Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

México

Koordinaatit:19°24′38″N,99°07′50″W
Wikipediasta
México
(Ciudad de México)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

México

Koordinaatit:19°24′38″N,99°07′50″W

ValtioMeksikoMeksiko
OsavaltioDistrito Federal
Perustettu1325 (Tenochtitlán)
Hallinto
 – HallintojohtajaClara Brugada
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala733 km²
 – Metropolialue7 866 km²
Korkeus2 240 m
Väkiluku (2010)8 555 272[1]
 – Väestötiheys11 667 as./km²
 – Metropolialue20 116 842
(Valle de México)
 – Väestötiheys metropolialue2 656 as./km²
AikavyöhykeUTC−6
 – KesäaikaUTC−5
Postinumero01000–16999
Suuntanumero(t)55
Lempinimi:Ciudad de los Palacios, Ciudad de la Esperanza, Capital en Movimiento
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo







México (esp.Ciudad de México eliMeksikon kaupunki) onMeksikonpääkaupunki. Kaupungista käytetään usein myös englanninkielistä nimeäMexico City, sillä useissa kielissä kaupungin nimi kirjoitetaan samalla tavalla tai lähes samalla tavalla kuin koko maan nimi. México on maailman suurinespanjankielinen kaupunki.[2]

México on Amerikan mantereen vanhin edelleen pääkaupunkina toimiva kaupunki. Sen paikalla sijaitsi aikoinaanAsteekkivaltakunnan pääkaupunkiTenochtitlán. Lisäksi México onQuiton ohella ainoa Amerikan mantereen pääkaupunki, joka on mantereen alkuperäisväestön perustama.[3]

Maantiede, luonto ja ilmasto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin ydin sijaitseeMeksikon osavaltioista erillisellä liittovaltion alueella (Distrito Federal de México taiMéxico, D.F.), jonka asukasluku oli vuonna 2010 noin 8,85 miljoonaa.[4] Kaupungin pinta-ala on 1 485 neliökilometriä (Distrito Federal). Metropolialueella asui vuonna 2009 noin 21,2 miljoonaa ihmistä.[4] México sijaitsee aiemmanasteekkien pääkaupunginTenochtitlánin paikalla.[5]

Kaupungin keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 2 240 metriä. Se sijaitsee ympäröivän vuoriston keskelle jäävässämaljassa, mikä pahentaa alueen vakavaa ilmansaasteongelmaa.[6] México oli maailman pahiten saastuneita kaupunkeja 1980-luvulla. Ilmanlaatua on pyritty parantamaan monenlaisilla toimilla ja rajoituksilla, ja monien saasteiden määrät pienenivät neljäsosaansa vuosina 1992–2013. Kaupungin kasvu on kuitenkin lisännyt liikenteen määrää ja päästöjä.[6][7]

Méxicon lähistöllä tapahtuu myösmaanjäristyksiä. Vuonna 1985 suurta tuhoa aiheutti järistys, jonka voimakkuus oli 8,1Richterin asteikolla.[8] Järistyksessä kuoli yli 10 000 ihmistä. Tasan 32 vuotta edellisen tuhoisan järistyksen jälkeen Méxicoa runteli jälleen voimakas maanjäristys, voimakkuudeltaan 7,1. Järistyksessä kuoli yli 220 ihmistä. Järistys aiheutti myösPopocatépetl-tulivuoren purkauksenPueblan osavaltiossa.[9]

Kasvillisuus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sijaitsee neotrooppisella kasvillisuusalueella. Sen kasvistosta julkaistiin vuonna 1983 tutkimus, jossa löydettiin 564 kasvilajia, muun muassabanaani,vesihyasintti,ihmeköynnöksiä jaavokado.[10]

Ilmasto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Méxicon ilmastotilastoa
tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjoulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)21,222,925,726,626,524,623,023,322,322,221,820,8ka.23,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)5,87,19,210,811,712,211,511,611,59,87,96,6ka.9,6
Sademäärä (mm)11,04,310,125,956,0134,8175,1169,2144,866,912,16,0Σ816,2
Sadepäivät (d)2,32,13,17,912,717,723,422,818,99,54,42,6Σ127,4
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
21,2
5,8
22,9
7,1
25,7
9,2
26,6
10,8
26,5
11,7
24,6
12,2
23,0
11,5
23,3
11,6
22,3
11,5
22,2
9,8
21,8
7,9
20,8
6,6
S
a
d
a
n
t
a
11,0
4,3
10,1
25,9
56,0
134,8
175,1
169,2
144,8
66,9
12,1
6,0


Lähde:Weather Information for Ciudad de Mexico World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.

