Kiveksen pinta. 1. Lisäkives 2. Lisäkiveksen pää 4. Lisäkiveksen runko 5. Lisäkiveksen häntä.
Lisäkives on kiveksen pinnalla ja osittain kiveksen takana sijaitseva sykkyräinenelin, jonka tiehyessä kiveksen tuottamat siittiöt kypsyvät ja varastoituvat. Lisäkives on pitkänomainen ja alaspäin kapeneva elin, joka ulottuu kiveksen yläpäästä alapäähän. Lisäkiveksen alaosa eli häntä jatkuusiemenjohtimena.
Lisäkiveksessä on kolme osaa. Lisäkiveksen pää (caput epididymidis) on kiveksen päällä sijaitseva lisäkiveksen laajin osa, johon siittiöt kiveksestä saapuvat. Lisäkiveksen päähän kiveksen verkosta (rete testis) tulevatvievät tiehyet (ductuli efferentes) johdattavat siittiöt 5–7 metriä pitkään mutkittelevaan lisäkivestiehyeen (ductus epididymidis), joka muodostaa lisäkiveksen rungon (corpus epididymidis) ja hännän (cauda epididymidis).
Lisäkives sijaitsee kiveksen tavoin kivespussissa ja on tunnusteltavissa kivespussin läpi.
Kiveksessä muodostuneet siittiöt saapuvat lisäkiveksen päähän ja kulkevat edelleen lisäkiveksen runkoon ja häntään. Lisäkiveksen päässä olevat siittiöt eivät vielä kykene liikkumaan eivätkä ole hedelmöityskykyisiä. Siittiöt kypsyvät matkatessaan lisäkiveksen läpi, johon kuluu enintään kaksi viikkoa.
Lisäkiveksen tyypillisin sairaus onlisäkivestulehdus eli epididymiitti (epididymitis). Tavallisimmat aiheuttajat ovat virtsateiden bakteerit jaklamydia nuorilla miehillä. Lisäkivestulehduksessa kivespussi voi olla turvonnut, punainen ja kosketusarka ja lisäkives kipeä, lisäksi voi olla kuumetta.
