KreikkalainenPlaton on yksi länsimaisen filosofian perustajista.
Länsimainen kulttuuri onLänsi-Euroopassa alkunsa saanutkulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisestiPohjois-Amerikkaan jaAustraliaan. Länsimaisen kulttuuripiirin paikalliset ja ajalliset rajat eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisesti määriteltävissä. Toisinaan myösLatinalainen Amerikka luetaan länsimaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaksi.
Myöhemmin esimerkiksiSamuel P. Huntington on määritellyt länsimaisen kulttuuripiirin suppeammin. Hänen mukaansaLatinalainen Amerikka on jo muodostunut siitä erilliseksi, omaksi kulttuuripiirikseen, ja vaikka myösEtelä-Afrikassa eurooppalaisperäisellä väestönosalla on tai on ollut, paitsi poliittisesti, myös kulttuurisesti suuri vaikutusvalta, on maa nykyisin pikemminkin luettavaafrikkalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi.[2]
Heprealaiset perustivatyksijumalaisuuden jajuutalaisen uskonnon, jolle länsimainen juutalais-kristillinen kulttuuri perustuu. Heprealaisten uskonnosta ovat lähtöisin länsimainenindividualismi sekä käsitykset ihmisenvapaasta tahdosta ja ihmisestä Jumalan kuvana. Heprealaisten käsitys tulevasta messiaanisesta, kultaisesta rauhan ja oikeudenmukaisuuden ajasta on vaikuttanut länsimaiseen ajatukseen kehityksen hyödyllisestä voimasta. Heprealaisten kirjoitukset vaikuttivat myös monella tavalla länsimaiseen uskonnolliseen ja maalliseen kirjallisuuteen.[4]
Juutalaisuudesta ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoillaRooman valtakunnassa kehittynytkristinusko nousi länsimaisuuden keskeiseksi uskonnoksi. Se tarjosi eurooppalaiselle ihmiselle muun muassa uudenlaisen käsityksen omasta kuolemattomuudestaan.[5]
Antiikin kreikkalaiset toivat länsimaiseen maailmankatsomukseen filosofisen,rationaalisen ja tieteellisen ajattelun. He uskoivat, että luonto ei seuraa jumalolentojen käskyjä vaanluonnonlakeja. Ihmistä he pitivät järjellisenä ja vastuullisena yksilönä, joka halusi olla vapaa.[6]
Keskiajalla länsimaisen sivistyksen keskus siirtyi Välimereltä pohjoisemmaksi. Syntyi yhteinen eurooppalainen kulttuuri, jossa kristillinen, kreikkalais-roomalainen ja germaaninen perinne yhdistyivät. Kulttuurin keskipisteessä oli kristinusko, latina oli tiedollisen elämän pääkieli, ja germaaniset käytännöt levisivät sosiaalisiin ja oikeudellisiin suhteisiin.[9]
Keskiajan lopulla länsimainen filosofia, taiteet ja kirjallisuus nousivat uuteen kukoistukseen.Yliopistolaitos syntyi ja kehitettiinskolastiikka.[10]
Keskiajalta ovat peräisin muun muassa eurooppalaiset kaupungit,keskiluokka, valtiojärjestelmä, englantilainentapaoikeus ja yliopistot. Keskiajan oppineet välittivät nykyaikaan myös oleellisia antiikin kreikkalaisten ja arabien kirjoituksia. Nykyajan länsimaisuus onkin monella tapaa keskiajan perintöä. Keskiaikaa seurasivat 1400-luvunrenessanssi,uskonpuhdistus ja 1700-luvunvalistuksen aika, ja niiden myötä moni asia muuttui länsimaisessa kulttuurissa perusteellisesti.[11]
Länsimaisiin taiteisiin kuuluvat länsimaiden eli Euroopan ja sen kulttuurisen perinteen jakavan maailman kirjallisuus, kuvataiteet ja esittävät taiteet. Länsimaisen taiteen perusta onantiikin Kreikan jaRooman taiteissa.Kristinuskon myötä tämä perusta kehittyi ja levisi muuallekin Eurooppaan. Eurooppalaisten löydettyä Amerikan eurooppalaiset taiteen tyylit levisivät Uuteen maailmaan, missä ne kehittyivät omiksi perinteikseen alkuperäisasukkaiden kulttuurin rinnalla.[13]
Antiikin Kreikan taide on vaikuttanut paljon länsimaiseen taiteeseen. Länsimainen taide oli pitkään uskonnollista. Keskiajalta alkaen on syntynyt useitataidesuuntauksia.
Länsimaisen kirjallisuuden juuret ovatantiikin Kreikassa jaRoomassa. Näiden kulttuurien kirjallinen perintö levisi kristinuskon myötä muualle Eurooppaan ja sen kansankieliin. Euroopan suulliseen kirjallisuuteen kuuluvat monet eepokset kuten skandinaavienEdda-runot.[14]
Länsimaisessa kirjallisuudessa on keskiajalta lähtien kehittynyt useitalajeja ja tyylejä. Eniten länsimainen kirjallisuus monimuotoistui 1800-luvun aikana, jolloin syntyivät muun muassaromantiikka,symbolismi jarealismi.[14]
Länsimaisen musiikin juuret ovathedelmällisen puolikuun alueella, josta vaikutteet levisivät Välimeren kautta Kreikkaan, Roomaan ja muualle Eurooppaan. Aluksi musiikki oli länsimaissa pääasiassauskonnollista, mutta vuosisatojen kuluessa musiikkia alettiin pitää nautintona sinänsä.[15]
↑Toynbee, Arnold: Historia uudessa valossa. ((A study of history, 1946.) Vuosina 1934 ja 1939 ilmestyneestä kuusiosaisesta teoksesta toimittanut D. C. Somerwell. Suomentanut Kai Kaila) Porvoo Helsinki: WSOY, 1950.
↑Huntington, Samuel P.: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. ((The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-72-0