Liikekannallepano elimobilisaatio tarkoittaa valtionasevoimien (useimmiten erityisesti senreservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.
Liikekannallepanossa asevoimien reserviläiset kutsutaan palvelukseen sekä joukkoja ja tarvikkeita valmistellaansotaa varten. Mobilisaatio-sanaa käytettiin ensimmäisen kerran sotilaallisessa merkityksessä kuvaamaanPreussin armeijan valmistelua 1850- ja 1860-luvuilla. Liikekannallepanoteoriat ja -tekniikat ovat jatkuvasti muuttuneet vuosien aikana. Etenkin ennenensimmäistä jatoista maailmansotaa lukuisat maat kehittivät monimutkaisia suunnitelmia yltääkseen nopeaan ja tehokkaaseen mobilisaatioon sodan syttyessä. Mobilisaatio voi olla täydellinen tai osittainen, jolloin vain osa reserviä kutsutaan asepalvelukseen.
Talvisodassa liikekannallepano toteutettiin ”ylimääräisinä kertausharjoituksina”, joihin kutsut vietiin henkilökohtaisesti reserviläisille 6. lokakuuta 1939 alkaen. Kun reserviläiset olivat saapuneet ”harjoituspaikoille” ja johtosuhteet määrätty, voitiin todeta armeijan muodostuneen ja liikekannallepanon tapahtuneen.[1]Jatkosodassa liikekannallepano toteutettiin myös ylimääräisenä harjoituksena, johon reserviläiset kutsuttiin henkilökohtaisesti, 18. kesäkuuta 1941 alkaen. Liikekannallepantu armeija oli taisteluvalmis viikon kuluttua liikekannallepanon aloittamisesta.[2]
Suomen nykyisen valmiussääntelyn perusteet
Nykyinen liikekannallepanojärjestelmä on osa laajempaa puolustuksen valmiudenkohottamisjärjestelmää, joka perustuualueellisen puolustuksen doktriiniin. Valmiutta pyritään kohottamaan joustavasti siten, että palvelukseen kutsutaan ne joukot, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen. Tätä varten yksiköt on jaettu käskytyseriin, joista osa kutsutaan palvelukseen jo valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa, osa taas vasta, kun vieraan valtion epäillään aikovan ryhtyä laajamittaiseen hyökkäykseen alueiden valtaamiseksi. Valmiustiloja on neljä.[3]
alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjuntavalmius (ALTO-joukot)
Valmiutta nostettaessa puolustusvoimiensotilasläänit jaaluetoimistot toteuttavat käytännössä reserviläisten sekä pakko-otettavien ajoneuvojen kutsumisen palvelukseen. Joukkoja perustavat rauhanaikaiset joukko-osastot, sotilasläänit,puolustushaarat sekäaluetoimistot.[4] Tarvittaessa vain tietyllä alueella käytettävät joukot perustetaan. Käskykortit välitetään pääasiassapostitse.[5]
Alueellisen iskun torjunnan joukkojen täyden toimintakyvyn saavuttaminen vie nykytilanteessa useita viikkoja tai kuukausia.[6] Tämän vuoksi myös näiden joukkojen kertauskoulutus aloitetaan joustavasti jo verrattain alhaisessa uhkatilassa.[7]Asevelvollisuuslaki ja siviilipalveluslaki antavatkin mahdollisuuden kutsua reserviläisiä ja siviilivarantoon kuuluvia entisiä siviilipalvelusmiehiä koulutustarkoituksessa ylimääräiseen palvelukseen jo silloin, kun arvio uhkaavan kriisin olemassaolosta perustuu vielä ainoastaan salaisiin tiedusteluhavaintoihin. Siviilivarantolaiset koulutetaan tällöin omaa kriisiajan sijoitustaan vastaaviin väestönsuojelun tai sosiaalitoimen tehtäviin.[8][9][10]
Kaikki 18-60-vuotiaat suomalaismiehet ovat asevelvollisia ja kuuluvat vähintäänvarareserviin, nekin jotka ovat suorittaneet vankeusrangaistuksen asevelvollisuudesta kokonaan kieltäytymisen vuoksi (totaalikieltäytyminen). Poikkeuksena ovat siviilipalvelusvelvolliset, jotka kuuluvatlisävarantoon, joka on siviilipalveluksen vastine varareserville. Viimeksi mainitutkin ryhmät voidaanliikekannallepanon tullen määrätä valmiuslaissa esitettyyn työhön. Jos kyseessä onyleinen liikekannallepano, varareservikin voidaan määrätä palvelukseen, joskin yli 50-vuotiaat vain eduskunnan suostumuksella.[11] Helsingin Uutisten mukaan siviilipalveluksen suorittaneita ei määrättäisi aseellisiin tehtäviin kriisiaikanakaan.[12]
Toisaalta vuonna 2015 reserviin kuului 900 000 henkeä ja varareserviin 200 000 henkeä. Normaali Suomen sodanajan armeijan henkilömäärä laskettiin 230 000 henkeen aiemman 350 000 hengen sijaan.[13]
Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 Ukrainan presidenttiVolodymyr Zelenskyi ilmoitti maan ottaneen käyttöön yleisen liikekannallepanon, jossa maan reserviläiset kutsuttaisiin asepalvelukseen ja maanpuolustustehtäviin.[14] Liikekannallepanon aikataulu oli noin 90 päivää,[15] tosin Ukrainan asevoimien joukot taistelivat venäläisiä joukkoja vastaan ympäri maata jo 24. helmikuuta eteenpäin. Toukokuun alussa 2022 Ukrainan maavoimien esikunnan edustaja ilmoitti, että helmikuun lopussa asetettu liikekannallepano oli toukokuuhun mennessä täysimittaisesti toteutettu.[16]
