Maailmankalenteri (engl.World Calendar,ransk.Calendrier universel) on yhdysvaltalaisenElisabeth Achelisin vuonna 1930 laatima ehdotus uudeksikalenteriksi. Se eroaisi nykyisin käytetystägregoriaanisesta kalenterista eräiden kuukausien pituuksien osalta sekä siinä, että sama päivä vuodesta sattuisi joka vuosi samaksiviikonpäiväksi.
Maailmankalenterissa vuosi jakautuisi neljään yhtä pitkään neljännekseen. Jokainen vuosineljännes käsittäisi 91 päivää, jotka jakautuisivat kolmeenkuukauteen ja 13viikkoon. Jokainen vuosineljännes alkaisisunnuntaista ja päättyisilauantaihin.
Jokaisen vuosineljänneksen ensimmäisessä kuukaudessa, toisin sanoentammikuussa,huhtikuussa,heinäkuussa jalokakuussa, olisi 31 päivää, kaikissa muissa kuukausissa 30 päivää.
Vuosi alkaisi aina samanaikaisesti kuin gregoriaanisessakin kalenterissa. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että yksi päivä vuodesta,karkausvuosina kaksi päivää, olisi jätettävä sekä kuukausien että viikkojen ulkopuolelle. Nämä päivät olisivat vuoden loppuun sijoitettu niin sanottumaailmanpäivä (ransk.Jour mondial), joka seuraisijoulukuun 30. päivää, sekä karkausvuosinakarkauspäivä, joka nykyisestä poiketen olisikesäkuun 30. päivän jälkeen. Tavanomaisenpäivämäärän sijasta näistä päivistä käytettäisiin merkintääW. Vaihtoehtoisesti voitaisiin maailmanpäivä kuitenkin käsittää myösjoulukuun 31. päiväksi ja karkauspäivä kesäkuun 31. päiväksi, jolloin vuoden vaihtuessa (31.12.–1.1.) sekä karkausvuosina myös kesä- ja heinäkuun vaihteessa (31.6.–1.7.) olisi poikkeuksellisesti kaksi sunnuntaita peräkkäin. ItalialainenMarco Mastrofini oli ehdottanut yhden tai kahden päivän jättämistä viikkolaskun ulkopuolelle jo vuonna 1834.[1]
Näin ollen jokaisen vuoden kalenteri olisi seuraavan kaltainen:
Koska kunkin vuosineljänneksen kalenteri olisi samankaltainen, voidaan ne esittää myös seuraavassa muodossa:
| Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu | Helmikuu Toukokuu Elokuu Marraskuu | Maaliskuu Kesäkuu Syyskuu Joulukuu | |||||||||||
| S | 1 | 8 | 15 | 22 | 29 | 5 | 12 | 19 | 26 | 3 | 10 | 17 | 24 |
| M | 2 | 9 | 16 | 23 | 30 | 6 | 13 | 20 | 27 | 4 | 11 | 18 | 25 |
| T | 3 | 10 | 17 | 24 | 31 | 7 | 14 | 21 | 28 | 5 | 12 | 19 | 26 |
| K | 4 | 11 | 18 | 25 | 1 | 8 | 15 | 22 | 29 | 6 | 13 | 20 | 27 |
| T | 5 | 12 | 19 | 26 | 2 | 9 | 16 | 23 | 30 | 7 | 14 | 21 | 28 |
| P | 6 | 13 | 20 | 27 | 3 | 10 | 17 | 24 | 1 | 8 | 15 | 22 | 29 |
| L | 7 | 14 | 21 | 28 | 4 | 11 | 18 | 25 | 2 | 9 | 16 | 23 | 30 |
| 31, joulukuuta,maailmanpäivä; 31. kesäkuuta (vain karkausvuosina) | W | ||||||||||||
Tammikuun alusta helmikuun 28. päivään sekä syyskuun alusta vuoden loppuun saakka päivämäärät sattuisivat maailmankalenterissa samoiksi päiviksi kuin gregoriaanisessa kalenterissakin. Muinakin kuukausina ero olisi enintään kaksi päivää. Myös vuosiluvut olisivat samat kuin gregoriaanisessa kalenterissa, kuten myös säännöt siitä, mitkä vuodet ovat karkausvuosia. Sitä vastoin viikonpäivät sattuisivat yhteen nykyisten kanssa vain keskimäärin joka seitsemäs vuosi.
Maailmankalenteria on aikoinaan ehdotettuKansainliiton, myöhemminYhdistyneiden kansakuntien hyväksyttäväksi ja otettavaksi käyttöön maailmanlaajuisesti. Ehdotuksen kannattajat ovat perustaneet järjestön nimeltäThe World Calendar Association. Heidän mukaansa siirtyminen uuteen kalenteriin tapahtuisi helpoimmin jonkin sellaisen vuoden alussa (esimerkiksi 2034), jolloin tammikuun 1. päivä muutoinkin sattuu sunnuntaiksi.
Ehdotusta yhden tai kahden vuoden päivistä jättämiseksi viikkolaskun ulkopuolelle on vastustettu muun muassa uskonnollisilla perusteilla, sillä sekäjuutalaiset,kristityt ettämuslimit ovat yleensä katsoneet uskonnollisten syiden edellyttävän, että viikoittaisen lepo- ja jumalanpalveluspäivän (useimmillakristityilläsunnuntain, juutalaisilla ja joillakin kristillisillä suuntauksilla kutenadventisteillalauantain elisapatin,muslimeillaperjantain) on ehdottomasti oltava juuri tiettynä ajankohtana siten, että se toistuu poikkeuksetta joka seitsemäs päivä, kuten se on toistunut jo satojen ellei tuhansien vuosien ajan; maailmankalenterissa lepopäivät sattuisivat tässä mielessä kohdalleen vain keskimäärin joka seitsemäntenä vuotena.