| Lapinlahti | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 63°22′00″N,027°23′31″E |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 402 |
| Hallinnollinen keskus | Lapinlahden kirkonkylä |
| Perustettu | 1874 |
| Kuntaliitokset | Varpaisjärvi(2011) |
| Kokonaispinta-ala | 1 245,16 km² 94:nneksi suurin 2025 [1] |
| – maa | 1 096,92 km² |
| – sisävesi | 148,24 km² |
| Väkiluku | 8 856 110:nneksi suurin 30.6.2025 [2] |
| –väestötiheys | 8,07 as./km² (30.6.2025) |
| Ikäjakauma | 2023 [3] |
| – 0–14-v. | 13,9 % |
| – 15–64-v. | 55,9 % |
| – yli 64-v. | 30,3 % |
| Äidinkieli | 2024 [4] |
| –suomenkielisiä | 96,8 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 3,1 % |
| Kunnallisvero | 9,4 % 70:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kunnanjohtaja | Henri Ruotsalainen |
| Hallituksen puheenjohtaja | Kari Virranta |
| Kunnanvaltuusto | 31 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Minna Rissanen |
| 2021–2025[6] •Kesk. •PS •KD •Vas. •SDP •Kok. •Vihr. | 12 7 4 3 2 2 1 |
| www.lapinlahti.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Lapinlahti (ruots.Lapinlax) onSuomen kunta, joka sijaitseePohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassaasuu 8 856 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 245,16 km2, josta 148,24 km2 on vesistöjä[1].Väestötiheys on 8,07 asukasta/km2.
Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm.Kolmen sepän patsas jaMarsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimiiLapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.
Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa.
Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuuIisalmen reittiin kuuluvaOnkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien javaltatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkeaVäisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässäKuopiosta ja 24 kilometrin päässäIisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.
Lapinlahden naapurikuntia ovatIisalmi,Kuopio,Rautavaara,Siilinjärvi jaSonkajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Iisalmeen liitettyIisalmen maalaiskunta sekä Kuopioon liitetytMaaninka jaNilsiä.
Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä.[7]
Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä.[8]
Alapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki,Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti,Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki
Vuoden 2017 lopussa Lapinlahdella oli 9 692 asukasta, joista 5 033 asuitaajamissa, 4 586 haja-asutusalueilla ja 73:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lapinlahden taajama-aste on 52,3 %.[10] Lapinlahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Lapinlahden kirkonkylä | 3 565 |
| 2 | Varpaisjärven kirkonkylä | 1 118 |
| 3 | Alapitkä | 350 |
Kunnankeskustaajama on lihavoitu.
Lapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700–1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Vesireitti Onkivettä pitkin oli tärkein kulkureitti, ensimmäinen kärritie valmistui 1780-luvulla. Oma pitäjänsä Lapinlahdesta tuli vuonna 1874.[12]
1700-luvun lopulla syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi lapinlahtelainenPaavo Ruotsalainen. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja maallistenkin asioiden hoitaminen kunnolla olivat herännäisten tärkeitä arvoja, mikä vaikutti kunnan oloihin.[13]
Lapinlahden rukoushuone valmistui vuonna 1843, ja sen jäätyä pieneksi rakennettiin oikea kirkko joka vihittiin 1880.[14]
Toisen maailmansodan jälkeen Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Asutustiloja muodostettiin noin 160.[15] Tämän vuoksi Lapinlahdella on isoortodoksivähemmistö ja Lapinlahden keskustaajamassa sijaitseeKaikkien Pyhien kirkko, joka on rakennettu vuonna 1959 jaAlapitkän tsasouna, joka on rakennettu 1952.[16]
Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa toteutettiin vuoden 2011 alussa, jolloin Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahden kuntaan.
