Laissez-faire [lesefe:´r][1], ransk.[lɛsefɛʁ] on vapaanmarkkinatalouden suuntaus ja tunnuslause, joka on suomeksi kirjaimellisesti käännettynäantakaa tehdä.
Fraasi juontaa juurensaabsolutismin ajanRanskaan.Anekdootin mukaan Ranskan valtiovarainministeriJean-Baptiste Colbert (1619–1683) kysyi joukoltaporvareita, mitä hallitus voisi tehdätalouselämän hyväksi. Yrittäjä nimeltä Legendre vastasi ”laissez-nous faire” eli ”antakaa meidän tehdä”, jolla hän tarkoitti, että poliitikkojen ei tulisi sekaantua talouselämään vaan antaa yrittäjien pyörittää talouselämää.[2]
Termiä käytti muun muassaklassinen liberaali taloustieteilijä ja poliitikko, paroniAnne Robert Jacques Turgot (1727–1781) kirjassaanReflexions sur la formation et la distribution des richesses (1766).
Toinen selitys sanonnan ”laissez-faire” synnylle on, että sitä käytti M. Alpha eräässä kirjeessään kuvaillessaanFrançois Quesnayn ja muidenfysiokraattien kannattamaa täysin vapaata markkinataloutta: Quesnayn ideologiaa luonnehdittiin sanonnalla ”laisser faire, laisser passer” eli ”antaa tehdä, antaa mennä”. Sanonta esiintyy myös versiona ”laissez-faire, laissez-passer, le monde va de lui-même!” eli ”antaa asioiden mennä omaa rataansa, maailmakin pyörii itsekseen”.
Täydellistä laissez-faire-valtiota ei ole koskaan ollut olemassa, sillä valtio on aina jossain määrin puuttunutvapaaseen markkinatalouteen.
↑Skousen, Mark: The Making of Modern Economics: The Lives and Ideas of the Great Thinkers, s. 48. (2nd ed.) Armonk: M. E. Sharpe, 2009. ISBN 978-0-7656-2226-6(englanniksi)
