 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedianlaatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmattarkemmin. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:runsaasti lähteettömiä väitteitä |
.png)
Lappi (pohjoissaameksiSápmi,koltansaameksiSääʹmjânnam,inarinsaameksiSäämi,norj. jaruots.Lappland,ven.Лапландия,Laplandija) on historiallinen alueFennoskandian pohjoisessa osassaSuomen,Ruotsin,Norjan jaVenäjän alueella.[1]Saamelaiset ovat alueenalkuperäiskansa. Lappi ei muodosta yhtenäistä hallinnollista aluetta.[2]
Suomeen ja Ruotsiin kuuluvat Lapin historialliset maakunnat sijaitsevat sisämaassa. Jos Lappina pidetään kokoLapin lääniä ja Ruotsissa vastaavastiNorrbottenin lääniä, niin Suomen ja Ruotsin Lapit ulottuvatPerämeren rannalle. Lapin länsiosassa Norjaan kuuluvalla rannikolla onvuonoja aina Venäjälle asti ulottuvalla alueella.Tunturit alkavat Norjaan kuuluvasta Lapin itäosasta. Ruotsin ja Norjan rajana olevaSkandien vuoristo sijaitsee pohjoisosistaan Lapissa. Sen korkeimmat huiput ovatKebnekaisella Ruotsissa.[3]
Suomeen kuuluvaLapin historiallinen maakunta jaetaan luonnonmaantieteellisesti, mutta ei kuitenkaan koskaan hallinnollisestiKittilän Lappiin,Sompion Lappiin,Enontekiön Lappiin jaInarin Lappiin.Taigan jatundran raja Suomessa kulkeeKaunispään alueella, joka on suosittu hiihto-, laskettelu- ja muu lomakohde. Suomen Lapissa sijaitsee kaksi suurta tekojärveäLokka jaPorttipahta ja 483 kilometriä pitkäKemijoki, joka on Suomen pisin joki.[4] Suomen Lapin itäosassa on soita ja järviä, joista suurin onInarijärvi (1 040 km²).lähde?
Kaikki satamat lännessäNorjanmerellä jaBarentsinmerelläMurmanskiin asti ovat tavallisesti jäättömiä koko vuoden.[5]Perämeri jäätyy talvisin, mutta leutoina talvinaSelkämeri on osaksi auki.[6]Atlantin valtameren pohja sisältää pohjoisessa ja lännessä suuria öljy- ja kaasuvaroja.[7]
Lapin ilmasto on subarktinen. Kesällä suuressa osassa Lappia vallitseeyötön yö, jolloin aurinko ei laske lainkaan ja talvella puolestaankaamos, jolloin aurinko ei nouse lainkaan. Utsjoella yötön yö kestää 72 ja kaamos 53 vuorokautta.[8]Maa on lumen peitossa 6–7 kuukautta.Terminen kesä kestää Rovaniemellä keskimäärin 90 päivää, Kilpisjärvellä vain 46 päivää.[8]
Lapin eri osien ilmasto on hyvin erilainen. Jäämeri vaikuttaa paikoin Pohjois-Lapin muuten hyvin mantereiseen ilmastoon.[9]
Etelä-Lappi ulottuu Pello-Salla-linjalta etelään Perämeren rannikolle. Perämeren rannikon keskilämpötila on noin +2 astetta ja Sallan koillisosassa noin 0 astetta. Kylmintä on tammi-helmikuussa. Alueelliset erot ovast kuitenkin suuria, Tornionjokilaaksossa voi silloinkin olla jopa plusasteitaföhn-illmiön vaikuttaessa. Vuotuinen sademäärä on enimmäkseen 550–650 millimetriä, eniten sataa Perämeren rannikolla.[10]
Ilmastolliseen Keski-Lappiin kuuluu kuusi kuntaa:Kittilän,Sodankylä,Kolari,Muonio,Pelkosenniemi jaSavukoski. Alueen etelärajalla vuoden keskilämpötila on nollassa, pohjoisrajalla on –1 astetta. Vuotuinen sademäärä on noin 500–600 millimetriä. Vuoden sademäärästä lähes puolet tulee lumena.[11]