Hallintoalueet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Méxicon hallintoalueet.

México on jaettu 16 hallintoalueeseen (esp.delegación), joilla on kunnallinen itsehallinto. Hallintoalueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin (esp.colonias). Hallintoalueet ovat:[11]

Liikenne

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Méxicon pääkatu on Paseo de la Reforma, joka on kaupungin halkaiseva, 12 kilometriä pitkä puistokatu.

Méxicon liikenne on vilkasta kaupungin asukastiheyden ja yksityisautojen määrän vuoksi.lähde?

Yksityisautoilun haittoja pyritään pienentämäänHoy No Circula -ohjelmalla, joka rajoittaa auton käyttöä eri viikonpäivinä auton rekisterinumeron mukaan.[12] Mielipiteet ohjelman toimivuudesta vaihtelevat, ja kerrotaan, että tarkastuksia voi välttää lahjuksilla.[7]

Kaupunginmetrojärjestelmä on maailman vilkkaimpia: enimmillään vuonna 2012 sitä käytti päivittäin 4,4 miljoonaa matkustajaa. Järjestelmä koostuu 12 linjasta ja 195 asemasta.[13] Lipulla voi matkustaa metrossa, kunnes poistuu metroaseman porteilla eristetyltä alueelta. Sarja- tai kuukausilippuja ei ole. Vaikka metrolinjoja on paljon, ei metro tavoita läheskään koko jatkuvasti kasvavaa kaupunkia. Tämän ongelman helpottamiseksi tietyillä pääteasemilla metroverkon laidoilla matkaa pääsee jatkamaan paikallisjunalla. Aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina osa vaunuista on rajattu naisten ja lasten käyttöön.lähde?

Méxicon kansainvälinen lentoasema palvelee metropolialuetta.

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa järjestettiinPan-Amerikan kisat vuonna 1955[14] jakesäolympialaiset vuonna 1968[15].

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. MEXICO: States and Major Cities citypopulation. Viitattu 28.11.2016.
  2. About Mexico City www.intertraffic.com. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)
  3. About Mexico City Mexico City. 2025. Viitattu 27.2.2025. (englanniksi)
  4. abNational Population Council: Mexico City Metropolitan Area (pdf) Government of the State of Mexico. Viitattu 23.8.2010. (espanjaksi)
  5. Tenochtitlán: History of Aztec Capital Live Science. 2013. Viitattu 28.11.2016. (englanniksi)
  6. abComing up for air Harvard Gazette. Viitattu 28.11.2016.
  7. abWhy Mexico City's bad air can’t be ignored — or easily fixed PRI. Viitattu 28.11.2016.
  8. Adler, David: The Mexico City earthquake, 30 years on: have the lessons been forgotten? The Guardian. 2015. Viitattu 28.11.2016.
  9. Meksikossa voimakas maanjäristys – yli 200 ihmistä kuollut Iltalehti. 19.9.2017. Viitattu 26.1.2018.
  10. Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko & Metsätähti Oy: Vantaan luonto. Kasvit, s. 406-407. Vantaan kaupunki, 1996. ISBN 951-8959-47-1
  11. Delegaciones Méxicon kotisivut. Viitattu 23.8.2010. (espanjaksi)
  12. Schechter, Daniel C. & Quintero, Josephine: Lonely Planet Mexico City, City Guide, s. 35. (3. painos) Lontoo: Footscray, Vic, 2008. ISBN 9781740591829 Lonely Planet Mexico City, City Guide (with Pullout Map) – Google-teoshaun tulos Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  13. The world’s top 10 busiest metros Railway Technology. Viitattu 28.11.2016.
  14. Past Games Panam Sports. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  15. Mexico 1968 olympic.org. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Matkaopas aiheestaMexico City Wikivoyagessa(englanniksi)
Itä
Kaakko
Keskusta
Koillinen
Lounas
Luode
Länsi
Afrikka (3)
Aasia (29)
Eurooppa (5)
Pohjois-Amerikka (3)
Etelä-Amerikka (5)
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Tieteilijät
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=México&oldid=23692062
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp