Kuwaitin valtio (arab. دولة الكويت) eliKuwait (arab.الكويت) onemiirikuntaLähi-idässä. Se sijaitseePersianlahden pohjukassa rajanaapureinaan pohjoisessaIrak ja etelässäSaudi-Arabia. Kuwaitin maasto on kumpuilevaa hiekkaerämaata. Maasta löytyi 1930-luvulla öljyä, ja toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt öljynjalostusteollisuus sai maan vaurastumaan. Kuwait itsenäistyi 1961, ja sen jälkeen se on saanut 90 prosenttia vientituloistaan öljystä. Vuonna 1990Irak hyökkäsi Kuwaitiin, mutta joutui vetäytymään maasta länsivaltojen liityttyä sotaan Kuwaitin puolelle. Maan infrastruktuuri kärsi sodassa pahasti.
Kuwait oli ensimmäinen Persianlahden arabimaa, joka järjesti parlamenttivaalit, ja se myönsi naisille äänioikeuden 2005. Vuodesta 2010 alkaen maassa on ollut ajoittain väkivaltaisuuksia ääri-islamistien ja sotilasjoukkojen välillä.
Kuwait sijaitseePersianlahden luonaiskulmassa, ja sen rajanaapurit ovatIrak jaSaudi-Arabia. Valtion pinta-ala on 17 818 neliökilometriä.[4] Kuwait on kuivaa, tasaista tai hiukan kumpuilevaa hiekkaerämaata, jonka korkein kohta on noin 300 metriä.[1] Valtiolle kuuluu yhdeksän saarta, joista vainFailaka on asuttu. Suurin saarista onBubiyan, joka on kooltaan 863 neliökilometriä.[5] Rannikon pohjoisosassa on savisia matalikkoja, kun taas etelässä on hiekkarantoja.[6]
Kuwait on pääosin tasaista tai hieman kumpuilevaa, mutta siellä täällä on matalia kukkuloita ja painanteita.Kuwaitinlahden pohjoispuolella onJal Al-Zorin jyrkänne, joka nousee jyrkästi jopa 145 metriin. Kuwaitissa ei ole pysyviä järviä eikä jokia. Sisämaanvadit ovat lyhyitä ja yleensä päättyvät aavikolle. Suurin osa pintavedestähaihtuu, ja vain hyvin pieni osa siitä päätyy pohjavedeksi.[7]
Vuonna 1991 öljykenttien palossa syntynyt noki ja ympäristöön levinnyt öljy pilasivat ympäristöä laajasti. Vauriot näkyvät edelleen niin hiekkaerämaassa ja merenpohjassa kuin koralliriutoillakin.[8]
Ilmasto on tyypillinenaavikon ilmasto, johon vaikuttaa meren läheisyys. Vuodenaikoja on neljä. Kesä on pitkä ja kuuma, lämpötila voi nousta 46 asteeseen. Talvi on lyhyt ja viileä, ja silloin voi toisinaan tulla jokunen sadekuuro. Pohjoistuuli on kuuma ja kuiva, etelätuuli lämmin ja kostea. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 80 millimetriä, mutta se vaihtelee vuodesta toiseen 20:stä jopa 350 millimetriin.[9]
Aavikon kasvillisuus muodostuu ruoholäikistä ja pienistä pensaista. Maassa elää yli 400 kasvilajia, ja silloin harvoin kun sateet kastelevat erämaan, ruoho viheriöi ja lukemattomat kasvit puhkeavat kukkaan. Ne kuitenkin lakastuvat pian.[10] Aavikolla elää liskoja ja jyrsijöitä. Sudet, gasellit ja jänikset on metsästetty lähes sukupuuttoon. Pesiviä lintulajeja on noin 20, useimmat niistä kuuluvatkiurujen heimoon. Keväällä ja syksyllä maassa pysähtyy kuitenkin satoja lintulajejamuuttomatkallaan.[11]
Kuwaitin vanhimmat arkeologiset löydöt ovatneoliittiselta kaudelta, ja sieltä on löytynyt todisteita muun muassaUbaid-kulttuurista ja pronssikautisestaDilmun-kulttuurista.Mesopotamialaisten dokumenttien perusteella Kuwaitin edustalla oleva Failakan saari oli jo varhain merkittävä kauppapaikka, jota kautta Mesopotamiaan kulki tuotteitaIndusjoen alueelta ja nykyisestäOmanista. se menetti merkityksensä toisella vuosituhannella eaa., mutta hellenistisella kaudella siitä tuli uudestaan kaupan keskus.[12]Aleksanteri Suuren kenraaliNearkhos perusti Failakaan siirtokunnan 300-luvulla eaa.[13] Kaupankäynti päättyi ajanlaskun alussa.[14]
Kuwaitin moderni historia alkaa 1700-luvun alussa, kunBani Utbahin klaaniliittouma perustiKuwaitin kaupungin. He olivat lähteneet Arabian niemimaan sisäosistaNajdin alueelta.[15] Kuwaitista tuli 1756šeikkikunta, kun asukkaat päättivät valitaAl Sabahin suvusta itselleen šeikin.[16]
Kuwaitista kehittyi 1800-luvulla merkittävä itsenäinen kaupan keskus. Vuosina 1866–1892 hallinnutAbdullah II Al-Sabah alkoi lähentää KuwaitiaOsmanien valtakuntaan, muttaMubarak Al-Sabah käänsi muutaman vuoden päästä suunnan. Osmanit uhkasivat tämän jälkeen Kuwaitia, joka kääntyi Britannian puoleen. Britannian ja Kuwaitin välinen vuoden 1899 sopimus antoi Britannialle käytännössä vallan Kuwaitin ulkopolitiikasta.[16]
Kuwaitista löytyi öljyä 1930-luvulla, muttamaailmansota keskeytti öljyntuotannon kehittämisen. Maan talous oli siihen saakka ollut riippuvainen laivanrakennusta ja helmensukelluksesta. Sodan jälkeen Kuwait sai tuotantonsa vauhtiin nopeasti, ja vuonna 1953 se oliPersianlahden suurin öljyntuottaja.[17][14]
Vuonna 1961 Kuwaitista tuli itsenäinen, kun aika Britannian protektoraattina päättyi. Šeikistä tuli emiiri.[18] Irak vaati samana vuonna Kuwaitia itselleen ja tunnusti itsenäisyyden vasta kaksi vuotta myöhemmin.[16] Vuonna 1970 voimaan tulleella sopimuksella Kuwait jaSaudi-Arabia jakoivat keskenään maiden väliin vuonna 1922 muodostetunneutraalin vyöhykkeen.[19]
Persianlahden sodan aikana vetäytyvät irakilaisjoukot sytyttivät Kuwaitin öljykenttiä palamaan.
Irak ja Kuwait lähenivät 1980-luvulla toisiaanIrakin–Iranin sodan seurauksena. Kuwait pelkästi Iranin vaikutusvallan kasvua ja tarjosi Irakille taloudellista tukea sekä reitin asevoimien tavaroille saapua Irakiin. Iran hyökkäsi tämän jälkeen useita kertoja myös Kuwaitiin, ja vuonna 1985 iranilaismielinen irakilainen ryhmittymä yritti salamurhata emiiriJabir al-Ahmad al-Jabir al-Sabahin. Kuwait joutui vuonna 1987 kutsumaan sekä Neuvostoliiton että Yhdysvallat suojaamaan tankkereitaan, kun Iran oli alkanutkeskittää hyökkäyksiä niitä kohtaan.[16]
Irakin–Iranin sodan jälkeen Irakin ja Kuwaitin suhteet heikkenivät, ja Irak hyökkäsi 2. elokuuta 1990 yllättäen Kuwaitiin. Taustalla oli halu hallinoida Kuwaitin öljyrikkauksia, irakilainenpanarabialaisuus sekä hallinnon suosion kasvattaminen tappiollisen Iranin sodan jälkeen. Irak ilmoitti 8. elokuutaliittäneensä Kuwaitin itseensä, minkä suurin osa maailman valtiosta tuomitsi ja mikä herätti voimakkaita irakilaisvastaisia tuntemuksia Kuwaitissa.[16] Yhdysvaltojen johtama liittouma aloitti vastineena ensin ilmahyökkäykset, myöhemmin maasodan ja valtasi KuwaitinPersianlahden sodassa helmikuussa 1991.[14] Vetäytyvät Irakin joukot sytyttivät öljylähteitä palamaan. Vuonna 1994 Irak vihdoin hyväksyiYK:n määrittelemän rajalinjanVenäjän välittämissä neuvotteluissa. Vuonna 2003 kymmenet tuhannet Yhdysvaltojen johtamien joukkojen sotilaathyökkäsivät Kuwaitista käsin Irakiin syrjäyttääkseenSaddam Husseinin.[18]
Vuoden 2003 parlamenttivaaleissa islamistit ja hallitusta tukevat ehdokkaat menestyivät, liberaalit kokivat tappioita. Silti vuonna 2005 naiset saivat äänioikeuden ja kesäkuussa nimitettiin ensimmäinen naisministeri. ŠeikkiNasser al-Mohammad al-Sabah toimi pääministerinä vuodesta 2006, jonka aikana toimi 7 hallitusta, ja emiiri hajotti parlamentin ennenaikaisesti kolme kertaa.[20]Vuonna 2007 hallitus erosi, ja uudessa hallituksessa naisministerejä oli kaksi. Vuoden 2008 parlamenttivaaleissa ääri-islamistit menestyivät, eikä yhtään naista valittu parlamenttiin. Maaliskuussa 2009 emiiri hajotti parlamentin, koska se syytti hänen veljenpoikaansa korruptiosta. Uuteen parlamenttiin valittiin vihdoin maan ensimmäiset naiskansanedustajat.[18]
Maaliskuussa 2011 sadat nuoret osallistuivat mielenosoituksiin, joiden innoittajina oli liikehdintä muissa islamilaisissa maissa, kutenTunisiassa jaEgyptissä. Emiiri ja perustuslakituomioistuin hajottivat parlamentin useita kertoja.[18]
Kuwaitia hallitsee al-Sabah-sukuun kuuluvaemiiri. Kuwait on parlamentaarinen vaalimonarkia. Suvun jäsenet valitsevat istuvan emiirin seuraajan aina keskuudestaan. Emiirillä on pääasiallinen valta, mutta 50 jäsenenkansalliskokous voi tehdä lainsäädännöllisiä aloitteita ja vaikuttaa hallituksen ministereihin. Kansalliskokouksen vaaleissa äänioikeutettuja ovat 21 vuotta täyttäneet miehet ja naiset, jotka ovat olleet Kuwaitin kansalaisia yli 20 vuotta. Kuwaitissa ei ole poliittisia puolueita.[2]
Naiset saivat äänioikeuden 16. toukokuuta 2005 kansalliskokouksen hyväksyttyä uuden lain, joka sallii naisten asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa.[1]
Kuwaitin talous on hyvin riippuvainenöljystä, joka muodostaa noin puolet bruttokansantuotteesta, 95 prosenttia viennistä ja 95 prosenttia valtion tuloista. Kuwaitin öljyvarannoksi on arvioitu 105 miljardiabarrelia, noin yhdeksän prosenttia koko maailman tunnetuista varannoista. Muita merkittäviä luonnonvaroja ovatmaakaasu jakala.[14]
