja tekee rauhan."[10]
Darwish palasi Ramallahiin heinäkuussa 2007 ja kävi Haifassa kunniakseen järjestetyssä juhlassa, jota tuki Masharaf-lehti ja israelilainenHadash-puolue.[12]Läsnä oli 2 000 hengen yleisö, jolle hän lausui arvostelunsaHamasin kaappauksesta:
»Heräsimme koomasta nähdäksemme (Hamasin) yksivärisen lipun raivaava tieltään (Palestiinan) nelivärisen lipun.[26]»
Moniin Darwishin runoihin on tehty sävellys, merkittävimpinä niistä Rita, Birds of Galilee ja I Yearn for my Mother's Bread, ja niistä on tullut ainakin kahden arabisukupolven ja arabisäveltäjien, kutenMarcel Khalife[27][28],Majida El Roumi jaAhmad Qa'abour, suosikkeja.[29]1980-luvulla israelilais-palestiinalainen yhtye Sabreen levytti albumin, jossa oli versiot Darwishin runoista "On Man" ja "On Wishes".[30] Khalifea syytettiin herjaamisesta ja uskonnollisten arvojen loukkaamisesta, koska Darwishin runoon perustuva laulu nimeltä "I am Yusuf, oh my father" sisälsi säkeistönKoraanista.[31] Runossa Darwish koki saman tuskan kuin Yusuf (Joosef), jonka tämä veljet hylkäsivät, koska tämä oli niin komea ja hyväluontoinen. "Oi, isä, Olen Yusuf / Oi isä, veljeni eivät rakasta minua eivätkä halua minua joukkoonsa". Josefin tarina on vertauskuva palestiinalaisten hylkäämisestä.
Israelilais-amerikkalainen säveltäjäTamar Muskal otti Dawishin runon "I Am From There" sävellykseensä "The Yellow Wind," jossa on käytetty täyttä orkesteria, arabialaista huilua, arabialaista ja israelilaista runoutta ja aiheitaDavid Grossmanin kirjastaThe Yellow Wind.[32]
Vuonna 1997 valmistui dokumenttiMahmoud Darwish, jonka tuotti Ranskan televisio ja ohjasi ranskalais-israelilainen ohjaajaSimone Bitton.[33]
- ↑BBC News 9.8.2008Palestinian 'national poet' dies
- ↑New York Times 22 December 2001A Poet's Palestine as a Metaphor, Adam Shatz
- ↑abcGuardian 8.6.2002Poet of the Arab world, Maya Jaggi
- ↑Poets.org Academy of American Poets
- ↑Saudi Gazette (Arkistoitu – Internet Archive) 10.8.2008Death defeats Darwish
- ↑abcdefgPHRC (Arkistoitu – Internet Archive) 8.6.2002Poet of the Arab world, Maya Jaggi, alun perin ilmestynyt Guardianissa
- ↑abcGuardian 11.8.2008Mahmoud Darwish, Peter Clark
- ↑Geocities Mahmoud Darwishin elämänvaiheet, Sameh Al-Natour.
- ↑abHa'aretz (Arkistoitu – Internet Archive) 3.7.2008Palestinian poet: History laughs at both victim and aggressor, Reuters
- ↑abSeattle Times 9.8.2008Palestinian poet Mahmoud Darwish dead at 67 Diaa Hadid
- ↑abNew York Times 10.5.1996Ramallah Journal;Suitcase No Longer His Homeland, a Poet Returns, Joel Greenberg
- ↑abcHa'aretz (Arkistoitu – Internet Archive)Palestinian poet Mahmoud Darwish to attend event in Haifa, Yoav Stern,
- ↑BBC News 16.7.2007Palestinian poet derides factions
- ↑Runo englanniksi ja arabiaksi
- ↑New York Times 7.3.2000Ramallah Journal; Poetry of Arab Pain: Are Israeli Students Ready?, Susan Sachs
- ↑Fencemag.com
- ↑BBC News 7.3.2000Poetry sends Israel into political storm
- ↑New York Times 14.3.2000Barak Survives 2 No-Confidence Motions, Susan Sontag
- ↑Jpost10.8.2008Should Darwish's poetry be taught in schools? Ehud Zion Waldoks
- ↑Ha'aretz 10.8.2008Palestinians: Mahmoud Darwish to be laid to rest in Israel, Zvi Bar'el
- ↑New York Times 25.8.1993Palestinian Critics Accuse Arafat Of Secret Concessions to Israelis, Youseff M. Ibrahim page 2
- ↑authorscalendar.info/darwish
- ↑New York Times 5.4.1988Palestinian's Poem Unnerves Israelis
- ↑CBC 9.8.2008Palestinian poet Mahmoud Darwish dies
- ↑Ammiel Alcalay: Who's Afraid of Mahmoud Darwish? News From Within, 17.8.1988, IV. vsk, nro 8, s. 14-16.
- ↑AFP 9.8.2008Famed Palestinian poet Mahmud Darwish dies: hospital
- ↑I am Yusuf, oh my father (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑My Mother's Bread
- ↑International Herald Tribune 10.8.2008Mahmoud Darwish, Palestinian poet, is dead, Reuters, The Associated Press
- ↑Sabreen.org (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑Marcel Khalife's website (Arkistoitu – Internet Archive)In Defence of Freedom and Creativity, Mahmoud Darwish
- ↑New York Times 14.5.2005Letting Music Speak of Mideast Pain, Felicia R Lee
- ↑Mahmoud Darwishin virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