Pohjois-Lapissa vuoden keskilämpötila on Jäämeren vaikutuksesta Inarijärven ympäristössä ja Utsjoen pohjoiskolkassa –0,5 astetta. Mantereisemmassa Enontekiössä vuoden keskilämpötila on –1,5 astetta. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin Käsivarren ylätuntureilla noin 600 millimetriä ja muualla 400–550 millimetriä.[12]
Suurin osa Lapista kuuluupohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Varsinaista arktistatundraa on Suomen rajojen ulkopuolella Kuolan niemimaan rannoilla. Pohjoisimmassa Lapissa on kuitenkin alueita, jotka ovat korkeuden takia niin kylmiä, ettei siellä kasva metsää. Nämä paljakoiksi kutsutut alueet muistuttavat kasvillisuudeltaan tundraa.[13]
Paljakalla lumen määrä vaikuttaa kasvillisuuteen. Paksulumisilla alueilla lumi suojaa kasveja pakkaselta ja siellä pärjäävät metsävarvut kutenmustikka. Siellä missä tuuli puhaltaa lumen pois, pärjäävät sitkeämmät kasvit kutenuuvana javariksenmarja.Lumenviipymäalueilla kasvukausi jää lyhyeksi ja sammalet ja levät ovat valtakasveina, putkikokasveista harvat lajit kutenjääleinikki japurorikko.[13]
Norjan ja Ruotsin puolella kasvaa lajeja joita ei ole Suomessa kuten tunturiunikot,lehtoukonhattu,tunturirikko, valkoiset leinikit ja kellokukat.[14]
Suomen Lapin maakuntakukka onkullero.[15]Tunturikoivua esiintyy Pohjois-Lapissa laajoilla alueilla, etelämpänä vain tunturien rinteillä yhtenäisen havumetsävyöhykkeen yläpuolella.[16]
Lapille tunnusomaisia nisäkkäitä ovatporo,naali,ahma,tunturisopuli jalapinmyyrä.[17] Kaloistaharjusta tavataan Lapin lisäksi vain Pohjanlahdella ja eräissä Saimaan osissa.[18]Nieriä eli rautu menestyy kaikkein pohjoisimmissakin järvissä ja joissa.[19] Lohi ja taimen elävät sekä Itämeressä että Jäämeressä. Lohi nousee niistä suuriin jokiin ja taimen pääsee pienempiinkin jokiin.[20]
Talvipäivän lyhyt valoisa aika haittaa lintujen ravinnonhankkimista,[8] ja monet lajit ovatkinmuuttolintuja.Laulujoutsen pesi 1950-luvulla vain Lapissa, mutta on sen jälkeen levinnyt Etelä-Suomeen asti.Metsähanhi ei ole levinnyt samalla tavalla, vaan pesii vain Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.Kiljuhanhi on nykyisin Suomen uhanalaisin lintu.[21]
Vertaimevien hyönteisten massaesiintyminen eli räkkä on ihmisten ja eläinten kiusana kesällä. Se on saattanut vaikuttaa nykyisenlaisen porolaidunnuskulttuurin kehittymiseen. Kasveja ravinnokseen käyttävien hyönteisten kutentunturimittarin jahillakuoriaisten massaesiintymisistä on havaintoja silloin tällöin.[22] Tunturimittarin tuhoja on havaittu 25–30 vuoden välein.[23]
Suomen Lapissa sijaitsevatLemmenjoen,Pallas-Yllästunturin,Pyhä-Luoston,Riisitunturin jaUrho Kekkosen kansallispuistot. Norjan Lapissa kansallispuistoja ovat Øvre Anárjohka, Øvre Pasvik,Seiland,Stabbursdalen ja Varangerhalvøya Finnmarkissa; Junkerdal, Làhku, Lierne, Lomsdal–Visten, Møysalen, Rago, Saltfjellet–Svartisen jaSjunkhatten Nordlandissa sekä Ånderdalen, Øvre Dividal, Reisa, jaRohkunborri Tromssan läänissä.[24] Ruotsissa ovatAbisko,Muddus,Padjelanta,Pieljekaise,Sarek,Stora Sjöfallet jaVadvetjåkka.[25]
Lappi on historiallisesti ollutTanska-Norjan,Ruotsin jaVenäjän keisarikunnanyhteishallintoaluetta.lähde?
