Pelican State (virallinen; Pelikaaniosavaltio), Bayou State, Child of the Mississippi (Mississippin lapsi), Creole State (Kreoliosavaltio), Sportsman's Paradise (Urheilijan paratiisi), Sugar State (Sokeriosavaltio)
Motto
Union, Justice, Confidence (eng. Liitto, oikeus, luottamus)
Osavaltion pinta-alasta noin 57 000 neliökilometriä eli lähes puolet on suota ja Mississippin tulvamaata; joen tulvat eivät kuitenkaan ole vuotuisia ja niitä yritetään estää padoilla ja rantavalleilla. Noin 71 000 neliökilometriä osavaltion maa-alasta on ylänköä, lähinnä preeriaa ja metsiä. Luoteis-Louisianassa sijaitsevaDriskill Mountain (163 m) on osavaltion korkein kohta.
Vuoden kuumimpia kuukausia ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila New Orleansissa on noin 32,5 astetta. Keskimääräinen alin on aina nollan yläpuolella, kylmimmillään tammikuussa noin kahdeksan astetta.[4]
Nykyinen Louisiana on vain osa paljon laajemmastaLouisianan alueesta, jonka Yhdysvallat vuonna 1803 osti Ranskalta. Nimensä se on saanut nimensä Ranskan kuningasLudvig XIV:n (ransk.Louis XIV) mukaan.[5]
Ennen eurooppalaisten tuloa alueelle 1500-luvulla aluetta asuttivat useat intiaaniheimot, suurimpia olivatnatchezit jachoctawit.Pánfilo de Narváez oli ensimmäinen eurooppalainen Louisianassa, hän johti espanjalaista retkikuntaa 1528. 1600-luvulla ranskalaiset saivat jalansijaa alueella. 1763 Ranska hävisi sodassa Isolle-Britannialle ja joutui luopumaan suuresta osasta aluettaan Pohjois-Amerikassa, Louisianan valtaosa päätyi espanjalaisten käsiin. Espanjalaisten aikana Louisianaan muutti paljon ranskankielisiä pakolaisiaAcadiasta.
Vuonna 1800 Espanjalle kuulunut osa Louisianaa joutui takaisin Ranskalle[5], mutta vuonna 1803Napoleon myi sen Yhdysvalloille 15 miljoonan dollarin hintaan.[6] Yhdysvallat lisäsi maapinta-alaansa 2 145 000 km², joten hintaa yhdelleeekkerille kertyi vain 3 senttiä.
Vuonna 1804 Yhdysvaltojen ostaman alueen eteläosasta muodostettiinOrleansin territorio, joka vuonna 1812 muutettiin Louisianan osavaltioksi.[7][8]Vuonna 2005Hurrikaani Katrina aiheutti paljon tuhoja rannikolla, etenkin New Orleansin alueella.
Louisianan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Sen jäsenten määrä voi vaihdella vaalikaudesta toiseen, mutta ylähuoneessa eli senaatissa on enintään 39 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa enintään 105 jäsentä.[9]
Louisiana on ainut Yhdysvaltojen osavaltiosta, jossa lakijärjestelmänä onsäädösoikeus muualla Yhdysvalloissa käytettäväntapaoikeuden sijaan. Tämä johtuu Louisianan entisestä asemastaNapoleon I:n hallitseman Ranskan alaisuudessa, ja Louisianan lakia kutsutaankin joskus nimelläNapoleonic Code. Siinä on myös espanjalaisia vaikutteita, joiden laajuudesta on kiistelty.[10] Ylintä toimeenpanovaltaa käyttääkuvernööri.
