Tämä artikkeli käsittelee maantiedettä. Kaupungin virkamiehestä kertoo artikkelimääri (virka).
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Määrin sijaintiEuroopan unionissaTšekin maat ja nykyiset hallintoalueetMäärin vaakunaMäärin lippu
Määri (tšek.Morava,saks.Mähren jalat.Moravia) on historiallinen maakunta nykyisessäTšekin tasavallassa. Sen rajanaapureita ovat Böömi, Sleesia, Slovakia ja Itävalta.[1] Määri on saanut nimensäMorava-joen mukaan.[2]
Tšekin tasavalta koostuu kolmesta historiallisesta maakunnasta,Böömistä, Määristä ja pienestä osastaSleesiaa. Määri ei ole toisen maailmansodan jälkeen ollut virallinen hallintoalue. Sen nykyinen pääkaupunki onBrno, mutta historiallinen keskus olikolmikymmenvuotiseen sotaan saakkaOlomouc. Määri kattaa Tšekin pinta-alasta vajaan kolmasosan.
Määrissä puhutaan tšekin yleiskielestä poikkeavia murteita. Jotkutmääriläiset eli moraavit määrittelevät itsensä etnisesti tšekeistä eli böömiläisistä erilliseksi ryhmäksi. Kun vielä vuonna 1991 maan väestöstä 1 362 000 ihmistä eli 13,2 prosenttia ilmoitti olevansa määriläisiä, on määrä vuoteen 2001 mennessä supistunut 380 000:een eli 3,7 prosenttiin.selvennä
Varhemmin kelttien ja myöhemmin germaanien asuttama Määri päätyi 500-luvun lopullalänsislaavien asuinalueeksi, ja 800-luvulla se oli niin kutsutunSuur-Määrin valtakunnan keskus. Vaikka alue oli tšekinsukuisten asuttama, se ei suinkaan alusta alkaen kuulunut prahalaisten muodostamaan ruhtinaskuntaan, vaan sillä oli omat paikalliset hallitsijat. Noin vuonna 1000 se joutuiPuolalle ja 1029Böömille. Bööminkin ylivallan aikana Määrillä oli toisinaan oma ruhtinas, useimmiten Böömin kuninkaan sukulainen, joka joskus oli jopa kuninkaan kilpailija.
Määristä tuli 1182 rajakreivikuntaPyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Se liitettiin vuonna 1478 hetkellisestiUnkariin, jolta se palautui muodollisesti Böömille, jonka mukana se päätyiItävallan alaisuuteen vuonna 1526. Uskonpuhdistuksella eri muodoissaan (hussilaisuus,luterilaisuus japietismi) oli kannattajia erityisesti Määrin alueella. Määriläisprotestantteja lähti huomattavia määriä pakoonmilloin?Yhdysvaltoihinkin asti, missä heistä muodostui yksi muun muassaPennsylvanian vanhoillisten yhdyskuntien taustaryhmistä (vertaaWachovia).Tšekkoslovakian osana Määri oli vuosina 1918–1992, ja Tšekkiin se on kuulunut vuodesta 1993.