Aikoinaanal-Jahran vihannespuutarhat olivat maan ylpeydenaihe, mutta koska kasteleminen on niin kallista, elintarvikkeiden tuonti on halvempaa kuin maanviljely. Strategisista syistä valtio haluaa kuitenkin, että edes jotain kasvatetaan myös Kuwaitissa. Viljelmät keskittyvät Wafran, Sulabyan ja Abdalin seudulle.[10]
Kuwaitissa on seitsemän lentopaikkaa, joista yhdellä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Maantietä on noin 5 700 kilometriä. Satamia ovat Al-Shu'aybah, Al-Shuwaykh, Al-Zawr (Mina' Sa'ud), Mina' 'Abd Allah ja Mina' al Ahmadi.[1]
Enemmistö, noin 72 prosenttia Kuwaitin lähes neljästä ja puolesta miljoonasta asukkaasta on maahan muuttaneita siirtotyöläisiä ja siirtolaisia. Vuonna 2018 etnisesti kuwaitilaisiksi laskettiin 30 prosenttia asukkaista. Muita arabeja oli 27 %, aasialaisia 40 %, afrikkalaisia yksi prosenttia ja muita alle yksi prosentti.[2]
Koko väestöstä muslimeja on 74,6 %, kristittyjä 18,2 % ja muita tai uskonnottomia 7,2 prosenttia.[2]
Vuonna 2020 98,5 prosenttia aikuisista kuwaitilaisista oli lukutaitoisia.[2]
Siirtyminen paimentolaisesta elämäntyylistä paikoillaan asumiseen ja totuttautuminen öljyn tuomaan vaurauteen on kuwaitilaisille vielä uutta.[22]
Kuwaitilaiset syövät tyypillisesti kolme ateriaa päivässä. Aamiaisella on lihaa, kuten paistettua maksaa tai munuaisia sekä maitotuotetta kuten jogurttia. Lounaalla ja päivällisellä voi olla useita liharuokalajeja. Aavikolla vihannesten ja viljan saatavuus oli heikko, joten paimentolaiset tottuivat lihapitoiseen ruokavalioon. Elintason nousun myötä ylipainosta on tullut yleistä. Juhlaruokana on tyypillisesti kokonaisena paahdettu lammas, joka tarjotaan sahramiriisin kera. Islamin lain mukaan alkoholi on kiellettyä.[22]
Useimmat avioliitot ovat järjestettyjä. Nainen tarvitsee iästään riippumatta isänsä luvan avioliittoon. Mies voi ottaa yhdestä neljään vaimoa. Naiset työskentelevät kodin ulkopuolella enemmän kuin monissa arabimaissa, mutta silti työssäkäyvien naisten osuus on pieni. He toimivat tyypillisesti opettajina, toimistotöissä tai hoitoalalla.[22]
Lehdistönvapaus on Kuwaitissa Persianlahden maista parhaalla tolalla, arvioiToimittajat ilman rajoja -järjestö. Silti emiirin tai korkeiden kuninkaallisten asioista kirjoitetaan pidättyvästi. Jumalanpilkka tai profeetan halventaminen on laitonta. Valtion televisio- ja radiokanavat toimivat yksityisten rinnalla. Internetin käyttö on rajoitettua, poliittisesti tai moraalisesti arveluttavaa materiaalia ei näytetä.[23]
Kuwait on osallistunutolympialaisiin vuodesta 1968.Fehaid Al-Deehani sai ammunnasta pronssimitalin vuosina2000 ja2012, ja hän on toistaiseksi Kuwaitin ainoa olympiamitalisti.[24]
Kuwaitissa, samoin kuin muissa arabivaltioissa, järjestetään kamelien juoksukilpailuja marraskuusta toukokuuhun, kun ei ole liian kuuma. Kuwaitissa on rekisteröity noin tuhat kilpakamelia.[26] Aiemmin ratsastajina käytettiin mahdollisimman pieniä lapsia, mutta 2000-luvulla on kokeiltu robottien käyttämistä.[27]
↑Geography of Kuwait Embassy of the State of Kuwait to the Kingdom of Sweden, Kingdom of Norway, Kingdom of Denmark and the Republic of Iceland. Viitattu 23.11.2022. (englanniksi)
↑Fahad A. Bishara: ”Kuwait”. TeoksessaThe Oxford Encyclopedia of the Modern World. Oxford University Press, 2008. ISBN 9780195176322Wikipedia-library Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
.svg)
