| Ludvikan kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Taalainmaan lääni |
| Maakunta | Taalainmaa |
| Keskustaajama | Ludvika |
| Kuntakoodi | 2085 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 490,37 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 26 497 |
| – Väestötiheys | 17,8 as./km² |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Ludvikan kunta (ruots.Ludvika kommun) onTaalainmaan läänissä sijaitsevaRuotsinkunta.Maakuntajaossa se kuuluuTaalainmaahan. Kunnan keskustaajama onLudvika.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 490,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 26 497 henkeä (31.12.2021).[2]
Ludvika on laulajaJari Sillanpään ja entisen kansanedustajanLyly Rajalan syntymäkunta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 9,16 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Ludvikantaajaväkinen yhdyskunta perustettiin Ludvikan maalaiskuntaan vuonna 1901. Vuonna 1915 se erotettiin Ludvikankauppalaksi, joka muutettiin kaupungiksi jo vuonna 1919. Jäljelle jääneeseen Ludvikan maalaiskuntaan ja Norrbärken maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1918 uusi taajaväkinen yhdyskunta,Marnäs. Se liitettiin Ludvikan kaupunkiin vuonna 1925. Tämän jälkeen aluejako pysyi pitkään samana, eikä se muuttunut vuoden 1952 kuntauudistuksessakaan. Ludvikan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1963. Nykyinen Ludvikan kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kaupunki sekä Grangärden ja Säfsnäsin maalaiskunnat.
Nykyinen vaakuna on entisen Ludvikan kaupungin vaakuna. Myös kaikilla kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
| Ludvikan kunnan väestönkehitys 1950–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1950 | 30 786 | |||
| 1955 | 33 688 | |||
| 1960 | 35 776 | |||
| 1965 | 34 947 | |||
| 1970 | 33 245 | |||
| 1975 | 33 069 | |||
| 1980 | 31 695 | |||
| 1985 | 29 907 | |||
| 1990 | 29 421 | |||
| 1995 | 28 176 | |||
| 2000 | 26 450 | |||
| 2005 | 25 537 | |||
| 2010 | 25 810 | |||
| 2015 | 26 362 | |||
| 2020 | 26 604 | |||
| Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2] | ||||
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 059 | 15,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 950 | 3,6 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 747 | 6,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 19 606 | 74,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 756 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 148 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 439kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 51 000kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Ludvikan Fredriksbergissä toimi vuosina 1888–1972 sellu- ja paperitehdas, jota edelsi rautaruukki[13].
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots.dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots.nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta.Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,1 | 1,5 | |
| jalostus | 40,8 | 37,9 | |
| palvelut | 57,6 | 60,1 | |
| tuntematon | 0,5 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 12 169 | 11 363 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 107,1 | ||
Kunnassa on 12taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 083 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Ludvika* | 14 092[18] |
| 2 | Grängesberg | 3 481 |
| 3 | Sörvik | 743 |
| 4 | Fredriksberg | 655 |
| 5 | Nyhammar | 654 |
| 6 | Saxdalen | 604 |
| 7 | Sunnansjö | 560 |
| 8 | Håksberg | 458 |
| 9 | Blötberget | 428 |
| 10 | Gonäs | 357 |
| 11 | Grangärde | 351 |
| 12 | Persbo | 344 |
Kunnankeskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. KokoLudvikan taajamassa on 14 498 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myösSmedjebackenin kuntaan.[18] Persbon taajaman nimenä on joskus ollut myösÖvre Persbo.[19]
Yli 200 asukkaantaajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaanpientaajamat:[20]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tuna-Hästberg kuuluu osin myösBorlängen kuntaan.[21]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajatvaltiopäiville,aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Ludvikan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ludvikan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 5 | 5 | 6 | 5 | 5 | 6 | 5 | 5 | 5 | 7 | 9 | 10 | 10 | ||
| Keskustapuolue | 11 | 10 | 8 | 6 | 6 | 6 | 5 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 4 | ||
| Liberaalit | 3 | 3 | 2 | 1 | 3 | 2 | 3 | 2 | 0 | 3 | 1 | 2 | 1 | 1 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 0 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 28 | 29 | 30 | 32 | 26 | 25 | 29 | 30 | 25 | 22 | 24 | 22 | 17 | 15 | ||
| Vasemmistopuolue | 5 | 4 | 6 | 6 | 7 | 6 | 3 | 5 | 10 | 6 | 4 | 4 | 4 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 7 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 7 | 5 | 4 | 7 | 3 | 4 | 2 | 1 | 1 | ||
| Yhteensä[25] | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviinpiireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavatRuotsin kirkon seurakunnat:[26]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukeekbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