.jpg)
.jpg)
Suomessa Lappi voi tarkoittaa useita eri asioita.Lapin historiallinen maakunta käsittää Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevatEnontekiön,Inarin,Kittilän,Muonion,Pelkosenniemen,Savukosken,Sodankylän jaUtsjoen kunnat. EnnenHaminan rauhaa tämä alue oli osaa samaa maakuntaaRuotsin Lapin kanssa.lähde?
Tarton rauhassa vuonna 1920 Suomeen liitettiinPetsamo, joka muodosti aluksi oman lääninsä. Vuonna 1938 perustettiin Lapin lääni, jonka osaksi Petsamo liitettiin. Suomen itsenäisyyden aikana Petsamo saatettiin joskus myös lukea osaksi Lapin historiallista maakuntaa.lähde?
Vuosina 1938–1940 Lapin lääni oli alueellisesti suurimmillaan, mutta toisen maailmansodan alueluovutukset pienensivät sen pinta-alaa. Vuonna 1940 Lapin lääniin kuuluneet PetsamonKalastajasaarento ja Sallan itäosa (niin sanottuSallan–Kuusamon alue) luovutettiinNeuvostoliitolle. Vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutettiin koko Petsamo. Rajaa muutettiin vielä kerran vuonna 1947, jolloinJäniskosken–Niskakosken alue Inarin kunnasta myytiin Neuvostoliitolle.lähde?
Lapin lääni säilyi ennallaan vuonna 1997 toteutetussalääniuudistuksessa, mutta vuonna 2010 se lakkautettiin muiden Suomen läänien tavoin. Valtionhallinnossa läänin korvasiLapin aluehallintovirasto.[26]
Vanhan Lapin läänin aluetta vastaa nykyinenLapin maakunta, joka on huomattavasti Lapin historiallista maakuntaa laajempi. Nykyisen maakunnan muodostaa Lapin historiallinen maakunta jaPeräpohjola, joka onPohjanmaan historiallisen maakunnan pohjoisin osa. Peräpohjolaan luettuTornionjokilaakso on alkujaan historiallistaLänsipohjan maakuntaa, mutta Suomessa Länsipohjaa ei tavallisesti ole luettu historialliseksi maakunnaksi vaan sen Suomeen kuuluva osa onSuomen historiallisia maakuntia koskevissa esityksissä tavallisimmin luettu Pohjanmaan historialliseen maakuntaan.[27]
Ruotsin hallinnossa maakunnilla ei enää ole virallista asemaa, vaan ylimmän tason hallintoalueita ovatRuotsin läänit. Pohjoisimmassa Ruotsissa sijaitsevatVästerbottenin lääni jaNorrbottenin lääni. Niiden alue jakaantuu kolmenRuotsin maakunnan kesken. Nämä maakunnat ovat rannikkoalueet käsittävät eteläisempiVästerbotten ja pohjoisempiNorrbotten, joka ulottuu idässäTornionjokeen asti. Näiden läänien sisämaa-alue kuuluu Ruotsin Lapin maakuntaan.lähde?
Norjan Lappi kuului ennen lännestä itään ja etelästä pohjoiseen lueteltunaNordlandin lääniin,Tromssan lääniin jaFinnmarkin lääniin.[28] Finnmark ja Tromma yhdistettiin vuonna 2020.
Venäjän Lappi vastaaMurmanskin aluetta. Valtaosa siitä onKuolan niemimaata. Historiallisesti Murmanskin alue vastaa Venäjän keisarikunnanArkangelin kuvernementtiin kuulunuttaKuolan kihlakuntaa.Kantalahden piiri kuului aikaisemmin nykyistäKarjalan tasavaltaa vastanneeseen hallinnolliseen alueeseen, mutta liitettiin sittemmin osaksi Murmanskin aluetta. Venäjän Lappiin kuuluvat myös Suomen Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovuttamaPetsamo,Inarin kunnasta myytyJäniskosken–Niskakosken alue jaSallan–Kuusamon alueen pohjoisosa.lähde?