Lapinlahden kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2017 Janne Airaksinen. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtävään lokakuussa 2016. Airaksisen edeltäjä oliMarko Korhonen,[17][18] joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2011–2016.[19] Korhosen edeltäjä oli Heikki Airaksinen,[20] joka on Janne Airaksisen isä.[21]
Lapinlahden kunnanvaltuustossa on 31 paikkaa. Paikat jakaantuvatkuntavaalien 2021 jälkeen seuraavasti:[6]
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2021–2025 Minna Rissanen.[22] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2021–2023 Kari Virranta.[23]
Lapinlahden kunnan alueella toimii Lapinlahden ja Varpaisjärven Yrittäjät, jotka ovatSavon Yrittäjien paikallisyhdistyksiä.[24][25] Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä onValion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovatMellano, Lametal,Virtasen Autokori, Fine-Pine ja Lameco LHT.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivatOsuuskunta ItäMaito, rautakauppa Rauta-Asema JP Oy ja Lapinlahden Vesi Oy.[26]
| Alkutuotanto | 19,1 % |
| Jalostus | 25,2 % |
| Palvelut | 54,5 % |
| Muut | 1,2 % |
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Lapinlahden väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 11 392 | |||
| 1985 | 11 608 | |||
| 1990 | 11 569 | |||
| 1995 | 11 511 | |||
| 2000 | 11 082 | |||
| 2005 | 10 581 | |||
| 2010 | 10 412 | |||
| 2015 | 9 982 | |||
| 2020 | 9 468 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[27] | ||||
Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan väkiluku kunkin tilastovuoden aluejaolla.
| Vuosi | Väkiluku | Huomautuksia |
|---|---|---|
| 1960 | 10 203 | |
| 1970 | 8 431 | |
| 1980 | 7 679 | |
| 1990 | 8 070 | |
| 1995 | 8 070 | |
| 2000 | 7 822 | |
| 2001 | 7 759 | |
| 2002 | 7 657 | |
| 2003 | 7 623 | [28] |
| 2005 | 7 513 | [28] |
| 2010 | 7 507 | [28] |
| 2011 | 10 386 | [28] Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen. |
| 2015 | 9 982 | [28] |
| 2020 | 9 358 | [28] |
Seuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden, 15–64-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä. Käytetty aluejako on 1.1.2022. tilanteen mukainen.
| Vuosi | 0–14-vuotaat | 15–64-vuotiaat | 65 vuotta täyttäneet |
|---|---|---|---|
| 1990 | 20,5 % | 62,8 % | 16,6 % |
| 1995 | 20,0 % | 61,4 % | 18,6 % |
| 2000 | 18,0 % | 62,9 % | 19,1 % |
| 2005 | 16,6 % | 62,9 % | 20,5 % |
| 2010 | 16,4 % | 62,6 % | 21,0 % |
| 2015 | 15,8 % | 59,5 % | 24,6 % |
| 2020 | 14,8 % | 56,7 % | 28,5 % |
| Lähde: Tilastokeskus.[29] | |||
Vuden 2025 alussa Lapinlahden ev.lut seurakunnat yhdistyivät Lapinlahden-Varpaisjärven seurakunnaksi.[30]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lapinlahdella oli seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]
Nämä seurakunnat kuuluvatYlä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lapinlahdella toimiiLapinlahden helluntaiseurakunta.[32]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lapinlahden alueella toimiiIisalmen ortodoksinen seurakunta.[33]
Lapinlahdella perusopetusta annetaanAlapitkän,Martikkalan,Matin ja Liisan,Nerkoon,Paloisten jaVarpaisjärven kouluissa.[34] Toisen asteen yleissivistävää opetusta antaaLapinlahden lukio ja kuvataidelukio.[35]Portaanpään kristillinen opisto tarjoaa joitain ammatillisia koulutuksia (esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto) ja mahdollisuuden lukion suorittamiseen (Portaanpään lukio).[36][37]
Lapinlahdella on järjestetty useita suuriakristillisiä kesätapahtumia.Herättäjäjuhlat on järjestetty Lapinlahdella kolme kertaa: 1924, 1929 Portaanpäässä sekä 1977.[38]
Muita tunnettuja tapahtumia:
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Lapinlahdenperinneruoiksi valittiin naurishuttu ja potattihuttu, jotka ovat veteen keitettyjä puuroja.[39]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaLapinlahtiWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
