| Maaria S:t Marie | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Turku ja Rusko | |
 |  |
sijainti | |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomi |
| Kuntanumero | 477 |
| Hallinnollinen keskus | Jäkärlä |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 1967 |
| – kuntiin | Turku Rusko |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1966) |
| – maa | 34,9 km² |
| Väkiluku | 3 076 [2] (31.12.1966) |
| –väestötiheys | 79,94 as./km² |
| Infobox OK | |
Maaria (ruots.S:t Marie) onentinen Suomen kunta, ja nykyinen osa-alueTurun kaupunginRäntämäen kaupunginosassa. Ennen lakkauttamistaan kunta sijaitsi hallinnollisestiTurun ja Porin läänissä jaVarsinais-Suomen maakunnassa. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen. Maariasta liitettiin Turkuun suuria osia vuonna 1944 ja loputkin vuonna 1967. Nykyisin vuosien 1944–1966 rajojen mukainen Maaria muodostaaMaaria-Paattisen suuralueen eteläosan.
Maarian naapurikunnat olivatKaarina,Lieto,Paattinen,Raisio,Rusko ja Turku.
Maarian halki virtaavanVähäjoen laakso oli jo rautakaudella tiheästi asuttua. Alueella on useita merkittäviä arkeologisesti tutkittuja muinaisjäännöksiä kutenKärsämäenroomalaisaikainen polttokalmisto. Keskiajalla Maarian alueelle perustettiin Räntämäen pitäjä, jonka kirkko pyhitettiin neitsyt Marialle. TämänMaarian keskiaikaisen kivikirkon rakentamisen on aiemmin oletettu tapahtuneen 1300-luvulla, mutta nykyään rakentamisajankohtana pidetään pikemminkin 1400-lukua.lähde?
Keskiajalla Maarian pitäjän ruotsinkielinen nimi oli Wårfrukyrko socken. Vår Fru, Notre Dame ja Herrattaremme ovat Neitsyt Maarian kunnianimiä.[3]
Maarian kunta perustettiin vuonna 1868, ja se oli alueeltaan sama kuinRäntämäen pitäjä lukuun ottamatta Paattisten kappelia. Vielä 1890-luvullakin Maaria esiintyi virallisissa tilastoissa Räntämäen nimellä.lähde?
Tuolloin Maaria käsitti pääosan nykyisin Turkuun kuuluvista, kantakaupungin ulkopuolisistaAurajoen pohjois- tai länsipuolella sijaitsevista alueista. Kunta ei ollut alueellisesti yhtenäinen, sillä siihen kuuluivat kunnan varsinaisesta alueesta erillään sijainnutHirvensalon saari ja ulkoalueitaPaattisten kunnan takana.[4]
Maarian seurakuntaan kuului aikoinaan Paattinen, joka muodostettiinkappeliseurakunnaksi vuonna 1690. Vuonna 1893 se siirrettiinVahtoon kuuluvaksi, ja vuonna 1937 siitä tehtiin itsenäinen seurakunta.[5]
Huomattava osa kunnan alueesta, muun muassa kirkonkylä kirkkoineen,Raunistulantaajaväkinen yhdyskunta ja Hirvensalo, liitettiin Turkuun vuonna 1944. Kunnan eteläraja siirtyi nykyisenTurun ohikulkutien pohjoispuolelle. Vuoden 1967 alussa koko kunta lakkautettiin ja loputkin sen alueesta liitettiin Turkuun (lukuun ottamatta osaa joka liitettiin Ruskoon). Myös Maariasta erotettu Paattinen liitettiin Turkuun, vuoden 1973 alussa.lähde?
Turun suuraluejaossaMaaria-Paattisen suuralue käsittää koko ohikulkutien pohjoispuolella sijaitsevan osan Turusta. Sen eteläosa vastaa pääasiassa vuosina 1944–1966 voimassa ollutta Maarian kuntaa. Vanha kuntaraja Paattisten kanssa kulkiJäkärlän jaKanervamäen pohjoispuolella.lähde?
Hirvensaloa lukuun ottamatta vuoden 1944 kuntaliitoksessa Maariasta Turkuun liitetyt alueet on jo pääosin rakennettu asuinalueiksi. Kaupunginosaa, jossa Maarian kirkko sijaitsee, kutsutaan nykyäänRäntämäeksi.lähde?
Vuoden 1967 kuntaliitoksessa Turkuun liitetyt alueet ovat sen sijaan jääneetmaaseutumaisiksi muutamia asutuskeskittymiä lukuun ottamatta. LähelläLiedon rajaaTurku–Toijala-rautatien varressa sijaitsee suurehko Jäkärlän taajama. Siitä länteen moottoritien länsipuolella sijaitsevatMoision jaYli-Maarian kaupunginosat, joissa on paljon uutta pientaloasutusta. Tälle alueelle on jatkossakin tulossa lisää asukkaita. Vuosien 1944–1966 rajojen mukaisen Maarian alueella on nykyään noin 6 000 asukasta, joista suunnilleen puolet asuu Jäkärlässä. Kuntaliitosajankohtaan verrattuna alueen väkiluku on siis yli kaksinkertaistunut.lähde?
Maariassa sijaitsee vuonna 1982 Vähäjoesta eli Paattistenjoesta patoamalla tehtyMaarian allas, joka toimii vaihtoehtoisena raakavesilähteenä turkulaisille.lähde?
Kylät on liitetty Turkuun 1944
Liitetty Turkuun 1944.
Liitetty Turkuun 1967.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Maarian taajamat olivatJäkärlä (802 asukasta),Saramäki (507 asukasta) jaÅvikin alue (306 asukasta). Osa Jäkärlästä ulottui Liedon kunnan puolelle.[6]
Maarian alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluulounaisten välimurteiden ryhmään. Maarian murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppip,t,k,s-konsonanteissa.[7]
