Länsimainen kulttuuri onLänsi-Euroopassa alkunsa saanutkulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisestiPohjois-Amerikkaan jaAustraliaan. Länsimaisen kulttuuripiirin paikalliset ja ajalliset rajat eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisesti määriteltävissä. Toisinaan myösLatinalainen Amerikka luetaan länsimaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaksi.
HistorioitsijaArnold J. Toynbee katsoi 1940-luvulla maailman jakautuvan selvästi erottuviksi länsimaiseksi,ortodoksiseksi,islamilaiseksi,intialaiseksi jaKaukoidän kulttuuriksi, joista viimeksi mainittu voidaan jakaa edelleenkiinalaiseen jajapanilaiseen haaraan. Hänen mukaansa länsimaisen kulttuurin levinneisyysalue käsittää Euroopankatoliset japrotestanttiset maat, Pohjois- jaEtelä-Amerikan,Etelä-Afrikan,Australian jaUuden-Seelannin. Itä-Euroopan ortodoksiset maat hän sen sijaan käsitti länsimaista erilliseksi kulttuuriksi.[1]
Myöhemmin esimerkiksiSamuel P. Huntington on määritellyt länsimaisen kulttuuripiirin suppeammin. Hänen mukaansaLatinalainen Amerikka on jo muodostunut siitä erilliseksi, omaksi kulttuuripiirikseen, ja vaikka myösEtelä-Afrikassa eurooppalaisperäisellä väestönosalla on tai on ollut, paitsi poliittisesti, myös kulttuurisesti suuri vaikutusvalta, on maa nykyisin pikemminkin luettavaafrikkalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi.[2]
Maailman varhaisimmista korkeakulttuureistaMesopotamiasta jaEgyptistä ovat lähtöisin monet länsimaisen kulttuurin peruselementit, kutenaakkoskirjoitus,geometrian,ajanlaskun jatähtitieteen perusteet, tärkeät myytit kutenvedenpaisumus, sekä monet maanviljelyyn liittyvät välineet ja tekniikat.[3]
Heprealaiset perustivatyksijumalaisuuden jajuutalaisen uskonnon, jolle länsimainen juutalais-kristillinen kulttuuri perustuu. Heprealaisten uskonnosta ovat lähtöisin länsimainenindividualismi sekä käsitykset ihmisenvapaasta tahdosta ja ihmisestä Jumalan kuvana. Heprealaisten käsitys tulevasta messiaanisesta, kultaisesta rauhan ja oikeudenmukaisuuden ajasta on vaikuttanut länsimaiseen ajatukseen kehityksen hyödyllisestä voimasta. Heprealaisten kirjoitukset vaikuttivat myös monella tavalla länsimaiseen uskonnolliseen ja maalliseen kirjallisuuteen.[4]
Juutalaisuudesta ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoillaRooman valtakunnassa kehittynytkristinusko nousi länsimaisuuden keskeiseksi uskonnoksi. Se tarjosi eurooppalaiselle ihmiselle muun muassa uudenlaisen käsityksen omasta kuolemattomuudestaan.[5]
Länsimainenfilosofia on kytkeytynyt länsimaissa muidentieteiden ja erityisestiluonnontieteiden kehitykseen. Se jaetaan ylätasolla tyypillisesti kolmeen jaksoon –antiikkiin,keskiaikaan ja uuteen aikaan.Nykyfilosofiaan kuuluu filosofinen kehitys 1900-luvulta nykypäiviin.