Lappi on ollut asuttuna tuhansien vuosien ajan. Rovaniemen seudulta on löytynyt kivikaudelta peräisin oleva puinenRovaniemen hirvenpää, joka on ajoitettu noin vuoteen 5800 eaa.[29]
Rautakaudella jokilaaksoihin asettui maanviljelijöitä.Lapin ja Lannan raja muodostui pysyvän asutuksen ja pyyntitalouden harjoittajien alueiden välille. Rajalla oli merkitystä veropolitiikan ja sotilaiden värväyksen takia.[29]
Valtiollinen kiinnostus pohjoisten alueiden asuttamiseen heräsi 1600-luvulla. Kuningas antoi julistuksia, joilla pyrittiin toisaalta edistämään uudisasutusta, toisaalta turvaamaan erityisesti poronhoidon edellytykset. Lappiin muuttavat talonpojat saivat verovapauden 15 vuoden ajaksi. Vuosien 1673 ja 1695 julistukset eivät juuri innostaneet talonpoikia. Vasta vuoden 1749 kuninkaallinen ohjesääntö aiheutti nopean muuttoliikkeen Lappiin.[30]
Ruotsin Lapissa 1600-luvulla alkanut kaivosteollisuus lisäsi kruunun kiinnostusta alueeseen.lähde?
Ruotsin ja Venäjään kuuluneenSuomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiinHaminan rauhassa vuonna 1809.Ruotsi-Norjaan kuuluneen Norjan ja Suomen suuriruhtinaskunnan välinen raja määriteltiin vuonna 1826. Norjan ja Suomen itsenäistyttyä Lappi tuli kuulumaan neljään eri valtioon.[31]
Jatkosodan aikana Suomi oliOulu–Nurmes-linjalta pohjoiseenSaksan sotavoimien hallussa. Alueella toimi tänä aikana kuitenkin suomalainensiviilihallinto. Lapin lääninhallitusta johti tuolloinKaarlo Hillilä. Syyskuussa 1944 solmitunMoskovan välirauhan ehtojen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaisjoukot pois maasta, mikä tarkoitti Lapin sodan syttymistä maiden välille. Saksalaiset vetäytyivät kohti Norjaa suomalaisten seuratessa ja taistellessa tulivoimaisten jälkijoukkojen kanssa. Väestö oli evakuoitu Pohjanmaalle ja Ruotsiin.[32]
Saksalaiset miinoittivat Lappia runsaasti vetäytyessään, ja tuhosivat suuren osan infrastruktuuria, esimerkiksi sillat, osia tiestöstä ja rautatiet. Sodan jälkeen Lapissa tarvittiin mittavaa jälleenrakentamista,[32] minkä vuoksi monissa alueen julkisissa rakennuksissa on 1940-luvunfunktionalistinen rakennustyyli.lähde?
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on omat saamelaisparlamenttinsa, jotka osallistuvat alueen hallintoon. Suomen saamelaisparlamentti on valittu ensi kerran vuonna 1972, Norjan 1989 ja Ruotsin 1992.[33]
Suomessa on jossain määrin tunnustettu alkuperäiskansojen oikeuksia ja vuonna 1973 perustettiin kulttuurikysymyksiä vartensaamelaiskomitean ehdotuksistasaamelaisparlamentti, joka toimi vuosina 1973–1985.Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1996.[34]
Saamelaisneuvosto on toiminut 1950-luvulta asti. Se on kansainvälinen kattojärjestö, joka edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia. Saamelaisneuvoston sihteeristö sijaitsee Suomen Utsjoella.[35]
Vuonna 2000 perustettu Saamelaisparlamenttien neuvosto (SPR) koordinoi eri maiden parlamenttien välistä yhteistyötä, ja toisinaan edustaa saamelaisia esimerkiksiEU:n aluepoliittisissa kysymyksissä.[36]
Lapissa on perinteisesti harrastettuporonhoitoa, metsästystä ja kalastusta. Tämän päivän Lapissa on vahva vientivetoinen suurteollisuus, joka mahdollistaa kasvua myös muulle yritystoiminnalle. Kasvavia aloja ovat kaivos- ja teollisuustoimialat sekä matkailu ja palvelut.lähde?
