Liposomi on rasvamaisistalipidimolekyyleistä koostuva kupla eli rasvarakkula, jonka pinnalla on kaksi lipidimolekyylikerrosta. Yleensä liposomi kelluu veden sisässä. Lipideissä on yleensä vesihakuinen elihydrofiilinen ja vesipakoinen elihydrofobinen pää. Näin vedessä kelluva liposomi säilyttää muotonsa. Monet elämän synnyn tutkijat ajattelevat liposomien edeltäneen soluja jaesisoluja.
Liposomit kulkeutuvat ohutsuolen limakalvojen läpi verenkiertoon, ennen kuin ovat hajonneet ruuansulatuksessa ja verenkiertoon päätyneet lipostomit läpäisevät myös aivoja suojaavan veriaivoesteen[1]. Liposomeja voidaan käyttää tästä johtuen lääkeaineiden kuljetuksessa ihmisruumiiseen immuunijärjestelmien ohi.
Polymersomit ovat liposomeja isompia kuplia, joita tehdään keinotekoisista lipideistä.
Niin sanottulipidimaailma-teoria olettaa elämän saaneen alkunsa liposeomeista, jotka jakautuvat ja joissa tapahtuu kemiallisia reaktioita[2]. Lipidimaailma-teorian kannattajien mukaan liposomit voivat suotuisissa oloissa kehittyä esisoluiksi.
Liposomin perusraaka-aine on glyserofosfolipidi, etenkin fosfatidyylikoliini[3].
Liposomiin vaikuttaa neljä päävuorovaikutusta, joissa keskeisessä osassa ovat vesimolekyylit ja hiilet[4]:
Näin liposomi säilyttää muotonsa ja pysyy kasassa.