Antiikin kreikkalaiset toivat länsimaiseen maailmankatsomukseen filosofisen,rationaalisen ja tieteellisen ajattelun. He uskoivat, että luonto ei seuraa jumalolentojen käskyjä vaanluonnonlakeja. Ihmistä he pitivät järjellisenä ja vastuullisena yksilönä, joka halusi olla vapaa.[6]
Demokratia syntyiAteenan kaupunkivaltiossa Kreikassa.[7] Länsimaisen lain, valtion, hallinnon ja kansalaisuuden perustan loivat antiikin roomalaiset.Roomalaisesta laista tuli useimpien myöhempien Euroopan valtioiden lakien perusta.[8]
Keskiajalla länsimaisen sivistyksen keskus siirtyi Välimereltä pohjoisemmaksi. Syntyi yhteinen eurooppalainen kulttuuri, jossa kristillinen, kreikkalais-roomalainen ja germaaninen perinne yhdistyivät. Kulttuurin keskipisteessä oli kristinusko, latina oli tiedollisen elämän pääkieli, ja germaaniset käytännöt levisivät sosiaalisiin ja oikeudellisiin suhteisiin.[9]
Keskiajan lopulla länsimainen filosofia, taiteet ja kirjallisuus nousivat uuteen kukoistukseen.Yliopistolaitos syntyi ja kehitettiinskolastiikka.[10]
Keskiajalta ovat peräisin muun muassa eurooppalaiset kaupungit,keskiluokka, valtiojärjestelmä, englantilainentapaoikeus ja yliopistot. Keskiajan oppineet välittivät nykyaikaan myös oleellisia antiikin kreikkalaisten ja arabien kirjoituksia. Nykyajan länsimaisuus onkin monella tapaa keskiajan perintöä. Keskiaikaa seurasivat 1400-luvunrenessanssi,uskonpuhdistus ja 1700-luvunvalistuksen aika, ja niiden myötä moni asia muuttui länsimaisessa kulttuurissa perusteellisesti.[11]
1800-luvulta alkaen länsimaista ajattelua, kulttuuria ja yhteiskuntaa muokkasivat muun muassateollinen vallankumous,imperialismi,liberalismi,konservatismi,nationalismi,positivismi,darvinismi,marxilaisuus jafeminismi.[12]
Länsimaisiin taiteisiin kuuluvat länsimaiden eli Euroopan ja sen kulttuurisen perinteen jakavan maailman kirjallisuus, kuvataiteet ja esittävät taiteet. Länsimaisen taiteen perusta onantiikin Kreikan jaRooman taiteissa.Kristinuskon myötä tämä perusta kehittyi ja levisi muuallekin Eurooppaan. Eurooppalaisten löydettyä Amerikan eurooppalaiset taiteen tyylit levisivät Uuteen maailmaan, missä ne kehittyivät omiksi perinteikseen alkuperäisasukkaiden kulttuurin rinnalla.[13]
Länsimaisenarkkitehtuurin historiaan lukeutuuantiikin Kreikan jaRooman ajan jälkeen lukuisia tyylikausia ja -suuntauksia, kutenBysantin arkkitehtuuri,karolinginen,ottolainen,romaaninen jagoottilainen arkkitehtuuri,renessanssi,manierismi,barokki,rokokoo,uusklassismi,uusgotiikka,jugend,funktionalismi jamodernismi.
Antiikin Kreikan taide on vaikuttanut paljon länsimaiseen taiteeseen. Länsimainen taide oli pitkään uskonnollista. Keskiajalta alkaen on syntynyt useitataidesuuntauksia.
Länsimaisen kirjallisuuden valtakieliä ovatindoeurooppalaiset kielet, kutenkreikka jalatina sekä uudemmatromaaniset,germaaniset,balttilaiset jaslaavilaiset kielet. Pienempiä länsimaisen kirjallisuuden kieliryhmiä ovat muun muassasuomalais-ugrilaiset jaseemiläiset kielet.[14]
Länsimaisen kirjallisuuden juuret ovatantiikin Kreikassa jaRoomassa. Näiden kulttuurien kirjallinen perintö levisi kristinuskon myötä muualle Eurooppaan ja sen kansankieliin. Euroopan suulliseen kirjallisuuteen kuuluvat monet eepokset kuten skandinaavienEdda-runot.[14]
Länsimaisessa kirjallisuudessa on keskiajalta lähtien kehittynyt useitalajeja ja tyylejä. Eniten länsimainen kirjallisuus monimuotoistui 1800-luvun aikana, jolloin syntyivät muun muassaromantiikka,symbolismi jarealismi.[14]
Länsimaisen musiikin juuret ovathedelmällisen puolikuun alueella, josta vaikutteet levisivät Välimeren kautta Kreikkaan, Roomaan ja muualle Eurooppaan. Aluksi musiikki oli länsimaissa pääasiassauskonnollista, mutta vuosisatojen kuluessa musiikkia alettiin pitää nautintona sinänsä.[15]
Länsimaisiin musiikillisiin keksintöihin kuuluvat lukuisat erilaisetsoittimet sekä esimerkiksipolyfonia, joka kehitettiin varhaiskeskiajalla. Maallinentaidemusiikki kehittyiuudella ajalla. Syntyivät muun muassasinfoniat,konsertot,barokkimusiikki,kamarimusiikki, orkesterimusiikki,ooppera ja monenlaisia tansseja.Populaarimusiikin eri muodot nousivat länsimaissa hyvin suosituiksi 1900-luvulla.[15]
