Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Lippuautomaatti

Wikipediasta
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnäSuomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla.
VR:n lippuautomaattiKauhavan rautatieasemalla vuonna 2016.
HSL:n lippuautomaattiPasilan rautatieasemalla vuonna 2017.

Lippuautomaatti onautomaatti, josta voi ostaamatkalippuja. Automaatteja on käytössä useissa maissa, joissa on kattava juna- ja metroverkosto. Automaatit sijaitsevat tyypillisimminmetroasemilla, mutta myös useiden liikennevälineiden yhteisautomaatteja on käytössä eri puolilla maailmaa. ItävallanWienistä liikennöiväänhöyryjunaan tiedetään voineen ostaa lipun automaatista jo vuonna 1899.Suomessa on käytössäVR:n jaHSL:n lippuautomaatteja. VR:n lippuautomaateista pystyi aikaisemmin myös lunastamaan ja tulostamaan verkkokaupasta ostettuja junalippuja. Automaateille syntyi tarve junalippujen myynnin loputtua radikaalisti juna-asemilla.Koronaviruspandemian kiihdyttämä lippujen junassa myynnin poisto ja käteisen käytön vähentyminen lisäsi automaattien tarvetta entisestään. Automaatit ovat sijoitettuina jokoasemalaitureille, odotussaleihin tai asemarakennusten välittömään yhteyteen.

Myytävät lipputyypit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

VR-automaatista ostettavat liput ovat kauko- ja lähiliikenteen kertalippuja mukaan lukien eri alennusluokat.[1] HSL-automaatista ostettavat liput ovat puolestaanbussi-,raitiovaunu-,lähijuna-,metro- jalauttalippuja. Maailmalla tyypillisiä automaattien myymiä lippuja ovat lentokenttä- ja esikaupunkijunaliput.lähde?

Maksumenettely

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Automaatista ostettavat liput maksetaan jokokäteisellä, useimmitenkolikoilla,pankkikortilla ja yleisimmilläluottokorteilla, mukaan lukienVisa Electron. Ilman maksukorttia automaateilla voi selataaikataulu- jahintatietoja. Huomattavaa on, että Suomessa laitteet eivät myy kaukojunien lippuja kello 1.30–4.00 välisenä aikana. Maksamisen jälkeen automaatti antaa paperisen kertalipun, etäluettavan vuorokausilipun tai tallentaa matkustusoikeuden etäluettavalle matkakortille.lähde?

Esteettömyys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Osa Suomessa käytössä olevista automaateista huomioi myös heikkonäköiset ja pyörätuolilla liikkuvat.[2] Uusia lippuautomaatteja alettiin asentaa vuonna 2018.lähde?selvennä

Tekniikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja automaattivalmistajia ovat muun muassa Corvia, Flowbird, Vix jaXerox. Automaateille on luonteenomaistakosketusnäyttö ja integroitumaksupääte. Matka-ajan tai arvon tallennukseen matkakortille käytetäänRFID-tekniikkaa. Suomessa VR:n lippuautomaattien valmistaja on yhdysvaltalainen Conduent Inc. ja VR:n ja HSL:n maksupäätteiden jalähimaksulukijoiden valmistaja ranskalainen Ingenico. VR:n lippuautomaatit uusittiin vuonna 2019, jolloin huomattavasti suuremmat kosketusnäytöt tulivat käyttöön. Automaatit osaavat itse ilmoittaa vikaantumisestaan VR:lle.[3] Automaatin teknisiä osia ovat keskusyksikkö, lipputulostin, (kosketus)näyttö, etälukija ja -tallennin, maksupääte, kolikkotunnistin, turvakamera ja tietoliikennemoduuli.lähde?

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. https://www.vr.fi/junaliput/kaukoliikenteen-kertalippu
  2. https://www.vr.fi/uudistumme
  3. VR:n sovellus ja lippu­auto­maatit uudistuvat: katso, kuinka lipun osto käy uudella sovelluksella 11.6.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.11.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Tämä artikkeli ontynkä. Voit auttaa Wikipediaalaajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lippuautomaatti&oldid=22909740
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp