| Lyyraturska | |
|---|---|
.jpg) | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Turskat Gadidae |
| Suku: | Pollachius |
| Laji: | pollachius |
| Kaksiosainen nimi | |
Pollachius pollachius | |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Lyyraturska (Pollachius pollachius) on Luoteis-Euroopan vesienturskakala.
Muidenturskaheimon kalojen tapaan lyyraturskalla on kolme selkäevää ja kaksi peräevää. Lajin tunnistaa eteen työntyvästä alaleuasta. Lyyraturska kuuluu samaan sukuun kuinseiti, josta sen erottaa leuan viiksisäikeen puuttuminen ja jyrkemmin kaartuva kylkiviiva. Lyyraturskan pituus täysikasvuisena on noin 60–75 cm.
Lyyraturskan esiintymisalue ulottuuIslannista jaPohjois-NorjastaBiskajanlahdelle, mutta keskittyyPohjanmereen jaBritteinsaarten ympäristöön. Paikoitellen lajia esiintyy myösItämeren läntisissä osissa, ja sitä on tavattu satunnaisesti myösViron rannikolta.
Nuoret kalat ovat pelagisia ja elävät lähellä rantaa, vanhemmat vaeltavat ulommas, mutta elävät kuitenkin alle 200 metrin syvyydessä kalliopohjilla. Lyyraturskat ovat petoja, jotka saalistavat kaloja, lähinnäkilohailia,silliä,makrillia jatuulenkalaa sekääyriäisiä.
Lyyraturska on talouskala, muttei vanhastaan ole kuulunut kaupallisesti keskeisiin pyyntikohteisiin. Sitä saadaan sekasaaliina muun kalastuksen yhteydessä. Pyytämiseen käytetään lähinnä seisovia pyydyksiä kuten verkkoja ja pitkääsiimaa.
Vuonna 1987 FAO:n ilmoittama kokonaissaalis oli suurimmillaan, 17 900 tonnia, vuonna 2005 noin 11 000 tonnia. Tärkeimmät pyyntimaat ovatNorja jaRanska. Lajin kannan kestävyyttä ei ole arvioitu, mutta varovaisuusperiaatteella vuoden 2008 ohjeelliseksi saaliskiintiöksi oli sovittu noin 18 000 tonnia.
Lyyraturskaa käytetään Englannissafish’n’chips -annoksiin, ja sitä suositellaan ekologisena vaihtoehtona, koska se ei ole uhanalainen.
