
Louise Catherine Breslau (alk.Maria Luise Katharina Breslau6. joulukuuta1856München,Saksa –12. toukokuuta1927) oli saksalaistaustainen taiteilija.[1]
Breslau syntyi Münchenissä ja kun hän oli kaksi vuotias, perhe muutti isän työn vuoksi Sveitsiin,Zürichiin. Isä oli arvostettu lääkäri ja hänet nimitettiin yliopistoongynegologian professoriksi. Perhe oli juutalaistaustainen, mutta maallistunut ja eli porvarillista elämää. 1800-luvun porvarisperheissä oli käytäntönä, että tyttäret opiskelivat piirustusta, maalausta ja musiikkia. Kulttuuriharrastusten katsottiin tekevän tyttäristä hyviä vaimoja. Breslau sairasteli lapsena paljon ja vietti aikaansa vuoteessaan piirtämällä kaikkea näkemäänsä.[2][3]
Perheen isä kuoli yllättäen vuonna 1866. Syynä oli tulehdus, jonka oli saanut tehdessään ruumiinavausta. Isä kuoltua tytär lähetettiin hoitokotiin saamaan hoitoa krooniseenastmaansa. Hoitokodissa hän löysi taiteelliset lahjansa ja vuonna 1874 hän oli sveitsiläisen taiteilijan,Eduard Pfyfferin piirustusoppilaana. Hän ymmärsi, että jos haluaa tulla vakavasti otettavaksi taiteilijaksi, hänen täytyy jättää Sveitsi.[3]
Päästäkseen taideopintojen pariin Breslau muutti Pariisiin ja meni opiskelemaanAcadémie Julianiin, joka tuolloin oli harvoja taideoppilaitoksia, joihin naiset pääsivät opiskelemaan. Akatemiassa opettajat huomasivat hänen poikkeuksellisen lahjakkuutensa. Opettajilta saatu positiivinen huomio herätti toisissa naisopiskelijoissa kateutta. Yksi kahdehtijoista oli julkaistuilla päiväkirjoillaan kuuluisuutta saanutMarie Bashkirtseff.Muita merkittäviä opiskelukavereita olivat irlantilainenSarah Purser sekäMadeleine jaJenny Zillhardt.[2][4]
Vuonna 1879 hän saiPariisin salonkiin maalauksensaTout passé joka oli omakuva kahden ystävättären kanssa. Hän oli ainoa naistaiteilija joka sai työnsä näytteille Pariisin Salonkiin.[3]
Pian tämän jälkeen hän muutti nimensä Maria Louisesta Louise Catherineksi ja avasi oman ateljeen. Hän osallistui vuosittain Pariisin Salongin näyttelyihin ja palkittiin usein mitalilla. Hän oli yksi varakkaiden pariisilaisten suosimista muotokuvamaalareista. Hänestä tuli kolmas naistaiteilija ja ensimmäinen ulkomaalainen naistaiteilija joka palkittiin Ranskan kunnialegioonan mitalilla.[4]
Breslau saavutti myös oman aikansa taiteilijatovereiden, kutenEdgar Degas´n kunnioituksen. Vaikka Breslau ei pitänytkään itseäänimpressionistina, hänen töissään on selviä vaikutteita tuosta tyylisuunnasta.[5]
Opiskeluaikana Breslau tutustui Madeleine Zilliardtiin ja naiset asuivat yhdessä 40 vuotta. Zillihardt oli Breslaun malli, muusa, luotettu ja tukija. Breslau testamenttasi omaisuutensa Zillihardtille. Pariisin kaupunki on kunnioittanut naisia nimeämällä yhden aukion Place Louise Catherine Breslau & Madeleine Zillhardtiksi.[2][6]