Ludwid Quidden elämää sävytti elämä neljän eri saksalaisen yhteiskuntajärjestelmän alaisuudessa. Aluksi, vuoteen1890 saakka, rautakansleriOtto von Bismarck hallitsi yhteiskuntaa, ja sen jälkeen vuoteen1918 Saksa oli henkilöitynytHohenzollernien keisarikuntaan. Sitten vuorossa oli1918–1933Weimarin tasavalta, ja lopulta vielä vanhuksena hän sai kokeanatsi-Saksan jaAdolf Hitlerin yhteiskunnan. Hän lähti kuitenkin maanpakoon Sveitsiin melkein heti natsien noustua valtaan.
Ludwig Quidde syntyi hyvinvoivaan porvarilliseen kauppiasperheeseen ja vietti lapsuutenaBremenissä. Hän opiskeli historiaa, ja jo varhain hän aloitti aktiivisen toimintansa Saksan rauhanyhdistyksessä (Deutsche Friedensgesellschaft). Jo nuorena hän vastusti kansleri Bismarckin politiikkaa.
Vuonna1894 hän julkaisi 17-sivuisen kirjasenCaligula. Eine Studie über römischen Caesarenwahnsinn, jossa oli 79 alaviitettä. Tässä lyhyessä esseessään hän käsitteli yhteneväisyyksiä Rooman keisarikunnan ja oman aikansa välillä. Kirjoittaja löysi paljon yhtäläisyyksiä keisariCaligulan ja Saksan keisariVilhelm II:n välillä; molemmille oli tyypillisistä esimerkiksi megalomania. Kirjan jälkiseuraukset olivat tuhoisat, sillä hän oli vaatinut kirjasen julkaisua omalla nimellään. Quidde joutui luopumaan akateemisesta urastaan historioitsijana.
Quidden saatua rauhantyöstään Nobelin rauhapalkinnon vuonna1927 oli itsestään selvää, ettei hän enää olisi voinut asua voimalla aseistuvassa natsihallinnon Saksassa. Hän lähti maanpakoon vuonna1933 ja kuoli maanpakolaisuudessa Sveitsissä.
Caligula: Eine Studie über römischen Cäsarenwahnsinn. Leipzig, Wilhelm Friedrich, 1894.
Der erste Schritt zur Weltabrüstung. Berliini, Hensel, 1927.
European Militarism before the War, in World Tomorrow, 9 (lokakuu, 1926) 161–162.
The Future of Germany, in Living Age, 321 (huhtikuu 5, 1924) 635–638.
Recollections of a Stutterer, in Living Age, 328 (helmikuu 13, 1926) 360–363.
Die Schuldfrage. Berliini, Schwetschke, 1922.
Shall There Be a Germany Irredenta?, in Living Age, 302 (Syyskuu 6, 1919) 583–585.
Sollen wir annektieren? Denkschrift des Bundes Neues Vaterland. Berliini, 1915.
Taube, Utz-Friedebert, Ludwig Quidde:Ein Beitrag zur Geschichte des demokratischen Gedankens in Deutschland. Kallmünz über Regensburg, Lassleben, 1963.
Wehberg, Hans, ed., Ludwig Quidde:Ein deutscher Demokrat und Vorkämpfer der Völkerverständigung. Offenbach am Main, Bollwerk, 1948.
