| Lepreon | |
|---|---|
| Λέπρεον | |
 Lepreonin raunioita. | |
| Sijainti | |
  Lepreon | |
| Koordinaatit | 37°26′24″N,21°43′28″E |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Lépreo,Zacháro,Elis,Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | n. 400–200-luvut eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Trifylia,Elis |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Lepreon (m.kreik.Λέπρεον, joskus myösLepreos,Λέπρεος taiLeprion,Λέπριον,lat.Lepreum) oliantiikin aikainen kaupunki jakaupunkivaltio (polis)TrifyliassaEliin maakunnassaKreikassa.[1][2] Senarkeologiset kohteet sijaitsevatZacháron kunnassa nykyisenLépreon kylän ympäristössä.[3]
Lepreon oli Trifylian tärkein kaupunki. Se sijaitsi alueen eteläosassa noin 100stadioninmittaa eli 18 kilometriäSamikonin kaupungista ja 40 stadioninmittaa eli 7 kilometriäPeloponnesoksen länsirannikosta. Kaupungilla oli kaksiakropolista eli linnavuorta. Antiikin aikaisena akropoliina toimi kukkula nykyisen kylän pohjoispuolella (37°26′24″N,21°43′28″E), kun taasesihistoriallisen ajan asutuspaikkana toimi nykyisin läheisen kirkon mukaan nimellä Ágios Dimítrios tunnettu kukkula nykyisen kylän kaakkoispuolella (37°26′04.6″N,21°43′20.9″E). Antiikin aikana alakaupunki levittäytyi näiden kahden kukkulan väliselle alueelle, jossa myös nykyinen kylä sijaitsee.[1][2][4][5]
Lepreonin sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi EliistäMesseniaan jaArkadiaan päin johtaneita teitä. Kaupunkivaltion alue oli hedelmällistä viljelysmaata. Kaupungin lähellä sijaitsi Arene-niminen lähde ja sen läheltä virtasiNeda-joki.[1][2][4]
Lepreonin seutu on ollut asuttuna viimeistäänneoliittisella kaudella. Kaupunki on ollut olemassa varhaisella ja keskisellähelladisella kaudella ja edelleenmykeneläisellä kaudella. Joskus tämän mykeneläisen kaupungin on ehdotettu olleenHomeroksen mainitsemaAipy,[4] mutta nykyisin Aipy sijoitetaan eri paikkaan pohjoisemmaksi.[6]
.jpg)
Lepreonin ja koko Trifylian alueen ensimmäisten asukkaiden sanottiin olleen kaukonialaisia (kaukaneja). Lepreonin perustajiksi mainitaanminyalaiset, jotka ajoivat kaukonialaiset pois alueelta. Minyalaisten kaupungit alueella muodostivat heksapoliin eli kuuden kaupungin liiton. Kaupungin perustajaksi esitettiinkreikkalaisessa mytologiassa Lepreas tai Lepreos.Messenialaissodista lähtien Lepreon ja muut Trifylian kaupungit olivatEliin kaupunkivaltion vallan alla pääosan historiaansa. Tästä huolimatta trifylialaiset katsoivat itse olevansa osa Arkadiaa, ja pyrkivät usein pääsemään eroon Eliin vallasta.[1][2][4]
Lepreon oli Trifylian ainoa kaupunki, joka otti osaapersialaissotiin, ja kaupunki osallistui ainakinPlataiain taisteluun vuonna 479 eaa. Kaupunki kukoisti erityisestiklassisella jahellenistisellä kaudella. Vuonna 421 eaa. Lepreon kapinoi Elistä vastaanSpartan avustuksella. Vuonna 400 eaa. Elis joutui luopumaan koko Trifyliasta Spartan kanssa tekemänsä sopimuksen myötä. Spartan hävittyäLeuktran taistelun se yritti palauttaa Trifylian valtaansa, mutta trifylialaiset liittyivätArkadian liittoon. Elis sai alueen valtaansa jälleen hellenistisellä kaudella, jonka jälkeen trifylialaiset joutuivat liittymäänAitolian liittoon Eliin mukana.Makedonian sotiessa liittoa vastaanFilippos V:n johdolla Lepreon kapinoi jälleen Elistä vastaan ja liittyi Makedonian puolelle. Myöhemmin se kuuluiAkhaian liittoon.Rooman voitettua liiton vuonna 146 eaa. Lepreon liitettiin lopullisesti Elikseen.[1][2][4]
Pausaniaan aikana noin 170 jaa. kaupunki oli taantunut, vaikkakin edelleen olemassa.[1][2][4] Lepreonin seutu säilyi asuttunabysanttilaiselle kaudelle noin 800–1000-luvuille saakka,[4] ja asutettiin myöhemmin uudelleen.
Lepreonin akropoliilla eli linnavuorella on jäänteitä kaupunginmuureista ja useista torneista. Sisäänkäynti linnoitukseen oli koillisosasta, jossa on säilynyt suuren sisäänkäyntiportti- ja tornikokonaisuuden rauniot. Muurien vanhimmat säilyneet osat ovat 300-luvulta eaa. ja pääosa hellenistiseltä kaudelta.[1][2]
Akropoliilla on myös kahden temppelin rauniot. Eteläpään temppeli oli omistettuDemeterille. Se on ajoitettu 300-luvun eaa. alkupuolelle, mutta sen paikalla vaikuttaa olleen varhaisempi temppeli. Temppeli edustidoorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 11 pylvästä. Temppelissä olipronaos sekänaos eli cella. Pausaniaan mukaan temppeli oli rakennettu tiilistä eikä siellä ollut kulttipatsasta. Temppelin edessä oli sen alttari, jonka koko oli noin 4,9 x 1,5 metriä.[1][7]
Pausaniaan mukaan kaupungin toinen temppeli oli omistettuZeus Leukaiokselle (tai Lykaiokselle). Hän mainitsee kaupungissa olleen myös Lykurgoksen ja Kaukonin haudat.[4] Kaupungin raunioita on löydetty myös akropoliin rinteestä. Kaupunkia ympäröivältä alueelta on löydetty useita hautoja.[1][1]
Ágios Dimítrioksen kukkulalta löydetyn helladisen kauden asutuksen koko on noin 5 000 neliömetriä. Kukkulalta on löydetty useita taloja, joiden perustukset oli tehty kalkkikivestä ja seinät tiilistä. Ovet oli sijoitettu aina pohjoissivulle suojaan voimakkailta etelätuulilta. Kukkulalla on myös kivettyjen katujen jäänteitä. Esinelöytöihin kuuluu keramiikan osia klassiselta bysanttilaiselle kaudelle.[5]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaLepreonWikimedia Commonsissa