Lapin maakunnan elinkeinoista teollisuus on suurin niin liikevaihdon kun työllistävyydenkin kannalta. Lapin yritysten kokonaisliikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee teollisuudesta ja maakunnan joka neljäs työpaikka on teollinen työpaikka.[37] Koko Lapin teollisuuden liikevaihto on yli 8 miljardia euroa, henkilöstöä on yli 16 000.[38] Teollisuuden kokonaisliikeveihdosta 4,9 miljardia tulee kaivosteollisuudesta sekä metallien jatkojalostuksesta ja 1,3 miljardia metsäteollisuudesta. Vuonna 2016 Lapin vienti oli 3,6 miljardia, mikä oli 7 prosenttia koko Suomen viennin arvosta, kun luku ei sisällä matkailuvientiä. Metallimalmien louhinta ja kaivosteollisuus Lapissa edustavat yli puolta toimialan koosta Suomessa.[39]
Kaivosteollisuus on nousussa. Suomen puolella onKemin kromikaivos,Kittilän jaPahtavaaran kultakaivokset sekäKevitsan monimetallikaivos. Lapissa sijaitsevat myösSakatin malmiesiintymä jaSoklin fosfaattiesiintymä.[40] Norjassa on suuri Sydvarangerin rautakaivos Kirkkoniemessä.[41][42] Ruotsi on päättänyt investoida miljardeja pohjoisen kaivosinfrastruktuuriin.[43] Venäjän Lapissa Kuolan niemimaalla on myös kaivostoimintaa.Petsamo on ollut tunnettunikkelikaivoksistaan.[44][45]
Lapin matkailu on merkittävä kasvuala. Turistien suosimia aktiviteetteja Lapissa ovat kesällä ja syksyllä muun muassaretkeily jakalastus, talvella taaslaskettelu ja muuhiihtourheilu. Myös luonnonilmiöt, kuten revontulet, kesän yöttömät yöt ja syksyn ruska, houkuttelevat matkailijoita Lappiin. Erityisesti kansainvälisen matkailun kasvu on viime vuosina ollut huomattavaa, yli 10 prosenttia vuodessa. Lapin matkailun kokonaiskysyntä oli vuonna 2017 noin miljardi euroa.[46] Toimiala työllistää noin 7 000 henkilöä ja myös vuokratyövoimaa tarvitaan paljon. Suomen Lapissa kolme neljäsosaa työpaikoista on palvelusektorilla.lähde?
Suomen puolella Lapissa onKemi-Tornion,Rovaniemen,Kittilän,Ivalon jaEnontekiön lentoasemat. Lentoaika Helsingistä on noin 1,5 tuntia.[47] Ruotsissa onJällivaaran,Pajala-Ylläksen jaKiirunan lentoasemat. Norjassa onTromssan,Alattion,Koutokeinon,Bodøn,Harstadin/Narvikin,Leknesin,Stokmarknesin jaSvolværin lentoasemat. Venäjällä onMurmanskin lentoasema.lähde?
