Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen oireyhtymä, jossalaktoosia eli maitosokeria sisältävät ruoka-aineet, kuten maito ja maitotuotteet, aiheuttavat ruoansulatuskanavan oireita, kuten ilmavaivoja, turvotusta ja vatsakipuja. Sen aiheuttaa laktoosiaglukoosiksi jagalaktoosiksi pilkkovanlaktaasientsyymin vähyys tai puuteohutsuolessa (katsohypolaktasia).
Arviolta 75 prosenttia maailman väestölle kehittyy lapsuusiän jälkeen luontainen laktoosi-intoleranssi[1]. Laktoosi-intoleranssin kehittyminen on tavallista ihmisen lisäksi myös muillanisäkkäillä.
Laktoosi-intolerantit saavat oireita laktoosia sisältävän ravinnon nauttimisesta. Laktoosi ondisakkaridi eli muodostunut kahdestamonosakkaridista. Laktaasientsyymi katkaisee laktoosin muodostavan glukoosin ja galaktoosin välisen sidoksen.Laktaasientsyymejä esiintyy yleensä suolinukan päissä[2].
Laktoosi-intoleranssi vaihtelee maantieteellisesti: Pohjois-Euroopassa laktoosi-intolerantteja on noin viisi prosenttia väestöstä, kun taas joissain Aasian ja Afrikan maissa jopa yli 90 prosenttia.[3] Suomalaisista aikuisista noin 83 prosenttia pystyy käyttämään maitoa ravinnokseen ainakin jossain määrin.[4]
Laktoosi-intoleranssiin liittyy tyypillisesti ruoansulatuskanavan oireita, kuten ilmavaivoja, turvotusta ja vatsakipuja.
Koska laktaasi-entsyymi puuttuu, pääsee laktoosi paksusuoleen asti, jossa se sitoo itseensä paksusuolen aktiivisia molekyylejä, jotka puolestaan sitovat vettä poistuessaan elimistöstä. Muita hypolaktaasianoireita ovatvatsakipu jailmavaivat, jotka ovat seurausta paksusuolessa symbioosissa elävienbakteerien muodostamistasuolistokaasuista.
Laktaasientsyymin tuotannon jatkumisen ohutsuolessa aiheuttava mutaatio on Suomessa yleisempi kuin vastaava mutatoitumaton geeni, joka ei tuota laktoosia pilkkovaa laktaasia. Tämän mutaation arvellaan kehittyneen kahdella alueella sekä Etelä-Uralilla että Saharan pohjoispuolella. Osa tutkijoista uskoo myös kolmannen vastaavan alueen olemassaoloonUgandan jaRuandan välimaastossa.[5]
AkatemiaprofessoriLeena Palotie työryhmineen paikansi vuonna 2005 maitotuotteiden siedon aiheuttavan geenimuunnoksenUral-vuoriston eteläpäähän tai Pohjois-Kaukasiaan. Kyky sietää maitotuotteita johtuu yhdestä geenimuunnoksesta, joka kehittyi ehkä 5 000–12 000 vuotta sitten. Tiedot perustuvat 1 611 geeninäytteeseen, jotka kerättiin 37 eri väestöstä ympäri maailmaa. Tutkijat keskittyivätmutaatioiden määrään sengeenin ympärillä, joka tuottaa maitosokeria pilkkovaaentsyymiä eli laktaasia.[6][7]
Hypolaktaasia todetaan joko itse tai lääkärin tekemällä laktoosirasitustestillä, jossa testattava nauttii tyhjään vatsaan 50 g annoksen veteen liuotettua laktoosia. Testiannoksen jälkeen seurataanverensokeripitoisuudessa tapahtuvia muutoksia. Ellei veren glukoosipitoisuus nouse, viittaa sehypolaktasiaan eli laktaasientsyymin heikentyneeseen tuotantoon.Hypolaktasiasta aiheutuvia laktoosinimeytymishäiriön oireita kutsutaan kansankielellä laktoosi-intoleranssiksi.
Hypolaktasiaa tutkitaan nykyään myös geenitestillä. Tällöin vältytään laktoosirasituskokeen aiheuttamilta suolisto-oireilta. Geenitesti paljastaa, onko tutkittavallagenotyyppi, joka aiheuttaa laktaasientsyymin muodostumisen pysähtymisen kouluiässä. Geenitesti soveltuu kuitenkin lapsille huonosti, sillä se osoittaa vain sen, onko lapsella perinnöllinen taipumus laktaasiaktiivisuuden vähenemiseen. Testi ei selvitä, onko entsyymin väheneminen lapsella jo alkanut. Laktaasientsyymin pitoisuus alenee tavallisesti vasta 5–12 vuoden iässä.
