Ludvig Nobel (27. heinäkuuta1831Tukholma –12. huhtikuuta1888Cannes, Ranska) oli ruotsalais-venäläinen insinööri ja teollisuusmies, jota pidetään Venäjän öljyteollisuuden perustajana. Hän otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön öljyn kuljetuksensäiliölaivoissa ja rautateilläsäiliövaunuissa.[1][2]
Ludvig Nobelin isä oli ruotsalainen insinööri, keksijä ja teollisuusmiesImmanuel Nobel. Hänen veljiään olivatNobel-palkintojen perustajaAlfred Nobel jaRobert Nobel (1829–1896). Isä Immanuel Nobel muutti perheineen Ruotsista Venäjälle 1838 myydäkseen siellä keksintöjään, muun muassa veden alla räjähtäväämerimiinaa, joka kiinnostikin Venäjän keisariNikolai I:tä. Hän perusti vuonna 1842PietariinFonderies et Ateliers Mécaniques Nobel Fils -nimellä toimineen mekaanisen verstaan ja valimon. Ludvig Nobel kävi koulunsa Venäjällä ja työskenteli sitten isänsä tehtaassa. Nobelin tehdas saiKrimin sodan aikana 1853–1856 runsaasti tilauksia Venäjän hallitukselta ja tehtaassa työskenteli parhaimmillaan 1 000 työntekijää. Sodan päätyttyä myös tilaukset loppuivat, kun uusi keisariAleksanteri II supisti sotilasbudjettia, ja Immanuel Nobel joutui vuonna 1859 luovuttamaan tehtaan velkojilleen muuttaen sitten perheineen takaisin Ruotsiin. Robert ja Ludvig jäivät kuitenkin Venäjälle.[1][2]
Vuonna 1862 Ludvig Nobel perusti omalla nimellään tehtaan, joka alkoi menestyä, kun Nobel onnistui hankkimaan sille suuria tilauksia Venäjän armeijalta. Nobel oli vuosina 1871–1880Permin lähellä sijainneenIževskin kruunun kivääritehtaan vuokraajana. Hän suunnitteli useita teollisuudessa käytettyjä työkoneita ja vaikutti merkittävästi Venäjän koneteollisuuden kehittymiseen. Vuonna 1873 Nobel sai Venäjän hallitukselta suuren kivääritilauksen ja hän lähetti veljensä Robertin hankkimaan kiväärientukkeja vartenpähkinäpuutaKaukasuksen alueelta. Robert osti kuitenkin pähkinäpuun ostoon tarkoitetuilla 25 000ruplalla pienenöljynjalostamonBakun alueelta, ja hän sai sitten Ludvigilta lisää rahaa jalostamon uudistamiseen ja laajentamiseen. Vuoteen 1876 mennessä Nobelin veljesten jalostamosta oli tullut Bakun johtava öljynjalostamo, ja samana vuonna Nobel lähetti ensimmäisenvalopetrolitoimituksen Bakusta Pietariin. Nobel perusti vuonna 1879Branobel-öljyhtiön (nimi oli lyhenne venäjän kielen sanoistaбратьев Нобель,"Nobel veljekset") jossa hänen veljensä Robert ja Alfred olivat myös osakkaina. Vuonna 1899 Branobel tuotti 17,7 prosenttia Venäjän öljystä.[1][2]
Vuonna 1878 Nobel suunnitteli ja rakennutti Ruotsissa Lindholmen-Motalan telakalla maailman ensimmäisen öljyn kuljetukseen tarkoitetun säiliölaivanZoroasterin joka alkoi kuljettaa samana vuonna öljyäKaspian merellä BakustaAstrakaniin. Nobel rakennutti 1879TsaritsyniinVolgan varrelle useita öljysäiliöitä valopetrolin varastointia varten. Hän rakennutti myös vuonna 1883 ensimmäiset säiliövaunut, joiden avulla öljytuotteita voitiin alkaa kuljettaa rautateitse. Sitä ennen öljyä oli kuljettu puutynnyreissä, jotka eivät kuitenkaan enää olleet sopivia suurten öljymäärien kuljetukseen. Nobel kehitti myös öljynjalostamoja ja rakennutti 1878 Bakuun öljyputket yhdistämään öljylähteet Branobelin jalostamohin. Nobel perusti Bakuun myös tutkimuslaboratorion, jossa kehitettiin uusia öljynjalostusmenetelmiä ja uusia öljyalan tuotteita. Hän alkoi myös käyttää geologeja uusien öljyesiintymien etsimisessä.[3]
Nobel otti yrityksissään käyttöön voitonjakojärjestelmän öljy-yhtiön työntekijöille. Hän myös perusti heitä varten säästökassan ja rakennutti työntekijöille Bakuun asuntoja, ruokaloita, kirjastoja ja kokoustiloja. Nobelin yhtiöllä oli myös oma sairaala työntekijöitä varten. Nobelin veljekset rakennuttivat itselleenVilla Petrolea -nimisen asuinpalatsin Bakuun Mustan kaupungin nimellä tunnetulle alueelle, jonne öljynjalostus oli keskittynyt.[1]
Ludvig Nobelin kuoltua Branobelin johtoon tuli hänen poikansaEmanuel Nobel (1859–1932). Ludvig Nobel on haudattuSmolenskin luterilaiselle hautausmaalle Pietariin. Emanuel Nobel joutui pakenemaan Venäjältä kesällä 1918Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen jabolsevikit takavarikoivat Nobelin perheen Venäjällä olleet omistukset.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
