MIM-72 Chaparral (M48 Chaparral,M730 Chaparral)[1] oliyhdysvaltalainen SPAAM-tyylinen(Self-propelled anti-aircraft missile system)ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, joka on etusijassa tarkoitettu maavoimien, lähi-ilmatorjuntaa varten tehtyyn suojaamiseen.[2]Ohjusjärjestelmässä on lämpöhakuinenilmatorjuntaohjus, periaatteessaAIM-9 Sidewinderia vastaava, panssariajoneuvon alustalla. Ohjus oli laivaston käyttämä D-tyyppi, sen kantama oli 9 km ja lakikorkeus 3 km sekä suurin nopeus 2,5 Machia.[3] Tuliannos eli ohjuslataus oli 4 ohjusta, mutta 12 ohjusta kuului yhden yksikön järjestelmään kaiken kaikkiaan. Miehistön määrä oli 2 henkeä.Asetyyppi otettiin käyttöön vuonna 1969, ohjusasevaunuja valmistettiin 600 vaunuyksikön verran.[4] Se palveli vielä 1980-luvulla, mutta se poistettiin käytöstä vuoteen 1990 mennessä. Ampuma-alusta elilavetti oli saman tyyppinen kuinM163 Vulcanin aseistuksessa.[3]
Asetyypin edeltäjä oli 1959 lähtien Forward Area Air Defense -ohjelmassa kehitetty MIM-46 Mauler, joka ei tullut tuotantoon sen lukuisten ongelmien vuoksi. Tämän vuoksi armeija aloitti 1963 Interim Forward Area Air Defense -ohjelman, joka otti käyttöön Sidewinderin. Järjestelmään kuului MIM-72 Chaparral -ohjus, M54-laukaisin ja M730-kuljetus/laukaisinvaunu ohjuksille, joista yhdessä käytetään nimeä M48-tuliyksikkö. Vaunun alusta perustuuM113-kuljetusvaunuun. "Interim" viittaa väliaikaisratkaisuun, mutta Maulerin ongelmia ei ikinä saatu ratkaistua.[3]
MIM-72 Chaparral oli Yhdysvaltain asevoimien ohella käytössä sen muutamissa liittolaismaissa. Euroopan alueella Portugali oli ainut tämän asetyypin käyttäjämaa.