Theodore Lothrop Stoddard (29. kesäkuuta1883Brookline,Massachusetts –1. toukokuuta1950Washington DC) oli yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja rotuantropologi.[1][2]
Lothrop Stoddardin vanhemmat olivat kirjailijaJohn Lawson Stoddard ja Mary H. Stoddard. Vuonna 1900 hän värväytyi Yhdysvaltain armeijaan taistellakseenFilippiinien–Yhdysvaltain sodassa ja hän palveli sitten viestijoukoissa. Armeijasta päästyään opiskeliBostonin yliopistossa oikeustiedettä jaHarvardin yliopistossa historiaa. Hän suoritti Ph.D. (Doctor of Philosophy) -tutkinnon historiassa Harvardin yliopistossa 1914. Stoddard oliAmerican Political Science Associationin,American Historical Associationin,Academy of Political Sciencen,American Eugenics Societyn jaMargaret Sangerin perustamanAmerican Birth Control Leaguen jäsenenä. Vuonna 1923 paljastui että Stoddard oli myösKu Klux Klanin jäsen ja toimi järjestön konsulttina.[1]
Stoddard kirjoitti useita kirjoja rotukysymyksistä ja siirtolaisuudesta. Näissä kirjoissa kannatettiineugeniikkaa, valkoisen, ennenkaikkea pohjoisen rodun ylivaltaa sekätieteellistä rasismia. Kirjoista tunnetuin oli 1920 ilmestynytThe Rising Tide of Color Against White World-Supremacy, johon esipuheen kirjoitti antropologi ja eugenistiMadison Grant. Kirjassa Stoddard väitti värillisten kansojen väestönkasvun uhkaavan valkoisten hallitsevaa asemaa, joka oli jo heikentynytensimmäisen maailmansodan tappioiden ja siirtomaaimperiumien romahtamisen takia. Hän syytti myös saksalaisia teutonisia imperialisteja maailmansodan syttymisestä. Stoddard jakoi valkoisen rodun pohjoiseen, alpiiniseen ja välimerelliseen rotuihin, joista pohjoinen rotu oli ylivertaisin ja sen säilyminen olisi turvattava eugeniikan avulla. Hän katsoi että Yhdysvaltoja uhkasi alpiinisten, välimerellisten, juutalaisten ja aasialaisten kasvava siirtolaisuus. Stoddard vastusti rotujen sekoittumista ja katsoi että se olisi estettävä lainsäädännöllä.[1][2]
KirjassaThe Revolt Against Civilization: The Menace of the Under-man (1922) Stoddard esitti kehittyneen yhteiskunnan yksilöille asettamien vaatimusten kasvaneen ja samalla oli syntynyt alaluokka, joka ei kyennyt näitä vaatimuksia täyttämään ja alkoi sen vuoksi kapinoida yhteiskuntaa vastaan. Stoddard kannatti siirtolaisuuden rajoittamista ja syntyvyyden säännöstelyä, jotta tälläisen alaluokan kasvu estettäisiin. Samalla olisi hänen mielestään tuettava syntyvyyttä keski- ja yläluokan piirissä. Natsien rotuteoreetikkoAlfred Rosenberg otti käyttöönali-ihmisen käsitteen Stoddardin kirjan saksalaisesta käännöksestäDer Kulturumsturz: Die Drohung des Untermenschen (1925).[1][2]
Väitellessään vuonna 1929 sosiologi ja historioitsijaW. E. B. Du Boisin kanssa Stoddard ilmoitti kannattavansa Yhdysvaltainetelävaltiossa harjoitettuarotuerottelua.
Toisen maailmansodan alkuvaiheissa Stoddard oli 1939–1940 neljän kuukauden ajan SaksassaNorth American Newspaper Alliancen kirjeenvaihtajana. Hän kirjotti kokemuksistaan kirjanInto the Darkness: Nazi Germany Today (1940), joka sisälsi muun muassaHeinrich Himmlerin,Robert Leyn jaFritz Sauckelin haastattelut. Stoddard tapasi myösHitlerin ja tutustuiCharlottenburgissa perinnöllisyysterveysoikeusistuimen (Erbgesundheitsgericht) toimintaan. Tämä oikeus päätti saksalaisten pakkosteriloinneista ja Stoddardin mielestä se kitki ongelmia saksalaisten perimästä tieteellisesti ja humaanisti.[1][2]
Toisen maailmansodan jälkeen Stoddardin esittämien ajatusten alettiin katsoa olleen liian lähellä natsien vastaavia ajatuksia ja hän menetti maineensa suurelta osin. Stoddard kuoli vuonna 1950 syöpään lähes unohdettuna.