Louisiana on jaettu 64piirikuntaan.[11] Toisin kuin suurimmassa osassa Yhdysvaltoja, Louisianassa piirikunnista käytetään nimitystäparish.[12]
Louisiana on sosiaalisestikonservatiivinen osavaltio, ja se on vankkaa republikaanien kannatusaluetta.[13]
Louisianassa on käytössä niin sanottu neljän hudin laki, jonka nojalla neljännestä rikoksesta seuraa ainaelinkautinen vankeusrangaistus riippumatta rikosten vakavuudesta. Peräti 98 prosenttia Yhdysvalloissa väkivallattomista rikoksista annetuista elinkautisista vankeusrangaistuksista on annettu Louisianassa.ACLU on vaatinut liittovaltion hallintoa ja osavaltioita lopettamaan elinkautisten tuomioiden langettamisen väkivallattomista rikoksista.[14] Louisianassa onkin Yhdysvaltain osavaltioista enitenvankeja suhteessa väkilukuun: vuonna 2013 ennätykselliset 1,42 prosenttia Louisianan aikuisväestöstä istui vankilassa, kun vankien osuus koko Yhdysvaltain aikuisväestöstä oli 0,91 prosenttia.[15]
Kuolemanrangaistus on käytössä Louisianassa. Vuoden 1976 jälkeen osavaltio on teloittanut 28 vankia. Viimeisin teloitus suoritettiin myrkkyruiskeella 7. tammikuuta 2010.[16]
Louisianan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 219 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltain osavaltioista 24. sijalla.[17]
Louisianan maatalouden tuloista 60 prosenttia tulee maanviljelystä ja loput 40 prosenttia karjataloudesta. Tärkein viljelyskasvi onsokeriruoko. Se on myös Yhdysvaltojen suurin katkarapujen tuottaja.[18]
St. Louis Cathedral on roomalaiskatolinen kirkko New Orleansissa.
Vuonna 2020 osavaltion väkiluku oli 4 657 757. Rodullinen jakauma oli seuraavanlainen:[23]
57,1 % valkoisia
31,4 % afroamerikkalaisia
6,9 % latinoja (mistä tahansa rodusta)
1,9 % aasialaisia
0,7 % alkuperäiskansojen edustajia
3,1 % muiden rotujen edustajia
5,9 % enemmän kuin yhden rodun edustajia
Afroamerikkalaiset ovat enemmistönä etenkin osavaltion keski-ja luoteisosissa, kun taas valkoisia on enemmän pohjoisosissa. Viime aikoina valkoisten määrä on kasvanut nopeasti, koska monet iäkkäät ihmiset ympäri Yhdysvaltojen ovat muuttaneet osavaltioon sen leutojen talvien, kauniiden maisemien ja ystävällisten asukkaiden takia; suurin osa näistä muuttajista on ollut valkoisia.
Vuonna 2000 91,2 % osavaltion asukkaista puhui äidinkielenäänenglantia, 4,8 %ranskaa ja 2,5 %espanjaa. Louisiana on ainoa Yhdysvaltojen osavaltio, jossa ranskan kielellä on erityinen asema.
Muiden eteläisten osavaltioiden tapaan suurin osa, 57 %, Louisianan asukkaista onprotestantteja.Katolisia on 26 %, uskonnottomia 13 % ja muita kuinkristittyjä on 2 % asukkaista.[24]
Louisianan keittiö onYhdysvaltain muuhun ruokakulttuuriin nähden omaleimainen ja perustuu osin aluetta 1700-luvulla hallinneenRanskan ruokakulttuuriin. New Orleansista kehittyi kansainvälinen kaupunki, mikä jätti jälkensä sen ruokakulttuuriin. New Orleansin mustat keittäjät, ranskalaiset, kaupunkiin muuttaneet siirtolaiset sekäintiaanit loivat kreolikeittiön, johon tuli vaikutteita muun muassa myösEspanjasta,Italiasta ja Afrikasta.[25] Louisianalaistacajun-keittiötä voidaan kutsua kreolikeittiön maalaisversioksi, ja se on lähempänä eteläranskalaista keittiötä kuin monen ruokakulttuurin sekoituksena syntynyt kreolikeittiö. Cajun-ruoka on yleensä tuhdimpaa ja pippurisempaa kuin kreoliruoka.[26] Tunnetun cajun-kokinPaul Prudhommen mukaan kreoli- ja cajun-ruoat eroavat yhä kotona tehtyinä, mutta ravintoloissa niiden eroa ei enää juuri huomaa, ja monet puhuvatkin niiden sijaan Louisianan keittiöstä.[27]
Louisianalaiselle keittiölle on tyypillistä erityisesti sipuli,varsiselleri ja vihreäpaprika. Kreolikeittiössä käytetään paljon merikaloja ja -äyriäisiä, mutta sisämaan ja jokivarsien cajunien resepteissä näkyy makeanveden kaloja,riistaa ja makkaroita.Riisi on tärkeä osa louisianalaista keittiötä, ja sakea, voimakas kastikeroux on myös yksi perusaineksista.[27] Tunnettu louisianalainen ruokalaji onjambalaya, "kreolienpaella".[28]Gumbo on keittomainen pataruoka, johon voidaan käyttääroux'n lisäksi monenlaisia aineksia.[29]
