Lasku on tosite tai ilmoitus, joka sisältää myydyn tuotteen tai palvelun tiedot sekä sovitun hinnan. Laskun kirjoittaa myyjä ostajalle. Lasku voi olla paperinen taisähköinen. Lasku on liiketaloudellinen asiakirja, jonka on täytettävä arvonlisäverolain vaatimukset. Laskuun on usein kirjattupankkimaksua varten tarvittavat tiedot, vaikka ne eivät varsinaisesti pakollisia tietoja olekaan.
Laskulle on olemassa erilaisia käyttötarkoituksia. Yleisimmät laskutyypit:
Lasku – normaalilasku, jossa myyjä veloittaa ostajaa. Yleisin laskutyyppi.
Hyvityslasku – mikäli ostaja palauttaa tuotteen tai reklamoi toimituksesta ja myyjä hyväksyy rahasumman palautuksen tai myöntää hinnan alennuksen, kirjoittaa myyjä ostajalle hyvityslaskun.
Koontilasku – yhdelle laskulle on koottu laskutettavat erät useasta eri toimituksesta tai useampi alalasku niputetaan ja kokonaisloppusummasta tehdään koonti- eli yhteenvetolasku (alalaskuilla erittelyt, yhteenvetolaskulla vain loppusumma).
Itselasku (engl.self billing invoice) – ostajan myyjälle lähettämä lasku, jossa ostaja ilmaisee kuluttamansa tavaramäärän ja rahasumman, jonka aikoo maksaa. Itselaskun käyttöönoton edellytyksenä on huolellisesti määritetyt liiketoimintaprosessit.
Pro forma -lasku – tullausta ym. varten laadittu "näennäislasku", josta ilmenee tavaran arvo.
Tietyissä poikkeustapauksissa on laskuun merkittävä joitain lisätietoja. Toisaalta tietyissä poikkeustapauksissa laskulle on määritelty kevennetyt merkintävaatimukset. Verottajan mukaan yritys voi alkaa laskuttamaan vasta saatuan Y-tunnuksen.