Lapissa on ollut laaja rataverkko, mutta matkustajaliikenne on lopetettu monilta rataosuuksilta. Suomessaläntinen rata kulkee Torniosta Kolariin[48] jaitäinen rataKeminmaastaRovaniemen jaKemijärven kautta valtakunnan itärajalleSallanKelloselkään.[49] Ruotsissa onMalmbanan Narvik–Kiiruna–Jällivaara–Luulaja,[50] rantarata Luulajasta Uumajaan ja sähköistämätön yhteys Jällivaarasta Östersundomiin. Luulaja–Jällivaara-radasta on myös yhteys Tornion radalle. Norjassa on sähköistämätönNordlandsbanen Bodöstä Trondheimiin.[51] Kaivostoimintaa varten on suunniteltu uusia rataosuuksia kutenSoklin rata.[52]
Eurooppateistä Lapissa kulkevat E8, E10, E12, E63, ja E75.[53][54]
Lappi on yksi Euroopan harvimmin asutuista alueista. SuomenLapin maakunnan väestötiheys on noin kaksi, RuotsinLapin alle yksi jaNorrbottenin noin seitsemän,Pohjois-Norjan alueen noin neljä ja VenäjänMurmanskin alueen noin viisi ja puoli asukasta neliökilometrillä. Kaiken kaikkiaan näillä alueilla asuu yhteensä noin 1,7 miljoonaa henkeä.lähde?
Venäjän Lapissa sijaitseva, yli 300 000 asukkaanMurmansk on Lapin alueen suurin kaupunki ja muutoinkin Murmanskin alue on noin 800 000 asukkaallaan eri maihin kuuluvista Lapeista väestöltään selvästi suurin. Suomen Lapissa asuu noin 175 000 henkeä, Ruotsin Lapissa 285 000 henkeä (joista Lapin maakunnassa 93 000 ja Norrbottenin maakunnassa 192 000) ja Pohjois-Norjan alueella noin 460 000 henkeä. Muita Lapin kaupunkeja ovat muun muassa noin 70 000 asukkaanTromssa Norjassa, noin 60 000 asukkaanRovaniemi Suomessa sekä noin 45 000 asukkaanLuulaja Ruotsissa.lähde?
Nykyisinsaamelaisia arvioidaan olevan Lapissa 80 000–100 000, joista 20 000–40 000 Ruotsissa, 50 000–65 000 Norjassa, noin 8 000 Suomessa ja noin 2 000 Venäjällä.[55]
Kunkin neljän maan Lapissa kyseisen maan valtaväestö on enemmistönä. Lapin alueella kaikissa neljässä maassa asuu saamelaisia, jotka ovat alueenalkuperäiskansa.Saamelaiskielet ovaturalilaisen kielikunnansuomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva ryhmä kieliä, joita saamelaiset puhuvat. Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Uskonnoltaan Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiset ovat pääosinevankelisluterilaisia, mutta Venäjällä, Suomessa ja Norjassa asuvatkolttasaamelaiset sekä Venäjällä asuvatkuolansaamelaiset ovat uskonnoltaanortodokseja.lähde?
Suomessa saamelaisten ja saamen kieltä puhuvien osuus on merkittäväSaamelaisten kotiseutualueella eliEnontekiön,Inarin,Utsjoen kunnissa jaSodankylän kunnan pohjoisosassa.[56] Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta.[57] Suomen saamelaisista jo suurin osa asuu kotiseutualueen ulkopuolella.[58]
Lapin kulttuurielämän vahvuuksina pidetään monimuotoisensaamelaisten alkuperäiskulttuurin vahvaa asemaa ja valtakunnanrajat ylittävää kulttuurista kanssakäymistä. Toisaalta on uhka, että perinteiset saamelaiset tiedot ja omaleimainen saamelaiskulttuuri eivät siirry uusille sukupolville ja että rahoitus keskittyy vain kansallisesti nimekkäille taiteen tekijöille.[59]
Saamelaisessa kulttuurissa keskeistä on luonnon läheisyys ja suoraan luonnosta peräisin olevat antimet. Perinteiseen saamelaiseen musiikkiin kuuluujoiku-laulaminen ja vaatetukseensaamenpuku sekä poron nahasta tehdyt vaatteet. Saamelaisen keittiön rikkaus ovat laadukkaat, monipuoliset ja luonnolliset raaka-aineet kuten poronliha ja riista,leipäjuusto, marjat (lakka eli hilla,puolukka,karpalo,mustikka javariksenmarja eli kaarnikka) ja kalat (lohi, rautu elinieriä,tammukka jasiika).Lapin puikulaperuna on saanut EU:n myöntämänSAN-alkuperänimisuojan.[60]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaLappiWikimedia Commonsissa