Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Ljusdalin kunta

Koordinaatit:61°50′N,16°05′E
Wikipediasta

Ljusdalin kunta
vaakuna
vaakuna
ValtioRuotsiRuotsi
LääniGävleborgin lääni
MaakuntaHälsingland jaTaalainmaa
KeskustaajamaLjusdal
Kuntakoodi2161
Pinta-ala  ([1])
 – Maa5 256,37 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])18 804
 – Väestötiheys3,6 as./km²
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Näkymä Järvzoon eläinpuistostaJärvsöhön
Sillerboån Tallåsenissa
Hamran kansallispuisto Ljusdalin kunnassa

Ljusdalin kunta (ruots.Ljusdals kommun) onGävleborgin läänissä sijaitsevaRuotsinkunta.Maakuntajaossa se kuuluuHälsinglandiin jaTaalainmaahan. Kunnan keskustaajama onLjusdal.[3]

Kunnan maapinta-ala on 5 256,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 18 804 henkeä (31.12.2021).[2]

Kirkollisesti Ljusdalin kunnan neljä seurakuntaa kuuluvatUppsalan hiippakuntaan.

Vuonna 2007 kunnassa oli 85,36 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Maantiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ljusdalin kunta sijaitseeLjusnan-joen rannalla Ruotsin pohjoisen pääradan (Norra Stambanan) varrella. Kunta kutsuu itseään "Ruotsin lähimmäksi Norlanniksi" (ruots.Sveriges Närmaste Norrland).Norlanti on Ruotsin pohjoisosasta historiallisesti käytetty nimitys. Maantieteellisesti Ljusdal sijaitsee Ruotsin keskiosissa.

Pinta-alaltaan Ruotsin 20. suurimman kunnan ympärillä on paljon luontoaktiviteetteja. Ljusnan-joella on 40 km vesireittejä, joilla on mahdollisuuspurjehdukseen, tukinuittoon ja kalastukseen.Hamran kansallispuisto sijaitsee osin Ljusdalin kunnan länsiosissa.

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1700- ja 1800-luvuilla alueelle kohdistui laajaasiirtolaisuuttaSuomesta ja kunnan lounaisosa tunnetaankin nimelläOrsa Finnmark. Seudulla on yhä runsaastisuomen kieleen pohjautuvaa nimistöä, kuten Noppikoski, Keskisenmäki, Pilkalampinoppi, jne. Iso osa suomalaisperäisestä nimistöstä on ajalta ennen ruotsalaisten invaasiota etelästä.

Väkiluku sai kasvupyrähdyksen kun päärautatie ulotettiin sinne asti 1800-luvun lopulla.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ljusdalin maalaiskuntaan perustettiinLjusdalintaajaväkinen yhdyskunta vuonna 1889. Osa kunnasta erotettiin Ljusdalinkauppalaksi vuonna 1914, ja loppuosa säilyi maalaiskuntana. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Vuonna 1963 Ljusdalin maalaiskunta ja kauppala yhdistettiin jälleen. Nykyinen Ljusdalin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kauppala sekä Färilan, Losin, Järvsön ja Ramsjön maalaiskunnat.

Vaakuna

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on hieman erilainen kuin entisen Ljusdalin kauppalan vaakuna. Myös kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ljusdalin kunnan väestönkehitys 1950–2020
VuosiAsukkaita
1950
  
28 719
1955
  
28 479
1960
  
26 868
1965
  
24 574
1970
  
22 462
1975
  
21 868
1980
  
21 595
1985
  
21 161
1990
  
21 163
1995
  
20 785
2000
  
20 006
2005
  
19 384
2010
  
19 065
2015
  
19 027
2015
  
18 867
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

TaustaTarkempi jaotteluHenkilöä
(31.12.2015)[7]
%
UlkomaalaistaustaisetUlkomailla syntyneet1 8709,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla2311,2
RuotsalaistaustaisetRuotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla6713,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa16 25585,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 187 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 114 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 166 802kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 18,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,5 %

