Ljusdalin kunta | |
---|---|
![]() vaakuna | |
![]() | |
Valtio | ![]() |
Lääni | Gävleborgin lääni |
Maakunta | Hälsingland jaTaalainmaa |
Keskustaajama | Ljusdal |
Kuntakoodi | 2161 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 5 256,37 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 18 804 |
– Väestötiheys | 3,6 as./km² |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Ljusdalin kunta (ruots.Ljusdals kommun) onGävleborgin läänissä sijaitsevaRuotsinkunta.Maakuntajaossa se kuuluuHälsinglandiin jaTaalainmaahan. Kunnan keskustaajama onLjusdal.[3]
Kunnan maapinta-ala on 5 256,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 804 henkeä (31.12.2021).[2]
Kirkollisesti Ljusdalin kunnan neljä seurakuntaa kuuluvatUppsalan hiippakuntaan.
Vuonna 2007 kunnassa oli 85,36 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Ljusdalin kunta sijaitseeLjusnan-joen rannalla Ruotsin pohjoisen pääradan (Norra Stambanan) varrella. Kunta kutsuu itseään "Ruotsin lähimmäksi Norlanniksi" (ruots.Sveriges Närmaste Norrland).Norlanti on Ruotsin pohjoisosasta historiallisesti käytetty nimitys. Maantieteellisesti Ljusdal sijaitsee Ruotsin keskiosissa.
Pinta-alaltaan Ruotsin 20. suurimman kunnan ympärillä on paljon luontoaktiviteetteja. Ljusnan-joella on 40 km vesireittejä, joilla on mahdollisuuspurjehdukseen, tukinuittoon ja kalastukseen.Hamran kansallispuisto sijaitsee osin Ljusdalin kunnan länsiosissa.
1700- ja 1800-luvuilla alueelle kohdistui laajaasiirtolaisuuttaSuomesta ja kunnan lounaisosa tunnetaankin nimelläOrsa Finnmark. Seudulla on yhä runsaastisuomen kieleen pohjautuvaa nimistöä, kuten Noppikoski, Keskisenmäki, Pilkalampinoppi, jne. Iso osa suomalaisperäisestä nimistöstä on ajalta ennen ruotsalaisten invaasiota etelästä.
Väkiluku sai kasvupyrähdyksen kun päärautatie ulotettiin sinne asti 1800-luvun lopulla.
Ljusdalin maalaiskuntaan perustettiinLjusdalintaajaväkinen yhdyskunta vuonna 1889. Osa kunnasta erotettiin Ljusdalinkauppalaksi vuonna 1914, ja loppuosa säilyi maalaiskuntana. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Vuonna 1963 Ljusdalin maalaiskunta ja kauppala yhdistettiin jälleen. Nykyinen Ljusdalin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kauppala sekä Färilan, Losin, Järvsön ja Ramsjön maalaiskunnat.
Nykyinen vaakuna on hieman erilainen kuin entisen Ljusdalin kauppalan vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ljusdalin kunnan väestönkehitys 1950–2020 | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Asukkaita | |||
1950 | 28 719 | |||
1955 | 28 479 | |||
1960 | 26 868 | |||
1965 | 24 574 | |||
1970 | 22 462 | |||
1975 | 21 868 | |||
1980 | 21 595 | |||
1985 | 21 161 | |||
1990 | 21 163 | |||
1995 | 20 785 | |||
2000 | 20 006 | |||
2005 | 19 384 | |||
2010 | 19 065 | |||
2015 | 19 027 | |||
2015 | 18 867 | |||
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2] |
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] | % |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 870 | 9,8 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 231 | 1,2 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 671 | 3,5 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 16 255 | 85,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 187 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 114 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 166 802kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots.dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots.nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta.Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 7,4 | 6,8 | |
jalostus | 20,7 | 22,1 | |
palvelut | 70,5 | 69,7 | |
tuntematon | 1,4 | 1,4 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 8 066 | 8 495 | |
työpaikkaomavaraisuus | 94,9 |
Kunnassa on yhdeksäntaajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 916 asukasta.[15] Kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Ljusdal | 6 230 |
2 | Järvsö | 1 407 |
3 | Färila | 1 293 |
4 | Tallåsen | 586 |
5 | Nore | 411 |
6 | Los | 387 |
7 | Lillhaga | 379 |
8 | Hybo | 241 |
9 | Rolfhamre och Måga | 215 |
Keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Yli 200 asukkaantaajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaanpientaajamat:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajatvaltiopäiville,aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ljusdalin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 5 | 4 | 4 | 5 | 4 | 5 | 4 | 6 | 7 | 7 | 5 | ||
Keskustapuolue | 15 | 13 | 13 | 11 | 11 | 10 | 9 | 7 | 7 | 9 | 8 | 5 | 4 | 6 | ||
Liberaalit | 4 | 3 | 3 | 2 | 5 | 5 | 5 | 3 | 3 | 5 | 2 | 3 | 3 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 19 | 21 | 22 | 19 | 23 | 20 | 26 | 20 | 19 | 13 | 14 | 12 | 14 | ||
Vasemmistopuolue | 6 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | 3 | 3 | 7 | 5 | 3 | 3 | 4 | 3 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 5 | ||
Muut | 0 | 6 | 3 | 4 | 4 | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 5 | 4 | 2 | 3 | ||
Yhteensä[21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviinpiireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavatRuotsin kirkon seurakunnat:[22]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukeekbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Ljusdalissa järjestetään vuosittainjääpallon maailmancup-turnaus, ensimmäisen kerran vuonna 1974. Ljusdalin jääpallojoukkue onLjusdals BK.