Laktoosi-intoleranssista kärsivät pystyvät nauttimaan pitkään kypsytettyjäjuustoja, koska ne ovat luontaisesti laktoosittomia. Meijerit valmistavatlaktoosittomia maitotuotteita laktoosittomasta maitojuomasta. Osa laktoosi-intolerantikoista kykenee nauttimaan myös vähälaktoosisia maitotuotteita, joita myydään esimerkiksi tuotemerkilläHyla ja Into. Laktoositon maitojuoma ja vähälaktoosinen maito sisältävätglukoosia jagalaktoosia, jotka ovat syntyneet laktoosin pilkkoutuessa. Vähälaktoosinen kevytjogurtti sisältää 0,8 % laktoosia, 2 % glukoosia ja 2 % galaktoosia[8], kun sen laktoositon versio sisältää 2,5 % glukoosia ja 2,5 % galaktoosia[9]. Kun maidosta poistetaan niin paljon laktoosia, että jäljelle jää jätetään enintään 0,01 prosenttia laktoosia, siitä tulee laktoositonta maitojuomaa[10].
Maitovalmisteita korvaamaan kehitetytsoijavalmisteet eivät sisällä lainkaan laktoosia.
Laktoosi-intoleranssin oireiden välttämiseksihypolaktasiasta kärsivät voivat käyttää laktoosia hajottavaa laktaasientsymivalmistetta kapseleina aterian yhteydessä tai ruokaan lisättynä[11].
Toinen vaihtoehto on probioottien eli luonnosta eristettyjen laktoosia pilkkovien bakteerien sekoitus. Esimerkiksi prolaktaasi on probioottinen kapseli, joka täytyy ottaa päivittäin. Valmisteiden sisältämät bakteerit pilkkovat laktoosia noin 24 tunnin ajan ennen menehtymistään.
Monet maitovalmisteiden valmistajat tarjoavat tuotteistaan laktoosittomia tai vähälaktoosisia vaihtoehtoja, joista laktoosi on yleensä entsymaattisesti hajotettu etukäteen.
Laktoosi-intoleranssia ei tule sekoittaamaitoallergiaan. Maitoallergia on yliherkkyys maitoproteiinille. Laktoosia pilkkoo entsyymi, mutta kaikkiallergiat johtuvat proteiineista.
- ↑Pribilia, Bethany a.; Hertzler, Steve R.; Martin, Berdine R.; Weaver, Connie M.; Savaiano, Dennis A.: Improved lactose digestion and intolerance among African-American adolescent girls fed a dairy-rich diet. Journal of the American Dietetic Association. 1.5.2000. Arkistoitu 24.12.2011. Viitattu 8.2.2011. (englanniksi)
- ↑Keliakia osaa piileskellä - ja se löytyy yhä useammalta Hyvä Terveys. 3.2.2023. Viitattu 5.7.2024.
- ↑Bulhões, A.C.; Goldani, H.A.S.; Oliveira, F.S.; Matte, U.S.; Mazzuca, R.B.; Silveira, T.R.: Correlation between lactose absorption and the C/T-13910 and G/A-22018 mutations of the lactase-phlorizin hydrolase (LCT) gene in adult-type hypolactasia Brazilian Journal of Medical and Biological Research. marraskuu 2007. Viitattu 8.2.2011. (englanniksi)
- ↑Luolamiehen geeneillä ei maitoa juoda YLE Uutiset. 8.2.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 8.2.2011. (suomeksi)
- ↑Kiple, Kenneth F.: IV.E.6. - Lactose Intolerance – Distribution of Lactase Persistence The Cambridge World History of Food. Viitattu 7.1.2009. (englanniksi)
- ↑Bioinfo.pl (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑Leena Palotie, Geenipalapelin mestari (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 7.9.2008
- ↑Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 23.7.2020.
- ↑Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 23.7.2020.
- ↑Maidon käsittely ja säilyvyys www.valio.fi. Viitattu 23.7.2020.
- ↑http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/KYA/Products/OE0320976 (Arkistoitu – Internet Archive)