Elinkeinot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots.dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots.nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta.Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
 alkutuotanto7,46,8
 jalostus20,722,1
 palvelut70,569,7
 tuntematon1,41,4
 Työpaikkoja ja työllisiä8 0668 495
 työpaikkaomavaraisuus94,9

Taajamat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on yhdeksäntaajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 916 asukasta.[15] Kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Ljusdal6 230
2Järvsö1 407
3Färila1 293
4Tallåsen586
5Nore411
6Los387
7Lillhaga379
8Hybo241
9Rolfhamre och Måga215

Keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaantaajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaanpientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajatvaltiopäiville,aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ljusdalin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
197319761979198219851988199119941998200220062010201420182022
 Maltillinen kokoomus33454454546775
 Keskustapuolue15131311111097798546
 Liberaalit43325553352332
 Kristillisdemokraatit11111121332111
 Ympäristöpuolue vihreät00001112222232
 Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue2019212219232026201913141214
 Vasemmistopuolue64444333753343
 Ruotsidemokraatit00000000000255
 Muut06344243225423
 Yhteensä[21]4949494949494949494941414141

Piirit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kartta Ljusdalin kunnan piireistä

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviinpiireihin:

Seurakunnat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavatRuotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Ljusdal-Ramsjö
  • Los-Hamra
  • Färila-Kårböle
  • Järvsö

Historialliset seurakunnat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukeekbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Färila
  • Hamra
  • Järvsö
  • Kårböle
  • Ljusdal
  • Los
  • Ramsjö

Kirkot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Färilan kirkko
    Färilan kirkko
  • Fågelsjön kappeli
    Fågelsjön kappeli
  • Hamran kirkko
    Hamran kirkko
  • Järvsön kirkko
    Järvsön kirkko
  • Kårbölen kirkko
    Kårbölen kirkko
  • Ljusdalin kirkko
    Ljusdalin kirkko
  • Ramsjön kirkko
    Ramsjön kirkko

Ystävyyskunnat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Naapurikunnat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Näköalapaikat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Kolsvedjaberget – Korkeus 245 metriä merenpinnasta. (pääsy huipulle osittain autolla, loppumatka jalan)
  • Öjeberget - Korkeus 369 metriä merenpinnasta.Järvsö. (pääsy autolla, näköalaravintola, hiihtokeskus)
  • Järvsö Klack - Korkeus 390 metriä merenpinnasta. Järvsö. (tunnettu maamerkki, huipulle pääsy jalan)
  • Gluggberget - Korkeus 516 metriä merenpinnasta. Järvsö/Harsa. (huipulle pääsy autolla)
  • Mörkberget - Korkeus 291 metriä merenpinnasta. Järvsö. (jalan, näköalaLjusnan-joelle)
  • Vallåsen - Korkeus 367 metriä merenpinnasta.Färila. (pääsy autolla, kotamainen näkötorni)
  • Sundshockeln - Korkeus 312 metriä merenpinnasta.
  • Tväringsberget - Korkeus 463 metriä merenpinnasta.
  • Våsberget - Korkeus 581 metriä merenpinnasta.
  • Tjärnberget - Korkeus 287 metriä merenpinnasta.

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ljusdalissa järjestetään vuosittainjääpallon maailmancup-turnaus, ensimmäisen kerran vuonna 1974. Ljusdalin jääpallojoukkue onLjusdals BK.

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abKommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. abcFolkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.3.2022. (ruotsiksi)
  3. Ljusdal Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. abTätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.3.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaLjusdalin kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli:sv:Ljusdals kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Gävleborgin läänin kunnat
Bollnäsin kuntaGävlen kuntaHoforsin kuntaHudiksvallin kuntaLjusdalin kuntaNordanstigin kuntaOckelbon kuntaOvanåkerin kuntaSandvikenin kuntaSöderhamnin kunta
Katso myös:Luettelo Ruotsin kunnistaRuotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ljusdalin_kunta&oldid=22935497
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp