 | Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa. |
| Kymenkartanon lääni Kymmenegårds län | |
|---|---|
| Maakuntakeskus | Heinola |
| Pinta-ala ilman merialueita | {{{pinta-ala}}} km2 |
| Väkiluku | {{{väkiluku}}} |
| Infobox OK | |
Kymenkartanon lääni (ruots.Kymmenegårds län) oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni. Läänin välitön edeltäjä oliTurun rauhan jälkeen vuonna1747 perustettuKymenkartanon ja Savon lääni, jonka hallintopaikka oliLoviisa. Tätä edelsiUudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna1721 muodostettuSavonlinnan ja Kymenkartanon lääniä, joka käsitti aiemmanViipurin ja Savonlinnan läänin ja entisenKäkisalmen läänin rippeet. Hallintokeskuksena toimiLappeenranta.
Vuonna1775kuningasKustaa III:n aikana Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin kahtia, jolloin eteläosasta muodostettiin Kymenkartanon lääni, jonka hallintopaikka oliHeinola. Alkujaan oli läänin hallintokeskukseksi suunniteltuHeinolan kirkonkylä, mutta maaherraRiddercreutz esitti tutustumiskäynnin jälkeen, ettäresidenssin sijoituspaikaksi tulisiKymijoenJyrängönvirran rannan tienoo. Kruunu ostikin sieltä kaksi ratsutilaa maaherran ja lääninhallituksen virkamiesten käyttöön jo vuonna 1776, ja seudulle nousi uusi asutus (ks.Heinolan keskustaajama).[1] Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosasta muodostettiinSavon ja Karjalan lääni (myöhempiKuopion lääni), jonka hallintopaikka oliKuopio.
Suomen siirryttyäVenäjän alaisuuteenkeisariNikolai I muodosti vuonna1831 Kymenkartanon läänin pohjoisosastaMikkelin läänin ja eteläosat liitettiinUudenmaan lääniin. Mikkelin läänin pääpaikkana oli aluksiHeinola, mutta vuonna1839 pääpaikka siirrettiinMikkeliin, ja korvauksena siitä Heinola saikaupunkioikeudet.
Vuosina 1776–1831 toimineella Kymenkartanon läänillä ei ole hallinnollista yhteyttä 1556–1634 toimineeseenKymenkartanon läänin voutikuntaan, mutta Kymenkartanon läänin voutikunta oli myöhemmän Kymenkartanon läänin hallinnollinen, historiallinen ja henkinen perusta.
 |  |  |  |
