Maaloula sijaitsee noin 60 kilometriäDamaskoksesta koilliseen ja 10 kilometriä Damskoksen jaHomsin väliseltä maatieltä länteen. Kaupunki on rakennettu hiemanamfiteatterin tapaisesti aukkoonQalamunvuorissa, jotka muodostavatAnti-Libanonvuorten viimeisen vuorijonon. Aukon toisella puolella on ylätasanko, josta johtaa kaksi solaa itse kaupunkiin.[1]
Georgios Kyproslainen kirjoitti Maaloulasta käyttäen siitä nimeäMagloula ja mainiten sen olevan osa LiboninFoinikiaa.Yaqut al-Hamawi kirjoitti puolestaan Maaloulan olevan piirikunta eliiklim lähellä Damaskosta. 1600-luvulla kaupungissa toimimelkiittien ortodoksinen hiippakunta ja vuonna 1724 se liitettiin hallinnollisestiSaidnayaan.Osmanien joukot ryöstivät kaupungin vuonna 1850 näiden kukistaessaBaalbekin emiiriMuhammad Harfušin johtamaa kapinaa. Osa kapinallisten joukoista oli paennut kylään ilman sen asukkaiden suostumusta. Maaloulaa vastaan hyökättiin myös vuosina 1860 ja 1925.[1]
Syyrian sisällissodan aikana kaupungin hallinnasta käytiin taisteluja kapinallisten ja Syyrian hallituksen välillä. Joulukuun 2013 jälkeen kaupunki vaihtoi käsiä vähintään neljään otteeseen. Osa kapinallisista kuuluial-Qaedaan yhteyksissä olleeseenal-Nusran rintamaan ja 12 paikallistanunnaa otettiin panttivangeiksi. Nunnat vapautettiin maaliskuussa 2014Qatarin välittämän vankienvaihtosopimuksen jälkeen ja hallituksen joukot tukenaanHizbollah valtasivat lopulta kaupungin saman vuoden huhtikuussa vallaten samalla muita alueita Qalamunvuorilla.[2]
Toisen solan suulla on Pyhän Sergiuksen kirkko, jonka jotkin osat ovat peräisinBysantin valtakunnan ajoilta.Muita kaupungin kirkkoja ovat Pyhän Leontiuksen kirkko ja Pyhän Eliaksen kirkko. Jälkimmäisestä on löydetty 300-luvulta peräisin olevamosaiikki.[1] Pyhän Theklan nunnaluostari kuuluu alueen tunnetuimpiin rakennuksiin. Monet rakennukset kärsivät vahinkoja sisällissodan taisteluiden aikana.[3] Maaloula on ollut vuodesta 1999 Syyrian aielistallaUnesconmaailmanperintöluetteloon.[4]
Maaloulan asukasluku vuoden 2004 väestönlaskennan mukaan oli yhteensä 2 762.[5] Osa kylän asukkaista on palannut taistelujen jälkeen, mutta osa on kadonnut.[3] Kylän asukkaat ovatkristittyjä ja suurin osa heistä on kreikkalaiskatolilaisia eli melkiittejä.[1] Kylässä puhutaanläntistä nykyarameaa, jota puhutaan vain yhteensä kolmessa kylässä Syyriassa. Kaksi muuta kylää ovat Bax'a ja Gubb'adin, mutta niiden asukkaat ovat nykyisinmuslimeja.[6]